Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Digitalisaatio muuttaa sote-alaa, HyMy-kylässä opiskelijat oppivat työelämätaitoja

Kuvateksti: Ulla Vehkaperä ja Markus Määttänen tutkivat ruoanlaittoa ja ruokailua helpottavia apuvälineitä Metropolian Myllypuron kampuksen kodinomaisessa oppimisympäristössä, Kotikulmassa.
Metropolia, Myllypuron kampus

Digitalisaation ansiosta ihmisen rooli työpaikalla muuttuu. Tärkeitä metataitoja opiskellaan innovatiivisissa oppimisympäristöissä, kuten Metropolia ammattikorkeakoulun HyMy-kylässä.

Tervetuloa HyMy-kylään, kuinka voin auttaa?”

Joka kolmas viikko terveydenhoitajaopiskelija Iida Kasslin asettuu vastaanottotiskin taakse HyMy-kylässä, Metropolia ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella.

HyMy-kylä on monialainen oppimis- ja kehittämisympäristö, jossa Kasslin suorittaa opintoihinsa kuuluvia innovaatioprojektiopintoja. Hän toimii yhtenä kylävastaavista, jotka osallistuvat HyMy-kylän päivittäiseen toimintaan ja sen kehittämiseen.

Kasslin ottaa vastaan opetusasiakkaita, jotka tulevat esimerkiksi suuhygienisti-, toimintaterapia- tai fysioterapiaopiskelijoiden vastaanotoille. Lisäksi hän työskentelee viikko kerrallaan HyMy-kylän edustus- ja viestintätehtävissä sekä kehittämis- ja innovaatioprojekteissa. Tällainen oli esimerkiksi projekti, jossa Kasslin toisten opiskelijoiden kanssa fasilitoi vanhuspalveluyritykselle työpajoja toiminnan ongelma- ja kehittämiskohteiden löytämiseksi. Toisessa projektissa hän piti pienryhmänsä kanssa hyvinvointityöpajoja yrittäjille. Jälkimmäiseen osallistui myös toimintaterapeuttiopiskelija Markus Määttänen, joka tekee HyMy-kylän kehittämisprojektissa työharjoittelua.

 

Markus Määttänen tekee HyMy-kylässä viimeistä harjoitteluaan. – Ammatillinen pätevyyteni on vahvistunut, kun olen luonut työpajoja ja työkaluja hyvinvoinnin tukemiseen.

Markus Määttänen tekee HyMy-kylässä viimeistä harjoitteluaan. – Ammatillinen pätevyyteni on vahvistunut, kun olen luonut työpajoja ja työkaluja hyvinvoinnin tukemiseen.

– Tehtävät ovat olleet haastavia ja oman mukavuusalueen ulkopuolella. On hyvä, että niitä on tullut harjoiteltua, sanoo Kasslin.

Määttänen ja Kasslin ovat molemmat opintojensa loppusuoralla. Omien alojen substanssiosaaminen on jo hallussa, ja HyMy-kylässä he vahvistavat metataitoja, joita työelämässä tarvitaan.

Metataidoista luovuus ja tunnetaidot korostuvat

Mitä pidemmälle teknologia kehittyy, sitä inhimillisemmäksi kuva ihmisestä työpaikalla piirtyy.

Vuonna 2020 maailman talousfoorumi lisäsi tulevaisuuden tärkeimpien työelämätaitojen listalle tunneälyn ja tiedollisen joustavuuden. Listaus oli tehty edellisen kerran viisi vuotta aikaisemmin, ja lyhyessä ajassa näkemys tarvittavista taidoista oli päivittynyt merkittävällä tavalla. Luovuus ja tunnetaidot jyräävät neuvottelutaitojen ja arviointi- ja päättelykyvyn ohi.

Toki varsinkin sote-alalla on aina ollut tärkeää, että ammattilainen osaa olla ihminen toiselle ihmiselle.

Iida Kasslin pitää yhtenä tärkeimmistä työelämätaidoista sitä, että osaa kohdata ihmisiä ja motivoida heitä muutokseen. Tiedosta asiakkailla harvemmin on pulaa, ja siksi terveydenhoidon ammattilaiselta tarvitaan tunneälyä sen ymmärtämiseen, miten tieto tarjoillaan ja ihminen kohdataan, jotta saadaan aikaan motivaatiota ja toimintaa.

– Harjoittelen omaa ammatillista rooliani ja sitä, millaista on puhua ammattilaisena muille. Yritän miettiä, miten vuorovaikutuksessa pystyy antamaan tilaa ja selvittämään, minkä verran ihminen itse jo asioista tietää.

Mitä paremmin koneet käsittelevät tietoa, sitä tärkeämmäksi nousee myös ihmisen taito ideoida ja joustaa. Myös näiden taitojen vahvistamiseen HyMy-kylä tarjoaa tilaisuuksia.

Iida Kasslin pitää yhtenä tärkeimmistä työelämätaidoista sitä, että osaa kohdata ihmisiä ja motivoida heitä muutokseen.

Kasslin ja Määttänen osallistuivat projektiin, jossa oli määrä järjestää kasvokkaisia tapaamisia asiakasryhmälle. Koronarajoitusten myötä tapaamiset muutettiin digitaalisiksi, jolloin opiskelijoiden tuli suunnitella ja toteuttaa työpajat täysin uudella tavalla.

