Työelämä

28.04.2021

Jatkuvasti muuttuva työelämä vaatii uudenlaisia metataitoja, mitä ne ovat?

Kybertaidot, kyky toimia eettisesti, itseohjautuvuus. Näitä ja muita metataitoja tarvitaan yhä enemmän tulevaisuuden työelämässä. Työnantajien tulee varmistaa, että työntekijät pysyvät muutoksessa mukana.

Tulevaisuudentutkija, yrittäjä Elina Hiltunen ilahtui, kun vanha kaveri otti yhteyttä chatin välityksellä. Juttu luisti hyvin, paitsi että kaveri tinkasi Elinaa katsomaan yhtä linkkiä. Silloin Hiltunen alkoi epäillä keskustelijan identiteettiä. Toisessa päässä olikin rikollinen, joka oli kaapannut kaverin tilin.

– On aika pelottava juttu, mitä kaikkia muotoja kyberrikollisuus voi saada. Tietokone ei ole se heikoin kohta, vaan ihminen, Hiltunen sanoo.

– Mutta yhdessäkään organisaatiossa, jossa työskentelin ennen yrittäjyyttä, ei annettu kyberturvallisuuskoulutusta henkilöstölle.

On kyse taidoista, jotka tukevat substanssitaitoja työn tekemisessä.

Tarinallaan Hiltunen havainnollistaa työelämätaitoa, jota moni työntekijä tarvitsee nyt – ja tulevaisuudessa yhä enemmän. Cybersecurity Ventures ennustaa, että kyberrikollisuus aiheuttaa peräti 10,5 biljoonan Yhdysvaltain dollarin vahingot vuonna 2025.

Tärkeitä työelämätaitoja kutsutaan tutkijoiden keskuudessa myös metataidoiksi. Meta on kreikkaa ja tarkoittaa kanssa ja liittyen. On kyse taidoista, jotka tukevat substanssitaitoja työn tekemisessä ja luonnollisesti muuttuvat yhteiskunnan ja työn murroksen mukana.

– Metataidoista ei ole olemassa yhtenäistä määritelmää ja näkemystä. Voi sanoa, että ne ovat ylemmän asteen taitoja, jotka aktivoivat ja mahdollistavat muiden taitojen käyttöä, tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitokselta toteaa. Hän työskentelee laitoksen Hyppäys digiin -yksikössä ja on mukana lukuisissa työelämän tutkimushankkeissa.

Metataidot

Alasoini nostaa esiin työelämässä yhä merkittävämpiä metataitoja, kuten digitaidot, vuorovaikutuksen, luovuuden, verkostojen hyödyntämisen, resilienssin eli joustavuuden ja ennakoinnin taidon, eettisyyden, itseohjautuvuuden ja kokonaisuuksien hallinnan.

Hiltusen myötä listalle tulee lisää metataitoja: medialukutaito, työntekijän jaksamisen tunnistaminen, vaikuttaminen ja viestintätaidot sekä kulttuuriset ja kestävän kehityksen taidot.

Ketterää tuotannon uudistamista

Epävakaana aikana on hyvä tilaisuus seurata, miten yritykset ja organisaatiot yrittävät selviytyä yllättävistä haasteista – ja pohtia metataitojen roolia. Onko niin, että resilientti tapa toimia tuo etua ydinosaamisen lisäksi?

Varkautelaisen Lumi Dentalin kohdalla vastaus on kyllä – liikevaihto on moninkertainen ja henkilöstö lähes tuplaantunut vuosien 2019 ja 2020 välillä.

Yritys joutui kovan paikan eteen, kun hammasprotetiikan liikevaihto laski hetkellisesti puoleen normaalista koronan seurauksena keväällä 2020. Oli keksittävä uutta.

