Opetushoitaja Sari Roos keksi, miten koronarokote riittää useammalle

Kiitos Sari, ohje on otettu käyttöön Dubaissa ja jalkautetaan koko Arabiemiraattien alueelle,” kuului Dubain suurimmasta rokotuskeskuksesta helmikuussa lähetetty sähköpostiviesti.

Helsingin kaupungilla sairaalatoimintojen opetushoitajana työskentelevä Sari Roos keksi vuodenvaihteessa tekniikan, jolla koronarokotteita saa pullosta käyttöön jopa 40 % enemmän kuin mitä rokotevalmistajat lupaavat.

Roosin keksintö säästää rahaa ja nopeuttaa koronarokotteiden antamista tilanteessa, jossa rokotteiden saatavuus sanelee sitä, kuinka nopeasti pandemia saadaan hallintaan. THL on hyväksynyt Roosin tekniikan, ja siitä on laadittu opetusvideo terveydenhuollon ammattilaisille. Suomalaiset hoitajat ovat vieneet tekniikkaa eteenpäin myös ulkomailla.

Roos havaitsi, että sekä ruiskussa että neulassa on hukkatilaa, johon rokotetta jää sitä ottaessa ja pistäessä.

Kiitokset Dubaista ovat tämän tarinan kuriositeetti. Tietysti Roos on saanut kiitosta ja kannustusta myös koti-Suomessa. Häntä on haastateltu keksintönsä tiimoilta lukuisiin medioihin, hän on pitänyt siitä esityksen THL:n webinaarin 2000-päiselle yleisölle ja saanut työnantajaltaan tulospalkkion ja Sairaanhoitajaliitolta innovaatiopalkinnon.

Roos itse haluaa muistuttaa, että työelämän innovaatiot ovat aina ryhmätyön tulosta. Toisaalta positiivinen huomio ja tunnustukset ovat kiva lisä, mutta tärkeintä on se, mitä uuden kehittäminen itsessään hänelle antaa.

Uuden oppiminen ja positiiviset haasteet pitävät mielen vireänä

Sari Roos on työskennellyt sairaalatoimintojen opetushoitajana vuodesta 2007. Hän ounastelee olevansa Suomen ensimmäinen opetushoitaja, joka keskittyy sairaalassa täysin opetus- ja kehitystehtäviin ja jalkautuu potilastyöhön vain koulutustilanteiden niin vaatiessa.

Opetushoitajana ja kliinisenä asiantuntijana Roos on pitänyt itsensä kiireisenä.

Kehitystyöstä myönnettävät kannustimet ovat Sari Roosin mukaan kiva lisä hyvin tehdystä työstä, mutta ne eivät aja häntä ideoimaan. – Minulla on sisäinen palo kehittää. Olen ollut alalla pitkään, joten tarvitsen asioita, jotka pitävät vireänä.

Hän täydennyskouluttaa sairaalassa työskenteleviä hoitajia ja lääkäreitä, luennoi, laatii ohjeistuksia ja huolehtii viranomaisten edellyttämistä lääkehoitolupa-asioista. Lisäksi hän on jäsenenä useissa alueellisissa ja valtakunnallisissa toimielimissä – muun muassa. Oman työnsä ohella hän on myös esimerkiksi järjestänyt erilaisia kongresseja ja koulutuskokonaisuuksia.

– Innostun ihan kaikesta. Olen ollut alalla pitkään, ja tarvitsen asioita, jotka pitävät mielen vireänä, Roos sanoo.

Tämä selittää sitä, miten sairaalan opetushoitaja päätyi töihin perusterveydenhuollon koronarokotuspisteelle joulukuussa 2020.

– Sinä aamuna, kun rokotteet tulivat, kysyin, voisinko mennä rokotuspisteelle auttamaan. Esimieheni sanoi, että mene vaan, jos ehdit ja haluat. Ja maksoi vielä palkan ja ylityökorvaukset siitä, että työskentelin muualla. Siinä näkee johdon jouhevuuden, että työntekijöiden osaamista voidaan lainata naapureillekin.

