
Metsäkoneenkuljettajan työ on istumatyötä ja työvuorot venyvät 12-tuntisiksi
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Rautalankaa-juttusarjassa Telma tutustuu työelämän toimijoihin. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala vastaa kysymyksiin.
Työeläkkeitä hallinnoidaan hajautetusti eri eläkelaitoksissa ja yksityisellä sektorilla useissa keskenään kilpailevissa työeläkeyhtiöissä, -säätiöissä ja -kassoissa. Eläketurvakeskus on niiden yhteistyö- ja koordinointielin. Eläkkeensaajan näkökulmasta järjestelmä näyttäytyy näin yhtenäisenä. Huolehdimme eläkepäätösten tekoon tarvittavien tietojen saatavuudesta ja välitämme keskitetysti työeläketietoja muun muassa sosiaalivakuutusjärjestelmään, ulosottoviranomaisille ja sosiaalilautakunnille. Meille kuuluu myös vakuuttamisvelvollisuuden valvonta. Lisäksi tuotamme asiantuntijatietoa eläketurvan arviointiin ja kehittämiseen. Siinä asiakkaitamme ovat päätöksentekijät, lehdistö ja suuri yleisö, jolle tarjoamme eläkkeisiin liittyvää täydentävää tietoa ja neuvontaa.
Maailman muutoksissa mukana pysyminen edellyttää ketteryyttä. Työeläkejärjestelmän suurimpia haasteita ovat keskimääräisen eliniän jatkuva pidentyminen ja taloudellisen toimintaympäristön epävakaus. Samoin työmarkkinoiden muutokset heijastuvat siihen. ETK:n on pystyttävä ennakoimaan muutosten vaikutukset yhteiskuntaan ja sitä kautta omaan toimintaansa. Maailman digitalisoituminen muokkaa tapojamme hakea ja välittää tietoja. Tiedon perille saaminen tietotulvassa vaatii uusia ratkaisuja. Viestijöitä on muitakin kuin ETK, eivätkä eläkeasiat välttämättä ole ykkösenä ihmisten kiinnostuksen kohteissa.
Tarkkaa tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta joitain suuntauksia voi kyllä arvioida. Itsensä työllistävien määrän lisääntyminen on yksi, toistaiseksi heikko signaali, jota meidän tulee seurata. Uskoisin, että itse eläkejärjestelmä on hyvin samannäköinen kuin nyt. Rahoituksen taloudellisesta kestävyydestä keskustellaan todennäköisesti edelleen. Pessimistisimpien arvioiden mukaan maailmantalouden tilanne on järjestelmän rahoituksen kannalta tulevaisuudessa jopa nykyistä huonompi. Silti kysyisin, onko meillä varaa olla pitämättä sitä yllä?
Uskoisin, että roolimme pysyy samanlaisena kuin nyt. ETK ei ole päätöksentekijä eikä sellaiseksi pyri. Avustamme ja tuotamme korkeatasoista, laajasti yödynnettävää asiantuntijatietoa päätöksentekijöille ja julkisen keskustelun tueksi. Viestinnän ja muun toiminnan välineet muuttuvat ja niiden myötä myös toimintatapamme. Oma haasteensa on tietysti säilyttää vetovoima työnantajana, jotta saamme palvelukseemme osaavaa väkeä. Tähän asti imu on riittänyt.
Oman työni turvallisuusriskit liittynevät lähinnä työmatkoihin. Esimerkiksi tänään oli paikoin aika liukasta, kun kävelin juna-asemalle. En koe työtäni henkisesti erityisen kuormittavaksi. Ajoittain päivät venyvät, mutta kyseessä ei ole pysyvä asioiden tila. On katsottava, mitä tekee, ja priorisoitava. ETK:n toimintakulttuuriin kuuluu, että ne tekevät, jotka asian parhaiten osaavat. Minulla on se onni, että pystyn delegoimaan tehtäviä. Oleellista on löytää hyvät alaiset. Hyvä keino työpaineiden vähentämiseen on se, että olemme julistaneet maanantain kokouksettomaksi päiväksi ETK:ssa. Silloin voi hoitaa alta pois muuten helposti rästiin jäävät rutiinit eikä tarvitse ruveta jo sunnuntaina stressaamaan tulevaa työviikkoa. Myös liikunta on hyväksi.
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Etätyössä tarvitaan uudenlaista sosiaalista älykkyyttä, kun tunnetilatkin pitäisi aistia verkon kautta. Työyhteisössä jokainen on vastuussa viestinnän tehosta ja kommunikoinnin sujuvuudesta.
Kalakauppias Max Grönholm ei suostu nimeämään lempikalaansa, sillä ei ole olemassa kalaa, josta hän ei hyvin valmistettuna pitäisi. Lempivedeneläviään Maxin Kala on myynyt vuodesta 2016 Espoon Kauklahdessa. Max perusti kaupan vanhaan puutaloon kiemuraisen kylätien varrelle, ja siitä asti kauppa on käynyt. Jopa niin hyvin, että viime vuonna myymälä siirtyi isompiin tiloihin Kauklahden Lasihyttiin. Intohimo tuoreeseen
Maailmanlaajuinen koronavirus yllätti yhteiskunnan ja liike-elämän maaliskuussa. Pahiten osumaa otti ravintola- ja matkailuala. Ravintoloitsija Henri Alén tiesi, että kriisijohtamisessa tärkeintä on viestiä selkeästi. Vain näin voi selvitä kriisistä mahdollisimman vähin vaurioin – jos siitä on mahdollista selvitä.