Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kun terveys esti jatkamisen nykyisessä työssä, työn ilo löytyi korvaavan työn kautta
Kirjoittaja: Tarja Västilä
Kuvaaja: Tomi Glad
Jos omaa työtään ei pysty tekemään terveydellisistä syistä, sairauslomalle on vaihtoehto. Työnantajan kanssa kannattaa neuvotella korvaavasta työstä tai uudelleensijoittamisesta. Jos terveys sallii eikä toipuminen vaarannu, moni tekee mieluimmin töitä kuin jää kotiin sairastamaan. Samalla työntekijät oppivat uutta ja saavat mielekästä tekemistä. Porin kaupungilla on saatu hyviä tuloksia.
”Kouluttaudun uuteen ammattiin oppisopimuksella. Valmistun hammashoitajaksi reilun vuoden kuluttua. Olin viime keväänä työkokeilussa tutustumassa ammattiin, ja työ vaikutti oikein mielenkiintoiselta.
Olen ollut aikaisemmin varhaiskasvatuksen opettajana, mutta väsymys työhön johti pitkään sairauslomaan. Halusin rauhallisempaa työtä – päiväkodissa oli jatkuva melu ja suuret lapsiryhmät, joissa oli paljon haastavia lapsia.
Kaupungin työkoordinaattorilta kysyin alaa, jossa olisi työntekijöistä pulaa jatkossakin. En halunnut kouluttautua työttömäksi. Ratkaiseva tekijä oli se, että suunterveyden alalla töitä riittää. Kertaakaan en ole katunut.”
”Olin Porin perusturvan vuodeosastoilla kuntohoitajana noin 40 vuotta. Kuvittelin tekeväni osastotyötä eläkeikään asti, mutta selkä ei kestänyt ja uuvuin täysin.
Hain apua usealta taholta, mieliala ja itsetunto olivat matalalla. Otti luonnon päälle, kun on koko ikänsä tehnyt töitä ja sitten kaikki tyssää.
Keskustelut työpsykologin kanssa kevensivät syyllisyydentuntoani. Kun työkoordinaattori ehdotti korvaavaa työtä, rohkenin lähteä kokeilemaan. Työ ei ollut vaativaa ja palauduin hyvässä ilmapiirissä takaisin ihmisten keskelle.
Aloitin kuntohoitajan työt kotiin annettavissa palveluissa. Työ ikäihmisten parissa on fyysisesti kevyempää ja mielekästä.”
MIA MÄKELÄ, Lastenhoitajasta datanomiksi
”Työskentelin lastenhoitajana, kun työuupumus vei vuodeksi sairauslomalle. Päiväkodissa oli resurssipulaa ja suuri työkuormitus. Sain psykoterapiaakin ja yritin palata töihin, mutta työnteko ei onnistunut.
Tunnen olevani oikealla alalla.
Työterveyden ja työnantajan kanssa kävimme kolmikantakeskusteluja, ja asiat alkoivat rullata. Olin ensin työkokeilussa kaupungin ict-yksikössä, sitten kierrätyskeskuksessa. Uudelleensijoituksen myötä pääsin vastaamaan perusturvan henkilöstön mobiililaitteista ja kouluttautumaan datanomiksi oppisopimuksella.
Olen aina ollut kiinnostunut tietotekniikasta, eikä uudessa työssä ole samanlaisia stressitekijöitä kuin ennen. Tunnen olevani oikealla alalla.”
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Kun kaksi ikäihmistä rummutti iltapalapöytää, lähihoitaja Emma Sandberg sai idean muistisairaiden musiikkikassista. Nyt siitä on tullut tärkeä väline hoitotyössä. ”Elämääni tuli ensin musiikki ja sitten vanhusten hoitaminen. Olen käynyt jo lapsena muskarissa ja Fröbelin palikoiden keikoilla. Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki-tarjoilija, ja kävin vuoden kulttuurituotannon linjaa ammattikorkeakoulussa, kunnes sairastuin syöpään ja jouduin jättämään opinnot kesken. Toivuttuani
Otsikon kysymykseen oikea vastaus on, että johtaminen ei ole rikki eikä kriisissä. Sen sijaan meidän on vain muutettava käsitystämme siitä, mitä johtaminen on. Suomalaisessa työelämässä johtamista on perinteisesti pidetty kokonaisvaltaisena taitona, jota voi kehittää kouluttautumalla ja oppimalla. Olen itsekin opiskellut yrityksen johtamista. Työelämä ei kuitenkaan ole enää yhtenäinen kenttä, jossa yksi yleinen johtamisen malli riittää.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