– Aloimme tuoda laadukkaita, kohtuuhintaisia maskeja sosiaali- ja terveysalan tarpeisiin maaliskuussa. Protetiikkamme valmistetaan Kiinassa, ja meillä on siellä hyvät verkostot ja kokemusta sikäläisessä kulttuurissa toimimisesta, kehityspäällikkö Jukka Kuosmanen Lumi Dentalista nostaa esiin yrityksen metataitoja.

Jatkuvasti muuttuva työelämä vaatii uudenlaisia metataitoja

Toukokuussa yritys alkoi suunnitella maskilinjastoa Suomeen yrityksen hallituksen aloitteesta. Siellä on paljon osaamista teollisesta tuotannosta.

– Yrityksemme hallitus on iskostanut meihin sen ajatuksen, että aina pitää miettiä, voiko asian tehdä paremmin ja mihin muuhun organisaatioomme kertynyttä osaamista voisi hyödyntää, Kuosmanen korostaa.

Kun Lumi Dental löysi sopivan laitetoimittajan, se kävi Kiinassa tarkistamassa, että tehdas todella on olemassa ja vastaa annettua kuvaa.

Pian Kiinan rahtijuna puksutti maskilinjaston Suomeen, ja tuotanto alkoi heinäkuussa. Kaikki työntekijät olivat uusia, joten heille järjestettiin kattava koulutus nopeassa tahdissa.

Nykyisin yrityksen maskeja menee vanhustenhuollon, hammaslääkärien, teollisuuden ja kuluttajien käyttöön noin miljoona kappaletta kuukaudessa. Myös tulevaisuus on mielessä, sillä yritys pyrkii turvaamaan maskituotannon pandemian loppuessa ja ennakoi uusia terveydenhuollon tuotteita ja palvelukonsepteja.

Kestävän kehityksen taidot kuntoon

Alasoinin ja Hiltusen esiin nostamat metataidot kumpuavat maailmaa muuttavista megatrendeistä. Niihin kuuluvat muun muassa ilmastonmuutos, luonnonvarojen väheneminen, eriarvoistuminen sekä digitalisaatio, mukaan lukien tekoäly ja robotiikka.

Puhe ekososiaalisesta yhteiskunnasta on lisääntynyt. Se peräänkuuluttaa ympäristön, ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden suojelemista kaiken toiminnan lähtökohtana.

– Näen, että YK:n nostamat kestävän kehityksen tavoitteet nousevat myös työelämätaitoina. Yhä useamman tulee ymmärtää kiertotaloutta ja energiankulutusta, Hiltunen uskoo.

Digitaidot sulautuvat läheisesti muihin metataitoihin,

Kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyy tasa-arvoisuus. Työelämässä sitä vastaan sotii orjuus, jota voi kohdata jopa koto-Suomessa, kuten syksyllä julkisuuteen noussut kohu suomalaisista, maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä orjuuttavista siivousyrityksistä kertoo. Hiltusen mukaan Suomessa on 600–700 orjaa, kun maailmalla heidän määränsä on niinkin suuri kuin yli 40 miljoonaa.

– Jotkut kiinalaiset yritykset teettävät tavaroita alihankintana Pohjois-Koreassa. Samoin Euroopassa esimerkiksi telakoilla työskentelee pohjoiskorealaisia orjia. Tällaisten asioiden tunnistamisesta tulee yhä tärkeämpää, Hiltunen sanoo.

Digikuiluja on paljon

Myös erilaiset digitaidot nousevat entistä kysytymmiksi. Hiltusen mukaan netti ja nettipohjaiset ratkaisut tekevät liiketoiminnasta helpompaa, mutta on eri asia tehdä vakuuttava, kauppaa tuova myyntipuhe verkossa kuin opetella käyttämään digipalvelua.

