
Marko Kesti: ”Johtaja, hyödynnä hiljaista tietoa”
Jatkuva kiire vaanii johtajan selän takana ja sosiaalinen dilemma painaa. Keskitynkö operatiiviseen tulosjohtamiseen, vai panostanko työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamiseen?
Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Jatkuva kiire vaanii johtajan selän takana ja sosiaalinen dilemma painaa. Keskitynkö operatiiviseen tulosjohtamiseen, vai panostanko työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamiseen?
Kristian Tapola aloitti perheyrityksen toimitusjohtajana 27-vuotiaana. Johtajana hän kannustaa itseohjautuvuuteen, luottaa työntekijöihinsä ja haluaa antaa heille vastuun oman työn jäljestä.
Tamperelainen Framery kehittää ja valmistaa äänieristettyjä puhelinkoppeja ja työtiloja. Yritys on kasvanut muutamassa vuodessa startupista 350 henkilön vientiyritykseksi. Frameryn työkulttuuriin liittyy muun muassa onnellisuusvakuutus. Yritys lupaa 5 000 euron korvauksen työntekijälle, jos työ heikentää hänen onnellisuuttaan eikä yhtiö onnistu korjaamaan ongelmaa. Framerylaiset pitävät työkulttuuriaan muutenkin ainutlaatuisena.
HUSissa on varauduttu suuronnettomuustilanteisiin, mutta koronapandemian aiheuttama pitkäkestoinen kriisi on ollut poikkeuksellista. Ennakointi ja nopea päätöksenteko ovat auttaneet selviytymään.
Kalakauppias Max Grönholm ei suostu nimeämään lempikalaansa, sillä ei ole olemassa kalaa, josta hän ei hyvin valmistettuna pitäisi. Lempivedeneläviään Maxin Kala on myynyt vuodesta 2016 Espoon Kauklahdessa. Max perusti kaupan vanhaan puutaloon kiemuraisen kylätien varrelle, ja siitä asti kauppa on käynyt. Jopa niin hyvin, että viime vuonna myymälä siirtyi isompiin tiloihin Kauklahden Lasihyttiin. Intohimo tuoreeseen
Jo 1900-luvun alussa johtajakoulutukseen osallistuvalle laadittiin yksilöllinen koulutusohjelma. Pari vuotta kestävän koulutuksen jälkeen opiskelijoita odotti pesti osuusliikkeen toimitusjohtajana.
Moderni johtaja voi olla valmentaja, mahdollistaja tai jotain aivan muuta. Muutoksen vauhdissa pysyminen vaatii yritysten johtamiselta uudenlaista rohkeutta.
Eija Hakakarin tie johtajaksi on ollut löytöretki. Hän on oppinut, että yritys menestyy, kun työntekijät voivat hyvin ja tietävät, mitä heiltä odotetaan.
Maailmanlaajuinen koronavirus yllätti yhteiskunnan ja liike-elämän maaliskuussa. Pahiten osumaa otti ravintola- ja matkailuala. Ravintoloitsija Henri Alén tiesi, että kriisijohtamisessa tärkeintä on viestiä selkeästi. Vain näin voi selvitä kriisistä mahdollisimman vähin vaurioin – jos siitä on mahdollista selvitä.
Koronakevät 2020 kiritti yhteiskuntia ympäri maailman digiloikkaan. Etätyö ja uudet tekemisen tavat ovat tulleet jäädäkseen. Esimiestyöltä ja johtamiselta vaaditaan näinä päivänä erilaisia keinoja kuin vielä vuosi sitten.
Aalto-yliopiston Professor of Practice Pekka Mattilan mukaan itsensä johtamisen trendi on auttanut meitä laajentamaan johtajuuden käsitettä sekä ymmärtämään, että johtajuutta voi tulla keneltä tahansa.
Bloggaaja ja sisällöntuottaja Eeva Kolu uupui, vaikka kaikki näytti ulospäin täydelliseltä. Nyt Kolu haluaa nostaa teeman esille, jotta muut tajuaisivat pysähtyä aiemmin kuin hän itse.