Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt vähenivät huomattavasti vuodesta 2005 vuoteen 2013. Niiden määrä ei kuitenkaan ole nolla, joten ruususen uneen ei ole syytä vaipua.
Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) ilmoitettujen ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen määrä laski vuosina 2005–2013 merkittävästi: 7 000 tapauksesta 4 600:aan. Suhteelliset luvut eli lukumäärä 10 000:ta työllistä kohti putosi 28,2 tapauksesta 18,7:ään. Vuonna 2013 vahvistettuja ammattitauteja oli 1 811 eli 7,4 tapausta 10 000:ta työllistä kohti.
Tasaista vähenemistä oli kaikissa tautiryhmissä asbestisairauksia lukuun ottamatta.
Ammattitautien kokonaismäärän muutosta ja myös alueellisia eroja selvitettiin Työterveyslaitoksen johdolla tutkimuksessa, jonka aineistoksi otettiin TPSR:iin kirjatut ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt vuosilta 1975–2013. Työsuojelurahasto tuki hanketta tutkimusmäärärahalla.
– Suomessa on kerätty TPSR:iin tietoja todella pitkään, vuodesta 1964. Seurantatiedot on raportoitu vuosittain, mutta absoluuttisten lukujen sijasta nyt haluttiin luoda kokonaiskuvaa pitkältä ajalta, analysoida muutosten syitä ja oppia tulevan varalle, kertoo tutkimusryhmään kuulunut lääkintöneuvos Riitta Sauni sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta.
Tutkimus osoitti, että ammattitaudit ovat tasaisesti vähentyneet vasta vuodesta 2005. Vuodesta 2012 vuoteen 2013 lasku taittui, kun tapaukset lisääntyivät hieman. Aiempina vuosikymmeninä lukumäärissä on ollut nousuja ja laskuja.
Teknologia kehittynyt, työterveyteen panostettu
Elinkeinoelämän rakennemuutosta ei voitane ohittaa etsittäessä syitä koko työväestön ammattitautien vähenemiseen.
– Perinteinen teollisuustyö, jossa on ollut paljon altisteita ja ammattitauteja, on vähentynyt. Myös maataloudessa työskentelevien osuus on olennaisesti laskenut, ja maataloustyöhön on liittynyt suuri ammattitautiriski.
Digitalisaatio ja robotisaatio vievät työpaikkoja, mutta toisaalta teknologian kehitys parantaa työoloja ja vähentää altistumista. Raskaimmat ja altistavimmat työt ovat joko loppuneet kokonaan tai siistiytyneet.
Lisäksi yhteiskunta ja työpaikat ovat panostaneet työterveyteen ja -turvallisuuteen. Yhteiskunta on vaikuttanut lainsäädännön avulla ja muun muassa rahoittamalla työterveyden tutkimus- ja kehittämistyötä. Työpaikat ovat lisänneet kahtena viime vuosikymmenenä panostusta työturvallisuuteen ja työterveyshuoltoon. Työterveyshenkilöstön määrä on lisääntynyt ja työterveyshuollon kattavuus parantunut.
TPSR:n avulla on voitu osoittaa työelämän muutosten vaikutusta sairastavuuteen. Kun esimerkiksi sementin kromi alettiin passivoida kuudenarvoisesta kromaatista kolmenarvoiseksi kromiitiksi rautasulfaatilla vuodesta 1987, rekisteriin ilmoitetut kromin aiheuttamat allergiset kosketusihottumat vähenivät aiemmasta kolmasosaan jaksolla 1988–1992.
Alidiagnostiikka esiin seulonnoissa
Useat työikäisiin kohdistuvat seulonnat ovat tuoneet esiin alidiagnostiikkaa ja piileviä sairaustapauksia.
Sauni mainitsee esimerkiksi tärinätaudit. Hän oli itse mukana tutkimassa vuonna 2005 Pirkanmaalla 500 metallityöntekijää ja löysi heistä 24:llä diagnosoimattoman tärinätaudin.
Myös liuotinaivosairauksien seulonta joitakin vuosia sitten toi esiin piileviä ammattitauteja. Sen sijaan kivipölylle altistuvien seulonta osoitti, että Suomessa ei ole piileviä silikoositapauksia.
Aiempien vuosikymmenten seulonnoista Työterveyslaitoksen toteuttama asbestisairauksien seulonta vuosina 1990–1992 tutki 18 943 henkilöä, joista 3 500:lla diagnosoitiin asbestisairaus.
Asbestin käyttö on kielletty Suomessa kokonaan yli 20 vuotta sitten. Asbestisairaudet ovat kuitenkin pitkän viiveajan tauteja, ja niitä ilmaantuu edelleen – yli puolet taudeista todetaan eläkeikäisillä.
Jokainen ammattitauti merkitsee sitä, että jotain on mennyt pieleen riskinhallinnassa.
Tuntosarvet herkkinä
Vaikka kehitys on ollut myönteistä, Saunin mukaan ei voi tuudittautua siihen, että suotuisa kehitys jatkuu – ei ainakaan itsestään.
– Ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen määrä on vähentynyt, mutta se ei ole nolla. Niitä on yli 4 000 vuodessa, kymmenessä vuodessa 40 000. Siis niin moni menettää terveytensä työperäisistä syistä, jotka olisivat olleet ehkäistävissä.
– Määritelmän mukaan yksikään ammattitauti ei synny, jos työpaikan työolot ovat säädösten ja ohjeiden mukaiset. Jokainen ammattitauti merkitsee sitä, että jotain on mennyt pieleen riskinhallinnassa.
Tutkimus esitti lukuisia keinoja, joilla ammattitautien torjuntaa voidaan kehittää.
Saunin mukaan on sovittu, että TPSR:n tiedoista tehtäisiin tarkempi analyysi viiden vuoden välein. Rekisterin toimintaa voidaan kehittää muun muassa hakemalla esiin ammatteja, joissa sairastuvuus on suurinta. Esimerkiksi kampaajilla ja partureilla oli vuonna 2010 ammatti-ihottumia 74 tapausta 10 000:ta työntekijää kohti, kun sairaanhoitajilla niitä oli 27,4 tapausta.
– Rakennusalalla on paljon ammattitauteja. Toimialakohtainen pureutuminen siihen, mitä ammattitauteja alalla esiintyy ja miksi, auttaisi yhteistyössä suuntaamaan räätälöityjä torjuntakampanjoita.
Saunin mukaan pitää ylipäätään olla tuntosarvet herkkinä sen suhteen, mitä työelämässä tapahtuu. Siten voi havaita myös uusia riskejä kyllin varhain.
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
On aamuruuhkan aika, mutta tämä metrojuna on tyhjä. Lähtöaika Roihupellon varikkoraiteelta on sitten, kun pieni tekninen ongelma on korjattu. Koneistaja Eetu Salokarin osaamista tarvitaan, jotta junat pysyvät käyttökunnossa. Takaisin sorvin ääreen, kirjaimellisesti. On aamuseitsemän, ja koneistaja Eetu Salokari käynnistelee työhuoneella koneitaan totutuin ottein. Läheisellä metroradalla junat suhahtelevat ohi kahden ja puolen minuutin välein, mutta Roihupellossa
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
