Yhteispeliä, luottamista ja joustamista

Ponsselaiset ovat ylpeitä tuotteestaan – ”Metsien mersusta” ja ”maailman parhaasta metsäkoneesta”. 2000-luvun metsäkone on paljon muutakin kuin maastossa möyrivä härkämäinen dieseljyrä. Tietotekniikan ja -järjestelmien sekä pitkään tuotekehiteltyjen osien ja toimintojen summa on älykäs, monipuolinen ja työtä helpottava tehokas kone.

Jotta maailman huipulle pääsee, työntekijöiden pitää olla motivoituneita ja osaavia. Se taas edellyttää työn, perheen ja vapaa-ajan yhteenkuuluvuuden ymmärtämistä, summaa Ponssen henkilöstöjohtaja Paula Oksman.

– Ihmisen elämä on yksi kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tasapainon löytäminen on tärkeää, Oksman sanoo.

– Tämä on yhteispeliä, jossa työnantajan ja työntekijöiden pitää ymmärtää sekä työn tekemisen tärkeys että muun elämän merkitys. Pelkkään omaan näkökulmaan junttautuminen vaikeuttaa käytännön ratkaisujen löytämistä. Yhtiön pitää olla tuottava ja kilpailukykyinen, se on pohja kaikelle muulle, myös joustomahdollisuuksille, hän jatkaa.

Ihmislähtöinen ajattelu on ollut mukana Ponssella alusta asti. Tehdas on samassa paikassa Iisalmen pohjoispuolella Vieremällä kuin perustamisvuonna 1970, ja omistajat ovat edelleen tiiviisti mukana toiminnassa ja tuttu näky tehtaalla. Yhtiön arvoissa on mukana ”Ponssen henki”, johon kuuluu muun muassa lupsakkuus, reilu meininki, henkilöstön huomioiminen, hyvä kommunikaatio ja työkaverin auttaminen.

– Teemme kovasti töitä, mutta emme ole jäykkiä. Hierarkiaa on mahdollisimman vähän, ja kaikki puhuvat kaikkien kanssa, Oksman sanoo.

Ponssen hengen toteutumiseen on helppo uskoa tehdasvierailulla. Tunnelma todella on leppoisa ja rento.

Jokainen Ponssen tekemä metsäkone on asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöity yksilö. Vesa Tikkanen ja Heikki Parmainen työskentelevät koneen kokoonpanossa.

Ymmärrystä koko työyhteisöltä

Työn ja perheen yhteensovittamiseksi Ponssella on käytössä arkitason ratkaisuja, jotka ovat usein yksinkertaisia. Niiden yhteinen nimittäjä on joustavuus: Työajan liukumia käytetään kaikissa tehtävissä, joissa se suinkin on mahdollista. Ylimääräisiä kertyneitä tunteja voi pitää myös pidempinä yhtäjaksoisina vapaina. Lapsen sairastuessa työntekijä voi omalla ilmoituksellaan olla ensin päivän ja tarvittaessa vielä toisen kotona. Joustot perustuvat luottamukseen, jota Oksman pitää hyvin tärkeänä.

– Työntekijän pitää myös ymmärtää, että aina kaikki ei voi mennä juuri hänen toivomustensa mukaan. Olennaista on se, että työnantajalla on aito halu pyrkiä järjestämään joustoja, vaikka lopputulos ei joka kerta miellyttäisikään kaikkia, hän sanoo.

– Joustot vaativat ymmärrystä koko työyhteisöltä, koska usein yhden ihmisen saamat joustot vaativat venymistä muilta. Ihmisten eri elämäntilanteiden ymmärtäminen ja kokemus joustojen tasapuolisuudesta ovat tärkeitä.

Vieremällä Ponssella on tehtaalla ja tukitoiminnoissa yhteensä noin 450 työntekijää, Suomessa ponsselaisia on kaiken kaikkiaan noin 670, koko konsernissa noin 1 200. Työntekijöiden keski-ikä on 38 vuotta, ja 26–45-vuotiaita on tasaisesti. Miehiä on työntekijöistä noin 85 prosenttia. Tehtaalla työskennellään kahdessa vuorossa.

Sekä isien että äitien perhevapaisiin suhtaudutaan myönteisesti, eikä isyysvapaiden ylenkatsomiseen liittyvää vääränlaista äijämeininkiä Oksmanin mukaan ole. Lapsista ja perheasioista keskustellaan myös miesvaltaisella työpaikalla, ja tuoreet ponsselaiset isät saattavat esimerkiksi ylpeinä esitellä vauvojensa kuvia henkilöstöjohtajalle.

Perhe-elämä heijastuu töihin

Tehtaalla sähköasentajana työskentelevä luottamusmies Vesa Tikkanen on yhden lapsen isä, ja hänen mielestään työajan joustot helpottavat ratkaisevasti perheen arkea. Sähköasentajan työ on linja- ja vuorosidonnaista, mutta puolen tunnin liukuma töihin tullessa antaa pelivaraa päivähoidon järjestelyiden kanssa. Samoin hätätapauksissa kotiin lähteminen on onnistunut ilman kitkaa.

– Perhe-elämä heijastuu muutenkin työntekoon. Jos perhepuoli ei toimi ja siellä jokin jatkuvasti rassaa, töissä ei varmasti jaksa nykyiseenkään eläkeikään, Tikkanen arvioi yleisesti.

– Luottamusmiehenä kuulen ennen kaikkea lapsiperhe-elämän ja työn yhteensovittamisen tärkeydestä. Se heijastaa työntekijöidemme ikärakennetta.

Viestintäpäällikkö Katja Paanasella on kolme lasta, jotka kaikki ovat syntyneet hänen Ponsse-uransa aikana. Paanasen mukaan työn luonteen vuoksi yhtiön asiat seuraavat välillä ajatuksissa kotiin asti.

– Työelämän joustoista puhutaan paljon, mutta kyllä työ kuuluu ihmisen elämään. Mielestäni meillä on Ponssessa hyvä tilanne työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa, kaikesta voidaan puhua ja sopia. Kun lapseni olivat pieniä, minun ei juuri odotettu tekevän iltatöitä, hän sanoo.

Paanasen mielestä alle neljän tuhannen asukkaan Vieremällä asuminen helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista. Arki rullaa hyvin, kun työmatkaan ei mene paljon aikaa ja palvelut ovat lähellä.

Metsäkoneen johtosarjoja kootaan käsin muun muassa johtosarjatyöntekijä Jaana Kallion ammattitaidolla.

Oma vastuu pohjalla

Työn ja muun elämän yhteensovittamisessa korostetaan yleensä esimiesten avainroolia. Paula Oksman on sinänsä samaa mieltä esimiestyön tärkeydestä, mutta painottaa hyvän johtamisen lisäksi koko työyhteisön avoimuutta ja yhteispeliä.

– Työpaikalla on hyvä olla kaikenikäisiä. Vanhemmat, pikkulapsirumban jo läpikäyneet työntekijät voivat antaa vinkkejä nuoremmille, jotka ovat juuri perustaneet perheen. Usein pelkkä omista kokemuksista ja elämänvaiheesta työkavereille kertominen parantaa tilannetta, hän sanoo.

Paula Oksmanin mielestä tulisi muistaa, että loppujen lopuksi ihminen on itse vastuussa omasta elämästään. Työnantaja voi kuunnella tarpeita ja luoda edellytyksiä, mutta oman perhe- ja työelämän yhteen­sovittaminen ja siihen liittyvät valinnat ovat kuitenkin pitkälti jokaisen omissa
käsissä.