Henkilöstöllä hyvät mahdollisuudet vaikuttaa

Ilahduttavaa on, että työsuojeluasiat ovat monella työpaikalla esillä henkilöstötilaisuuksissa ja säännöllisissä palavereissa. Paneelissa ilmeni myös, että useilla työpaikoilla henkilöstö tekee aktiivisesti ilmoituksia epäkohdista sekä ideoi ja esittää parannusehdotuksia.

Esimiesten työsuojeluaktiivisuus puolestaan vaihtelee työpaikoittain. Työsuojeluhenkilöstöstä vajaa puolet arvioi, että esimiehet eivät käsittele työsuojeluun liittyviä asioita säännöllisesti alaistensa kanssa.

– Tämä on huolestuttavaa, koska turvalliset työtavat ja työhyvinvointi tulevat todeksi työtä tehdessä omassa työpisteessä ja työyhteisössä, arvioi tutkija Hanna Uusitalo Työterveyslaitoksesta.

Menestyksekäs, ennakoiva ja suunnitelmallinen työsuojelutyö edellyttää aikaa ja resursseja, joita kaikilta työpaikoilta ei tunnu löytyvän. 41 prosenttia työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työsuojelutoiminta on lähinnä poikkeamiin ja ongelmiin reagointia. Reilu viidennes vastasi, että ei ole aikaa perehtyä tuoreeseen työsuojelutietoon tai suunnitella työsuojelua riittävästi.

Joillakin työpaikoilla haasteena oli lisäksi riittämätön keskustelu ja tiedonkulun toimimattomuus eri osapuolten välillä. Esimerkiksi työsuojelutoimikunnan kokouksissa esille nousseet asiat eivät välttämättä siirtyneet muiden tietoon, samoin johdon ja työsuojeluväen välillä tieto ei aina kulkenut.

Kuitenkin työsuojeluhenkilöstö arvioi johdon toteuttavan varsin hyvin työnantajan huolehtimisvelvoitetta, ja johdon katsottiin kaikkiaan olevan kohtuullisen hyvin sitoutunut työsuojeluun.

Ilahduttavaa on myös havaita, että työpaikoilla on yhteinen ymmärrys työsuojelusta ja että johto ja henkilöstö ovat yhdessä sopineet työsuojelun tavoitteista. Lisäksi tavoitteet näyttävät liittyvän monilla työpaikoilla työpaikan liiketoimintastrategiaan.

Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 1–2 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle.

www.ttl.fi/tutkimushanke/tyosuojelupaneeli/