Metsäkoneenkuljettajan työ on istumatyötä ja työvuorot venyvät 12-tuntisiksi
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Työpaikkojen kannattaa ottaa johtamisessa huomioon ikään ja elämänvaiheisiin liittyvät tarpeet. Ikänäkökulmasta on hyötyä sekä työnantajalle että työntekijöille, kun mahdollisuudet vaikuttaa hyvinvointiin työkaaren eri vaiheissa paranevat.
Usein ajatellaan, että nuoret, ruuhkavuosia elävät ja iäkkäämmät ovat kukin osa tietynlaista massaa.
Työturvallisuuskeskuksen (TTK) kehittämispäälliköt Jarna Savolainen ja Marjo Uusi-Pantti toteavat, ettei ikäjohtaminen suinkaan koske vain uransa loppupäässä olevia.
– Kaikki tarvitsevat aika ajoin tukea jaksaakseen ja motivoituakseen työssään. Johdettaessa pitää tunnistaa lisäksi yksilölliset erot ja tarpeet. Hyvä ikäjohtaminen on sekä työnantajien että työntekijöiden etu. Se maksaa itsensä takaisin esimerkiksi iloisena asiakaspalveluna sekä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden kustannusten alenemisena.
TTK kannustaa henkilöstöryhmiä työpaikoilla yhteistyöhön. Keskusteleva esimies-alaissuhde mahdollistaa jouston.
– Työkaaren eri vaiheet tulevat ihmisille hyvinkin eri aikaan. Joku valmistuu ammattiin 20-vuotiaana, toinen taas uudelleenkouluttautumisen myötä 40-vuotiaana. Joku saa lapsia 20-vuotiaana, toinen parikymmentä vuotta myöhemmin, Savolainen muistuttaa.
”Työkaaren eri vaiheet tulevat ihmisille hyvinkin eri aikaan.”
Ikäjohtamisen työkalupakki
TTK:n tarjoama maksuton Sykettätyöhön.fi-palvelu pitää sisällään työkalut työkaariajattelun soveltamiseksi käytäntöön. Ikäjohtamista, kehittämistä ja työpaikan sisäistä yhteistyötä tukeva palvelu on suunnattu erityisesti pk-työpaikoille, ja se pyrkii edistämään avointa keskustelua työpaikan toimintatavoista.
– Eri elämänvaiheissa olevien hyvä johtaminen edellyttää kunkin vaiheen vahvuuksien tunnistamista ja ottamista huomioon työjärjestelyissä. Tekemisen kehittämiseksi tarvitaan eri henkilöstöryhmien yhteistyötä. Sykettä työhön -palvelusta löytyvät konkreettiset arviointityökalut oman työpaikan ikäjohtamisen lähtötason arvioimiseksi, Savolainen neuvoo.
Yhtenä suomalaisen ikäjohtamisen suurimmista haasteista Savolainen ja Uusi-Pantti pitävät tietynlaista arkuutta paitsi tunnistaa eri-ikäisyyden vahvuuksia, myös hyödyntää niitä. Nuorilla voi olla uutta osaamista, palavaa innostusta ja ennakkoluulottomuutta. Varttuneimmilla kokemus on puolestaan tuonut paljon hiljaista tietoa, ja he saattavat suhtautua työhön realistisemmin ja arviointikykyisemmin.
– Uudistumiseen tarvitaan sekä tulevaisuuteen heittäytymistä että menneisyyden tuntemista. Erilaisuuden arvostus työpaikoilla auttaa käytäntöjen ja joustojen kehittämisessä. Työkaarijohtaminen yhdistää eri elämänvaiheissa olevien vahvuudet työpaikan eduksi ja auttaa elämänvaiheiden psykososiaalisia kuormitustekijöiden hallitsemisessa, Uusi-Pantti toteaa.
– Työuran vaiheiden ottaminen yksilöllisesti huomioon olisi hyvä kirjata osaksi johtamisen periaatteita. Näin tulee näkyväksi, millä keinoin henkilöstölle luodaan yhtäläiset mahdollisuudet sovittaa yhteen työ ja muu elämä, ylläpitää terveyttä tai päivittää ammattitaitoa läpi työuran, Savolainen kiteyttää.
Vakiintuneita käytäntöjä kannattaa katsoa uusin silmin. Työhöntulotarkastukseen voidaan lisätä urasuunnittelua tai terveyden edistämistä. Näin uudet työntekijät oppivat myös työuraa tukevia taitoja heti alkumetreiltä.
”Työpaikoilla on noussut esiin tarve saada ohjeistusta ikäjohtamiseen.”
Koulutusta esimiehille
Työpaikan työturvallisuudesta ja hyvinvoinnista vastaaville suunnattujen koulutusten lisäksi TTK on ryhtynyt tarjoamaan erityisesti esimiehille suunnattuja työn kehittämisen ja ikäjohtamisen kursseja.
– Työpaikoilla on noussut esiin tarve saada ohjeistusta ikäjohtamiseen. Nimenomaan esimiehet haluavat käyttöönsä uusia työkaluja, Uusi-Pantti kertoo.
TTK:n tarkoitus onkin jatkossa panostaa esimieskoulutuksiin entistä enemmän, ja lisätä ajasta ja paikasta riippumattomien monimuotokoulutusten tarjontaa. Kuluvana vuonna on Esimiesten sparraustunnit -verkkoluentosarjassa luvassa muun muassa osallistavaa johtamista ja psykososiaalista kuormitusta käsitteleviä tietoiskuja.
– Jokainen ihminen on erilainen. Työkaarijohtamisessa olennaista on kuuntelemisen ja keskustelemisen taito. Psykososiaalisen kuormituksen keventämisessä tärkeää on jo pelkästään se, että ihminen kokee tulleensa kuulluksi. TTK näkee työhyvinvoinnin osana työturvallisuutta. Ikäjohtamisella on suora yhteys työhyvinvointiin. Työpaikka ei ole turvallinen, jos siellä ei voida hyvin, Uusi-Pantti perustelee.
Categories:
Lisää luettava
-
-
Puhu paljon ja ota aktiivisesti kontaktia työkavereihin – viisi vinkkiä toimivaan etäviestintään
Etätyössä tarvitaan uudenlaista sosiaalista älykkyyttä, kun tunnetilatkin pitäisi aistia verkon kautta. Työyhteisössä jokainen on vastuussa viestinnän tehosta ja kommunikoinnin sujuvuudesta.
-
Kalakauppias haluaa olla avoin pomo
Kalakauppias Max Grönholm ei suostu nimeämään lempikalaansa, sillä ei ole olemassa kalaa, josta hän ei hyvin valmistettuna pitäisi. Lempivedeneläviään Maxin Kala on myynyt vuodesta 2016 Espoon Kauklahdessa. Max perusti kaupan vanhaan puutaloon kiemuraisen kylätien varrelle, ja siitä asti kauppa on käynyt. Jopa niin hyvin, että viime vuonna myymälä siirtyi isompiin tiloihin Kauklahden Lasihyttiin. Intohimo tuoreeseen
-
![]()
Henri Alén: ”Nopea reagointi koronakriisin jatkuessa on pelastanut meidät eri tilanteissa”
Maailmanlaajuinen koronavirus yllätti yhteiskunnan ja liike-elämän maaliskuussa. Pahiten osumaa otti ravintola- ja matkailuala. Ravintoloitsija Henri Alén tiesi, että kriisijohtamisessa tärkeintä on viestiä selkeästi. Vain näin voi selvitä kriisistä mahdollisimman vähin vaurioin – jos siitä on mahdollista selvitä.
