Metsäkoneenkuljettajan työ on istumatyötä ja työvuorot venyvät 12-tuntisiksi
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Rautalankaa-juttusarjassa Telma tutustuu työelämän toimijoihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Juhani Eskola vastaa kysymyksiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Juhani Eskola, mitä THL tekee?
THL on valtion asiantuntijalaitos, jonka tehtävä on suojella ja edistää maan väestön terveyttä ja hyvinvointia. Toimimme lähinnä sosiaali- ja terveysministeriön työrukkasena, mutta tarvittaessa avustamme myös muita ministeriöitä. Toinen keskeinen kohderyhmämme on sosiaali- ja terveydenhuollon alan ammattihenkilöstö.
Mitkä ovat THL:n haasteita tämän hetken Suomessa?
Haasteita on paljon. Väestön ikääntyminen on Suomessa poikkeuksellisen nopeaa. THL:n tehtävänä on vaikuttaa siihen, että väestön terveys ja toimintakyky säilyvät hyvinä, vaikka elinikä pidentyisi. Huolestuttavaa on myös eriarvoisuuden lisääntyminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen ja syrjäytyneiden määrän kasvaminen. Terveysongelmista päällimmäisiksi nousevat alkoholin aiheuttamat haitat, väestön lihominen ja liikkumattomuus, mielenterveysongelmat sekä muistisairauksien lisääntyminen. Iso haaste on tietysti se, miten palvelurakenteemme saadaan sopeutettua vastaamaan muutoksiin.
Millaisessa Suomessa THL joutuu toimimaan 10 vuoden kuluttua?
Nykyiset haasteet työllistävät ensi vuosikymmenelläkin. Muut haasteet liittyvät tiedon määrän lisääntymiseen ja sen saavutettavuuden paranemiseen. Auktoriteettiasemat murtuvat. Potilas–lääkäri-suhde muuttuu. Ihmiset joutuvat valitsemaan, mikä on heille hyväksi vähän samalla tavalla kuin valitsisivat sähköisiä pankkipalveluita. Yhteiskunta on vielä perustunut siihen, että on olemassa suhteellisen harvoja totuuksia. Tulevaisuudessa neuvonantajien kuoro muuttuu paljon moniäänisemmäksi. THL:n rooli tutkimukseen perustuvan, luotettavan tiedon välittäjänä lisääntyy ja korostuu. Toimintamme verkkokanavien kautta lisääntyy. Roolimme päättäjien ja alan ammattilaisten taustoittajana ei silti vähene.
Miten THL:n organisaation tulisi muuttua, jotta se pystyy vastaamaan uusiin haasteisiin?
THL:n organisaatio muuttuu vuoden vaihteessa, kun valtiontalouden säästöpäätökset ja tutkimuslaitosuudistus leikkaavat rahoitustamme kolmen vuoden aikana peräti 30 prosentilla. Joudumme määrittämään uudelleen toimintojemme painopisteet. Loppuvuodesta käytyjen yt-neuvottelujen tuloksena vähennämme vielä 130 työntekijää aikaisemmin tänä vuonna lähteneiden lisäksi. Tämä vaatii rajua sopeuttamista. THL:lla on 70 laissa määritettyä tehtävää ja velvoitetta. Kriittiset toiminnot on pyrittävä silti säilyttämään.
Millaista THL:ta nyt rakennetaan?
Suurella todennäköisyydellä toimintamme on muuttumassa kohti Terveyden ja hyvinvoinnin tietotaloa. Satsaamme sekä omien että hoidettavanamme olevien tietojärjestelmien parantamiseen. Ne pitää avata tehokkaammin myös ulkopuolisille käyttäjille. Meidän on tarjottava sellaisia tuotteita, joille on yhteiskunnassa kysyntää, ei sellaisia, joita olemme tottuneet tuottamaan. Muutamme kurssiamme asiakaslähtöisempään ja nykyistä laajempaa kohderyhmää palvelevampaan suuntaan.
Millaisia työturvallisuusriskejä piilee omassa työssäsi?
Fyysisiä riskejä ei juuri ole – teen siistiä sisätyötä. Riskit liittyvät enemmän henkiseen kuormittavuuteen, näinä aikoina erityisesti työilmapiiriin ja vastaaviin asioihin liittyvien paineiden käsittelyyn. Psykososiaalinen työkuormitus on tällä hetkellä todennäköisesti ykkösongelmiamme. Yt-neuvottelut vaikuttavat koko laitoksen ilmapiiriin.
Categories:
Lisää luettava
-
-
Puhu paljon ja ota aktiivisesti kontaktia työkavereihin – viisi vinkkiä toimivaan etäviestintään
Etätyössä tarvitaan uudenlaista sosiaalista älykkyyttä, kun tunnetilatkin pitäisi aistia verkon kautta. Työyhteisössä jokainen on vastuussa viestinnän tehosta ja kommunikoinnin sujuvuudesta.
-
![]()
Kalakauppias haluaa olla avoin pomo
Kalakauppias Max Grönholm ei suostu nimeämään lempikalaansa, sillä ei ole olemassa kalaa, josta hän ei hyvin valmistettuna pitäisi. Lempivedeneläviään Maxin Kala on myynyt vuodesta 2016 Espoon Kauklahdessa. Max perusti kaupan vanhaan puutaloon kiemuraisen kylätien varrelle, ja siitä asti kauppa on käynyt. Jopa niin hyvin, että viime vuonna myymälä siirtyi isompiin tiloihin Kauklahden Lasihyttiin. Intohimo tuoreeseen
-
![]()
Henri Alén: ”Nopea reagointi koronakriisin jatkuessa on pelastanut meidät eri tilanteissa”
Maailmanlaajuinen koronavirus yllätti yhteiskunnan ja liike-elämän maaliskuussa. Pahiten osumaa otti ravintola- ja matkailuala. Ravintoloitsija Henri Alén tiesi, että kriisijohtamisessa tärkeintä on viestiä selkeästi. Vain näin voi selvitä kriisistä mahdollisimman vähin vaurioin – jos siitä on mahdollista selvitä.