Alasoini on samoilla linjoilla. Hänestä digitaidot sulautuvat läheisesti muihin metataitoihin, ja hän näkee neljänlaisia taitorykelmiä. Ensimmäisenä ovat tekniset toiminnalliset taidot – se, että osaa käyttää erilaisia järjestelmiä ja digityökaluja. Toisena tulevat navigointitaidot ja kyky arvioida verkosta löytyvää tietoa luotettavasti. Kolmas taitoryhmä koostuu sosiaalisemmista taidoista, kyvystä olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja toimia eettisesti. Neljäntenä on taito luoda ja tuottaa informaatiota ja palveluja, jotka ovat muiden mielestä arvokkaita ja kiinnostavia, ja se ei ilman luovuutta onnistu. Tämä vaikuttaa myös yrityksen kilpailukykyyn.

Tulevaisuuden metataidot

– Erityisesti nuo sosiaaliset ja luovat ulottuvuudet ovat tärkeitä, sillä tekoäly ja muu teknologia pystyvät korvaamaan niitä kaikkein huonoimmin, Alasoini sanoo.

– Onkin harmillista, että Suomessa keskustelu digitaidoista typistyy joskus siihen, saako ihminen koneen päälle. Työelämässä vaaditaan jo nyt enemmän.

Alasoini on johtanut Työsuojelurahaston rahoittamaa ja Työterveyslaitoksen toteuttamaa tutkimusta digitaalisista kuiluista ja digivälineiden käyttäjistä suomalaisessa työelämässä. Puolella suomalaisista työntekijöistä, ”osaavilla hyödyntäjillä”, digilaitteiden käyttö sujuu. Heissä painottuu 24–44-vuotiaiden osuus.

Johtajilla on tilanteen korjaamiseksi työpaikoilla neljä keskeistä keinoa.

Sen sijaan toisella puolella olevat jakautuvat kolmeen ryhmään. ”Intensiiviset” käyttäjät osaavat käyttää digivälineitä hyvin, mutta kokevat työn kuormittavaksi ja oppimispaineen suureksi. ”Huolestuneilla käyttäjillä” on heikko digiosaaminen ja vaikeuksia oppia digivälineitä. Heidän joukossaan painottuu yli 45-vuotiaiden osuus. ”Rutiinikäyttäjät” käyttävät digivälineitä työssään kapeasti tai eivät ollenkaan ja ovat vaarassa jäädä sivuun työelämän digitalisaatiokehityksestä.

– Johtajilla on tilanteen korjaamiseksi työpaikoilla neljä keskeistä keinoa – henkilöstön osaamisen kehittäminen ja mahdollisuudet vaikuttaa uusien digivälineiden hankintaan, digivälineiden käyttöä koskeva tuki huomioiden erilaiset osaamistasot sekä yhteinen mietintä, miten digivälineiden avulla työtä voisi kehittää monipuolisemmaksi, Alasoini kannustaa.

Luovuus kukoistaa kulttuurissa

Verohallinnon viestintätiimi on ollut paljon esillä erityisesti luovan sosiaalisen median viestinnän ansiosta. Siinä verotustieto yhdistyy usein johonkin ajankohtaiseen netti-ilmiöön.

Verohallinnon viestintäjohtaja Kati Kalliomäki muistuttaa, että kaiken verohallinnon viestinnän tulee tukea strategiaa: verotuksen toteuttamista oikean määräisenä ja oikeaan aikaan yhteiskunnan rahoittamiseksi.

– Veroilmoitusten palauttamisen aikaan rentoutimme ihmisiä koiranpentulivellä, ja juuri nyt teemme some-postauksia Aikuiset-sarjan hengessä. Olemme sopineet siitä Ylen ja tuottajan kanssa, Kalliomäki kertoo. Koiranpentulive paitsi muistutti kansalaisia tärkeästä asiasta myös toi verottajan Instagram-tilille 6 000 uutta seuraajaa.

Tulevaisuuden metataidot

Some-työtä verohallinnossa tekee pari kolme työntekijää täyspäiväisesti. Kaikkiaan 30-henkinen viestintäyksikkö on jo pitkään työskennellyt eri puolilla Suomea, joten etätyöskentely sujuu. Itse työtä tehdään pientiimeissä.