– Pitää olla muutosvalmiutta ja tietotekniset taidot kunnossa. Lisäksi pitää osata uudistua ja käyttää luovuutta, että pystyy ratkaisemaan, miten asiakastapaamiset luodaan etänä, sanoo Määttänen.

Pohjimmiltaan Kasslin ja Määttänen myös valmentautuvat sietämään jatkuvaa muutosta.

– Kun asiat muuttuvat koko ajan, on stressinsietoa hyvä harjoittaa. Myös ongelmanratkaisu- ja päättelytaidot korostuvat, Määttänen sanoo.

Työelämätaitoja opiskellaan ammattilaisten kanssa yhdessä

Tarvittavien työelämätaitojen lista on niin vaikuttava, että herää kysymys, odotetaanko työelämään siirtyvän opiskelijan sittenkin olevan yhdenlainen robotti.

Ei, toteaa Kati-Annika Knief, joka työskentelee kotihoidon ohjaajana ja Myllypuro 2 -lähipalvelualueen esihenkilönä. Helsingin kaupungin kotihoidossa on ollut harjoittelijoita Metropoliasta, ja toiselle kotihoidon lähipalvelualueelle HyMy-kylän opiskelijat ovat fasilitoineet työpajoja kehittämistyön pohjalle.

– Kyllä vanha viisaus pätee, että tyhmiä kysymyksiä ei ole, sanoo Knief.

Opiskelijat tulevat edelleen työpaikalle oppimaan. Kenenkään ei myöskään odoteta heti valmistuessaan olevan valmis käytännön työn ammattilainen, vaan Knief näkee etuja juuri uteliaisuudessa ja rohkeissa kysymyksissä.

– Me, jotka olemme olleet vuosia samassa työssä, voimme tehdä asioita tietyllä tavalla, koska niin on tehty aina. Innovaatioprojektien tekijät eivät välttämättä tunne meidän arkeamme, ja voivat kysyä, miksemme tee asioita toisin.

Ulla Vehkaperä näkee sote-alan tulevaisuudessa innostavia mahdollisuuksia. – Mutta uskon, että digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly voivat myös ahdistaa. Tilanne muistuttaa sitä, kun hoitotyöhön tuli tietokoneet.

Ulla Vehkaperä näkee sote-alan tulevaisuudessa innostavia mahdollisuuksia. – Mutta uskon, että digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly voivat myös ahdistaa. Tilanne muistuttaa sitä, kun hoitotyöhön tuli tietokoneet.

Mitä enemmän opiskeluaikana saa tilaa kokeilla yhdessä ammattilaisten kanssa, sitä varmemmaksi oma työote kasvaa. Siksi rohkeutta ja kyseenalaistamista peräänkuulutetaan myös koulun penkillä. Tämä ei ole helppoa kaikille, sanoo Metropolia ammattikorkeakoulun lehtori Ulla Vehkaperä.

– Jotkut opiskelijat ovat valmiimpia ihmettelemään opettajan kanssa yhdessä. Toisille voi olla vaikeaa, jos kysyn, mitä mieltä olet tai jos pyydän vastaväitettä.

Ongelmanratkaisukykyä, vuorovaikutustaitoa ja epävarmuuden sietoa tarvitaan.

Vehkaperä vastaa HyMy-kylässä yritysyhteistyöstä ja kylävastaavien ohjaamisesta. Vehkaperä itse suhtautuu positiivisesti työelämän uusiin mahdollisuuksiin ja siihen, miten niitä huomioidaan koulutuksessa. Kuitenkin hän näkee työskentelymallissa myös haasteen.

– HyMy-kylässä toimiminen on hyvin itseohjautuvaa eikä sovi kaikille. Itsetuntemus pitää olla hyvä. Myös ongelmanratkaisukykyä, vuorovaikutustaitoa ja epävarmuuden sietoa tarvitaan. Näitä täällä tietysti harjoitellaan.

Moniammatillisessa yhteistyössä on voimaa

Markus Määttäsen mielestä opinnot myös HyMy-kylän ulkopuolella valmentavat hyvin tulevaan työelämään. Itsenäinen työote on tärkeää kautta linjan samalla, kun töitä tehdään paljon ryhmissä. Myös HyMy-kylässä opiskelijat työskentelevät rinta rinnan toistensa kanssa. Se on äärimmäisen tärkeää paitsi sosiaalisten taitojen kehittymisen kannalta myös ammatillisesti.

– Loppuunpalaminen tänä päivänä sotealalla tapahtuu nopeasti, jos ajattelee, että on ainoa henkilö, joka toista voi auttaa. Tarvitaan yhteistä tekemistä ja luottamusta, että osaa jakaa työtä muiden ammattilaisten kanssa, sanoo Ulla Vehkaperä.

Tähänkin HyMy-kylän moniammatillisessa ympäristössä toimiminen valmentaa, sanoo Iida Kasslin.

– Vastaanotossa on usein eri alojen opiskelijoita eri päivinä. Siinä on tavoitteena ajatusten vaihto eri alojen opiskelijoiden kanssa. Moniammatilliset kohtaamiset ovat todella tärkeitä, ja toivon, että niitä on työelämässä jatkossakin.

Kommentoi