Yksinkertainen havainto johti koronarokottamisen tehostumiseen

Kun koronarokotteet saapuivat Jätkäsaareen 28. joulukuuta ja Roos sai ne käsiinsä, hän huomasi nopeasti, että välineistöön jää paljon hävikkiä.

Rokotteet on pakattu pieniin pulloihin, joista niitä vedetään ruiskulla ulos tarvittava annos kerrallaan. Mutta kuten Roos havaitsi, sekä ruiskussa että neulassa on hukkatilaa, johon rokotetta jää sitä ottaessa ja pistäessä. Siksi roskiin lentää rokotetta, jota tarvitaan akuutisti ympäri maailmaa.

Roos keksi tekniikan, jolla kaikki hukkatiloihin jäävät rokotetipat saadaan talteen.

Kun Roos havaitsi ongelman, hänelle kävi niin kuin hänelle haasteiden äärellä yleensä käy: se jää päähän pyörimään kuin korvamato.

– Älysin heti, miten saan pistovaiheesta hävikin pois. Mutta meni hetken, että älysin, miten saan sen pois myös pullosta vedettäessä, hän sanoo.

Pari päivää asiaa pohdittuaan hän keksi tekniikan, jolla kaikki hukkatiloihin jäävät rokotetipat saadaan talteen.

Roos testasi keksintöään Jätkäsaaren rokotuspisteellä, ja kävi ilmi, että hänen tekniikallaan Pfizerin ja Biontechin rokotepulloista saadaan 7 rokotetta, kun valmistajat ovat luvanneet 5. Myöhemmin kävi ilmi, että samalla tekniikalla Astra Zenecan rokotetta saadaan yhdestä pullosta 12 annosta, kun valmistaja on luvannut 10.

– Idean läpiviemiseen tarvittiin ryhmätyötä ja organisaatiosta niitä ihmisiä, joilla on vaikutusvaltaa ylöspäin. Kun idea oli varmennettu, oltiin johdosta suoraan yhteydessä THL:ään ja sitä kautta asia lähti vauhdilla eteenpäin.

Arjen innovaatiot syntyvät kannustavassa ilmapiirissä

Mullistavat ideat eivät synny tyhjiössä, Sari Roos muistuttaa. Hän itse on vuosikaudet saanut toimia uteliaiden ja hänen ajatteluaan haastavien ammattilaisten kanssa luottavaisessa ja kannustavassa työympäristössä.

Roos kertoo oppivansa juuri vastavalmistuneilta, koska heillä on asioihin erilainen perspektiivi.

– Minulla on esimies, joka luottaa minuun ja ammattitaitooni. Saan osallistua laadukkaisiin täydennyskoulutuksiin, jotka ovat inspiroivia ja joissa verkostoidun uusiin ihmisiin. En muista, että minulta olisi koskaan evätty koulutusta, jos olen perustellut, miksi se on tarpeellista.

Opetushoitajana hän myös jatkuvasti kohtaa ammattilaisia, joilta oppii uutta. Keskustelukumppanin kokemusvuodet eivät ole automaattisesti meriitti. Monesti Roos kertoo oppivansa juuri vastavalmistuneilta, koska heillä on asioihin erilainen perspektiivi.

– On todella tärkeää, että joku kyseenalaistaa ja haluaa tietää, miksi teen mitä teen. Silloin omat aivoni hakeutuvat niille linjoille, missä toisen aivot ovat. Se on todella hyödyllistä.

Lopulta arjen innovaatiot vaativat myös tietynlaisen ympäristön.

– Työpaikallani on avoin ilmapiiri, joka mahdollistaa vapaan ajattelun ja ideoiden heittelyn. Voin turvallisesti tuoda esiin ideoita eikä minulla ole pelkoa siitä, että minua lytätään, Sari Roos sanoo.