– Johto luottaa, että tiimit löytävät viisauden ja ohjaavat toimintaansa itse, Kalliomäki korostaa.

Hän lisää, että luovuutta ruokitaan yhteisillä viestinnän oppihetkillä, joissa osaajat sivistävät toisiaan. Sen sijaan uskomattomalta kuulostaa, että viestijä kouluttautui viime vuonna keskimäärin vain 0,7 päivän verran, eli vähiten koko verohallinnossa.

– Tämä on työtä, jota opitaan sinänsä tärkeän kouluttautumisen lisäksi myös trendejä seuraamalla ja kokeilemalla. Lisäksi on iso joukko parin tunnin seminaareja, bloggauksia ja muita, jotka ovat omaehtoista ammatillista kehittämistä, Kalliomäki tulkitsee.

Työntekijöille voi tulla myös monenlaisia osaamiskuiluja, jos niistä ei huolehdita työpaikoilla.

Luova ongelmanratkaisu, yhdessä oppiminen, itsensä johtaminen ja kokonaisuuksien hallitseminen eivät ole vain viestintätiimin oikeuksia, vaan ne ovat koko verohallinnon työntekijätaitoja. Hierarkialtaan matalassa organisaatiossa saa kokeilla ja syntyy uusia innovaatioita, kuten aikoinaan omien veroasioiden hoitamisen OmaVero-digipalvelu.

Uutena haasteena verohallinnossa on johtaa toimintaa vahvemmin tiedolla. Tiimi- ja toimintatasoille onkin tulossa tilannehuoneet.

– Tiimit näkevät, mitkä asiat ovat menneet hyvin ja voivat ohjata itseään paremmin ja myös ymmärtää kokonaisuutta paremmin. Tämä ei aina ole ihan helppoa, koska joitakin viestintäasioita on vaikeaa mitata, esimerkiksi kielteisen somekohun ehkäisyä, Kalliomäki kertoo.

Miten ottaa metataidot haltuun?

Itsensä johtamiseen liittyy kiinnostavia näkökulmia, kuten työssä jaksaminen ja metataitojen oppiminen. Työntekijä voi ahnehtia itselleen liikaa työtä ja stressaantua kroonisesti, mikä johtaa masennukseen.

– Minusta esimiesten tulisi ottaa työkalupakkiinsa mielenterveyden ensiapukortti työelämätaitona, jotta he osaavat lukea heikkoja signaaleja työntekijöiden jaksamisesta – vaikkapa havaita, ettei työntekijä saa enää aikaan, Hiltunen ehdottaa.

Alasoini muistuttaa, että työntekijöille voi tulla myös monenlaisia osaamiskuiluja, jos niistä ei huolehdita työpaikoilla. Hän kannustaa työntekijöitäkin opettelemaan uusia metataitoja.

– On ihan selvä trendi, että monet työnantajat odottavat työntekijöiltä aktiivista halua oppia uutta vapaa-ajallakin. Esimerkiksi oletuksena on, että uusien digivälineiden opettelu tapahtuu entistä enemmän joko työn ohessa tai omalla ajalla. Toisilta tämä onnistuu, mutta toisille tämä voi asettaa kohtuuttomia paineita, Alasoini sanoo.

Hän lisää, että työpaikoilla koulutusten rinnalla opitaan yhä enemmän vertaisilta työnteon lomassa. Tämä näkyy verohallinnossa, jossa työntekijät jakavat osaamista ja kokemuksia vartin infoissa tai puolen tunnin kehittämisaamuissa. Lisäksi tulevat Pecha Kucha -tilaisuudet, joissa työntekijät pitchaavat omaa ideaansa selittämällä 20 kuvaa niin, että yhdelle kuvalle on 20 sekuntia aikaa. Kalliomäellä on tästä kokemusta.

– Olin itse vähän aikaa sitten kannustamassa asiantuntijoitamme viestimään enemmän.

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.