
Uudet tuulet Tokion työssä
Japanilaisen tradition mukaan äiti ahkeroi kotona ja isä stressaa työpaikalla. Nyt odotetaan työkulttuurin muutosta, joka saa äidit ja isät kohtaamaan.
Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Japanilaisen tradition mukaan äiti ahkeroi kotona ja isä stressaa työpaikalla. Nyt odotetaan työkulttuurin muutosta, joka saa äidit ja isät kohtaamaan.
Asiat pysyvät parhaiten hallussa, kun lopettaa yrityksen hallita kaikkea. Ei pidä tähyillä liian pitkälle tai asettaa liian suuria tavoitteita. On vain tehtävä hyvin ne asiat, joihin on ryhtynyt. Näiden periaatteiden voimin sairaanhoitaja Sini Kuki jaksaa hyvin sekä Jorvin sairaalan teho-osaston hoitajana että kotona kolmen lapsensa äitinä.
Työn ja muun elämän suhde nähdään usein ristiriitaisena, vaikka molemmat ovat osa ihmiselämän kokonaisuutta. Eri elämänalueiden yhteensovittamisessa jo pienet työajan joustot ja muut järjestelyt parantavat tilannetta selvästi. Työntekijöiden tarpeiden huomioiminen tuo konkreettista etua koko yritykselle.
Metsäkoneita ja puunkorjuun tietojärjestelmiä valmistavassa ja huoltavassa Ponssessa elämän eri osa-alueiden yhteensovittamista edistetään monin keinoin. Arjen tasolla yksinkertaiset joustoratkaisut ja työntekijöiden tarpeiden kuunteleminen ovat avainasioita.
Vuoden Puhuja, menestynyt lakimies, olympiakisojen lobbaaja, levysopimuksen saanut muusikko, ahkera tietokirjailija, isä ja aviomies – Suomessa yli kaksi vuosikymmentä asuneen André Chakerin ansiolista on pyörryttävä.
Läheiset ihmissuhteet ja vapaa-ajan vietto kiinnostavat kaikkia. Vaikka työstään tykkäisi kuinka paljon, suurin osa elämästä vietetään sen ulkopuolella. Painotukset ovat elokuvissa tämän faktan mukaisia. Lukuun ottamatta poliisi-, sota-, agentti- ynnä muita action-elokuvia, työ ja ammatti luovat korkeintaan taustaa henkilöhahmoille (onneton konttorirotta, menestyksekäs liikemies). Varsinainen dramatiikka kudotaan vapaa-ajalla. Hyvä esimerkki tästä on hienovireinen Menneisyys (Ranska 2013,
VÄITE: Nykyinen lainsäädäntö turvaa riittävästi perhevapaalta palaavien asemaa. EI: Periaatteessa meillä on ihan hyvä lainsäädäntö tältä osin, mutta käytäntö on toinen. Moni työntekijä ei pääse perhevapaalta palatessaan aikaisempaan työhönsä. Se on jaettu muille tai annettu sijaiselle, joka on vakinaistettu. Moni perhevapaalta töihin tuleva irtisanotaan tai hän jää vielä kotiin, koska työpaikalta joko annetaan ymmärtää tai
VTT rakentaa yhdessä pk-yritysten kanssa kehityshankkeita, joilla vauhditetaan tulevaisuuden kasvua ja menestystä. Pk-yritykset voivat ilmoittautua mukaan työpajoihin, joiden teemoja ovat esimerkiksi Kulutusta kestävät komponentit – käyttöikää ja ennakoitavuutta, 3D-tulostus tuotekehityksen tukena ja piensarjojen valmistuksessa, Polku perustuotteesta teollisen internetin älytuotteeksi sekä Kannattavaa kasvua palveluliiketoiminnasta. www.vtt.fi/pk_projektilahdot
Onko kiire? Älä huoli! Kysymys on vain akseleraaritiosta eli ajan nopeutumisesta. Siinä yhteiskunta laukkaa sellaista tahtia, ettet pysy perässä.
Liikenneturvan mukaan liikenteessä on kuollut keskimäärin 34 ja loukkaantunut 540 jalankulkijaa vuodessa. Kuolemista lähes puolet tapahtui pimeällä tai hämärässä. Kaikista henkilövahingoista sattui 45 prosenttia vuoden pimeimpään aikaan loka–tammikuussa, samoin yli puolet jalankulkijoiden vammautumisista suojateillä.