Ikäsyrjintä työntää pois työstä
Työuria pitäisi pidentää, mutta kielteiset ikäkäsitykset työntävät työelämän ulkopuolelle työkykyisiä ja -haluisia varttuneita työntekijöitä. Työttömyys ja pätkätyöt rikkovat monen viimeisiä työvuosia, eläkeläisyys luokkaistuu ja eläkeläisköyhyys yleistyy.
Eka kerral hän katto, et ai jaa sä oot tänikäinen, okei vähä huono juttu. Ai jaa et sul on tämmönen koulutus voi voi. Ai sä oot ollu Postis kol-, jo 30 vuotta voi voi. Sit hän totes et sun työllistyminen tulee kestämään todella kauan.”
Näin lausui te-toimiston virkailija Postista yt-menettelyn jälkeen pois lähteneelle 52-vuotiaalle naiselle. Häntä ja monia muita on kuultu Tampereen yliopiston Kohti kaksitahti-Suomea? -tutkimuskokonaisuudessa (2015–2019).
Räikeän paradoksin äärellä
Tutkimuksen lähtökohtana on räikeä paradoksi: toisaalta pitkiä työuria hoetaan poliittisena tavoitteena ja yksilön velvollisuutena. Toisaalta yt-Suomi on taipuvainen leimaamaan työntekijöitä iän perusteella ja työntää työstä pois suuren määrän yli 50-vuotiaita, joille uuden työn löytäminen on lisäksi vaikeata.
– Kaksitahtisuus viittaa eläköitymisen ja eläkeläisyyden uudenlaiseen luokkaistumiseen sekä eläkeläisköyhyyteen. Tämä ei noudata välttämättä valko- ja sinikaulustyöntekijäjakoa, vaan kuka tahansa missä tahansa ammatissa voi menettää työpaikkansa. Viimeisiä työvuosia ennen eläkettä rikkovat työttömyys ja pätkätyöt, mikä heijastuu pitkälle eläkeiän talouteen ja hyvinvointiin, professori Clas-Håkan Nygård sanoo.
Tutkimus tuottaa monipuolista tietoa yli ikääntyneiden työurien loppupään tilanteista. Entistä syvemmän ymmärryksen toivotaan edistävän työurien aitoa pidentämistä.
Tutkimuskohteena on muutosten ravistelema Posti, joka edustaa hyvin suomalaisen työelämän murrosta. Postissa pitkät työurat olivat tyypillisiä. Yt-neuvotteluista ja massiivisista irtisanomisista on kuitenkin tullut karua ja raskasta arkipäivää, mikä syö työuran ennustettavuutta ja hallintaa.
Tutkimuksen kolmesta osiosta Työsuojelurahasto rahoittaa kyselytutkimusta kaikille Postin yli 50-vuotiaille työntekijöille. Laadullisessa seurantatutkimuksessa tarkastellaan Koneen Säätiön rahoittamana Postista yt-menettelyn kautta poistuneita työntekijöitä. Lisäksi Kansallisen Seniorisäätiön rahoituksella tutkitaan, miten mediassa keskustellaan työurien pidentämisestä.
Yli 60-vuotiaat motivoituneimpia
Kyselytutkimuksen ensimmäinen osa toteutettiin alkusyksystä 2016, ja se uusitaan keväällä 2018.
Ensimmäinen kysely lähetettiin 4 386 postilaiselle, joista 48 prosenttia vastasi. Kysymykset koskivat muun muassa itse koettua terveyttä, työkykyä, työn voimavaroja, työtyytyväisyyttä, työn muutosta, työssä jatkamista ja eläköitymisajatuksia.
Alustavissa tuloksissa Clas-Håkan Nygård kiinnittää huomion siihen epäsuhtaan, että vastaajien koettu terveys on selvästi parempi kuin työkyky. Asteikolla 0–10 terveydentilan keskiarvo on 7,5 ja työkyvyn 6,7.
– Epäsuhta viittaa siihen, että työssä ja työoloissa jokin mättää, koska työkyky koetaan heikommaksi. Tämänikäisillä työkyky on ollut keskimäärin 7,5–8 näin isoissa aineistoissa eri ammateissa.
Kun vastaajat jaettiin kolmeen ikäryhmään – 50–54-vuotiaat, 55–59-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat –, huomattiin, että 55–59-vuotiaiden kokemukset terveydestään, työkyvystään ja työmotivaatiostaan olivat alhaisemmat kuin muilla ryhmillä. Yli 60-vuotiaat olivat motivoituneimpia.
– Kovimmassa pyörteessä olevat 55–59-vuotiaat voivat herkimmin luovuttaa, jos esimerkiksi syyllistetään tekemään tilaa nuoremmille. Pikku hiljaa ihminen voi alkaa kokea olevansa liikaa, Nygård sanoo.
Nygårdin mukaan yli 60-vuotiaiden motivoituneisuudelle ei ole suoraa selitystä. Olisivatko he monissa liemissä keitettyinä niin karaistuneita?
– Ehkä se joukko on seuloutunutta, kun on pärjännyt läpi monien yt-neuvotteluidenkin. Enää ei ole niin paljon menetettävää ja ottaa rennommin. Tämäkin viittaa selvästi siihen, että yli kuusikymppisiä ei ole syytä sysätä syrjään.
Työttömyys on kipeätä kaikenikäisillä
”Sosiaalinen menetys vaikuttaa. Nyt en ole mitään.”
Näin kiteytti 62-vuotias Postista lähtenyt tutkimusosallistuja tekstissään. Hän on yksi tutkija Elisa Virkolan 21 seurattavasta tutkimuksen laadullisessa osiossa. Osallistujia on kaikkiaan 40. Heitä seurataan haastatteluin, puhelimitse ja päiväkirjoista noin kahden vuoden ajan.
– Pääsemme seurannassa ikääntyvien ihmisten arjen tasolle ymmärtämään heidän näkökulmaansa. Tällaista tutkimusta on tehty aivan liian vähän, Virkola sanoo.
Seurattavat ovat 50–65-vuotiaita, ja liki kaikki ovat tehneet Postissa erilaisissa tehtävissä 20–40 vuoden työuran. He ovat joko saaneet potkut tai lähteneet omaehtoisesti esimerkiksi siksi, että heille on tarjottu jatkoa huonommin ehdoin. He ovat voineet myös väsyä jatkuvaan epävarmuuteen ja kielteisiin ikäkäsityksiin tai alkaneet itsekin uskoa olevansa liian vanhoja ja jättäytyneet siksi ennenaikaisesti työelämän ulkopuolelle.
Aihe on herkkä, sillä työttömyys on kipeätä irtisanomisten arkipäiväistymisestä huolimatta. On aivan erilainen siirtymä saada potkut kuin päästä hallitusti eläkkeelle, vaikka olisi yli 60-vuotias. Virkolan mukaan tämä pitäisi huomioida ikäjohtamisessa.
Tutkittavien tilanteet ovat hyvin erilaisia: joku on onnistunut saamaan uuden työn, jotkut etsivät sitä, jotkut siirtyvät työttömyysvaiheen kautta tai suoraan eläkkeelle. Muutama opiskelee: Virkolan seuraamissa on 60-vuotias uutta ammattia opiskeleva.
- Tampereen yliopisto: Kohti kaksitahti-Suomea? Työurien pidennys, eläköitymisen polut ja eriarvoistuva vanhuus. Tutkimus. Lisätietoa Työsuojelurahaston verkkosivuilta.
Anna palautetta jutusta