Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Vahva taustavaikuttaja

Yleinen

25.02.2015

Kuvateksti: Jukka Rantala väänsi rautalangasta Eläketurvakeskuksen logon.

Rautalankaa-juttusarjassa Telma tutustuu työelämän toimijoihin. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala vastaa kysymyksiin.

Eläketurvakeskuksen (ETK) toimitusjohtaja Jukka Rantala, mitä ETK tekee?

Työeläkkeitä hallinnoidaan hajautetusti eri eläkelaitoksissa ja yksityisellä sektorilla useissa keskenään kilpailevissa työeläkeyhtiöissä, -säätiöissä ja -kassoissa. Eläketurvakeskus on niiden yhteistyö- ja koordinointielin. Eläkkeensaajan näkökulmasta järjestelmä näyttäytyy näin yhtenäisenä. Huolehdimme eläkepäätösten tekoon tarvittavien tietojen saatavuudesta ja välitämme keskitetysti työeläketietoja muun muassa sosiaalivakuutusjärjestelmään, ulosottoviranomaisille ja sosiaalilautakunnille. Meille kuuluu myös vakuuttamisvelvollisuuden valvonta. Lisäksi tuotamme asiantuntijatietoa eläketurvan arviointiin ja kehittämiseen. Siinä asiakkaitamme ovat päätöksentekijät, lehdistö ja suuri yleisö, jolle tarjoamme eläkkeisiin liittyvää täydentävää tietoa ja neuvontaa.

Mitkä ovat ETK:n haasteita tämän päivän Suomessa?

Maailman muutoksissa mukana pysyminen edellyttää ketteryyttä. Työeläkejärjestelmän suurimpia haasteita ovat keskimääräisen eliniän jatkuva pidentyminen ja taloudellisen toimintaympäristön epävakaus. Samoin työmarkkinoiden muutokset heijastuvat siihen. ETK:n on pystyttävä ennakoimaan muutosten vaikutukset yhteiskuntaan ja sitä kautta omaan toimintaansa. Maailman digitalisoituminen muokkaa tapojamme hakea ja välittää tietoja. Tiedon perille saaminen tietotulvassa vaatii uusia ratkaisuja. Viestijöitä on muitakin kuin ETK, eivätkä eläkeasiat välttämättä ole ykkösenä ihmisten kiinnostuksen kohteissa.

Millaisessa Suomessa ETK toimii 10 vuoden kuluttua?

Tarkkaa tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta joitain suuntauksia voi kyllä arvioida. Itsensä työllistävien määrän lisääntyminen on yksi, toistaiseksi heikko signaali, jota meidän tulee seurata. Uskoisin, että itse eläkejärjestelmä on hyvin samannäköinen kuin nyt. Rahoituksen taloudellisesta kestävyydestä keskustellaan todennäköisesti edelleen. Pessimistisimpien arvioiden mukaan maailmantalouden tilanne on järjestelmän rahoituksen kannalta tulevaisuudessa jopa nykyistä huonompi. Silti kysyisin, onko meillä varaa olla pitämättä sitä yllä?

Miten ETK:n tulee muuttua vastatakseen ajan haasteisiin?

Uskoisin, että roolimme pysyy samanlaisena kuin nyt. ETK ei ole päätöksentekijä eikä sellaiseksi pyri. Avustamme ja tuotamme korkeatasoista, laajasti  yödynnettävää asiantuntijatietoa päätöksentekijöille ja julkisen keskustelun tueksi. Viestinnän ja muun toiminnan välineet muuttuvat ja niiden myötä myös toimintatapamme. Oma haasteensa on tietysti säilyttää vetovoima työnantajana, jotta saamme palvelukseemme osaavaa väkeä. Tähän asti imu on riittänyt.

Millaisia työturvallisuusriskejä piilee omassa työssäsi?

Oman työni turvallisuusriskit liittynevät lähinnä työmatkoihin. Esimerkiksi tänään oli paikoin aika liukasta, kun kävelin juna-asemalle. En koe työtäni henkisesti erityisen kuormittavaksi. Ajoittain päivät venyvät, mutta kyseessä ei ole pysyvä asioiden tila. On katsottava, mitä tekee, ja priorisoitava. ETK:n toimintakulttuuriin kuuluu, että ne tekevät, jotka asian parhaiten osaavat. Minulla on se onni, että pystyn delegoimaan tehtäviä. Oleellista on löytää hyvät alaiset. Hyvä keino työpaineiden vähentämiseen on se, että olemme julistaneet maanantain kokouksettomaksi päiväksi ETK:ssa. Silloin voi hoitaa alta pois muuten helposti rästiin jäävät rutiinit eikä tarvitse ruveta jo sunnuntaina stressaamaan tulevaa työviikkoa. Myös liikunta on hyväksi.

Kommentoi