Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Suomalaisissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ei osata riittävästi käyttää henkilöstöjohtamista parantamaan tuloksellisuutta ja työhyvinvointia, todetaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston tekemässä tutkimuksessa.
Tutkimuksen mukaan pk-yrityksissä kiinnitetään strategisella tasolla huomiota henkilöstöjohtamiseen vain harvoin. Yrityksissä ei ole henkilöstöstrategiaa eikä henkilöstöjohtamisesta ole yritysten johdossa aina yhtenäistä ja tavoitteellista näkemystä. Strategisesti johdetulla HR-työllä voitaisiin edistää yrityksen tuottavuutta.
Pk-yritysten työntekijöiden työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden näkökulmasta henkilöstöjohtamisessa on valtava hyödyntämätön tuottavuuden lähde. Henkilöstövoimavaroista saisi enemmän irti jo pelkästään määrittelemällä henkilöstöjohtamista. Tällöin työn ilo ja työhyvinvointi vahvistuvat, osaaminen kehittyy ja tuloksellisuus paranee tavoitetietoisuuden ja suoriutumisen kehittyessä.
– Kolme viidestä yksityisen sektorin työntekijästä työllistyy Suomessa pk-yrityksiin, joten niiden henkilöstöjohtamisen tila on työelämän laadun kannalta merkittävä tekijä, painottaa professori Pia Heilmann.
Hyvä uutinen on kuitenkin se, että kehitysaskeleiden ei välttämättä tarvitse olla kovin suuria tai monimutkaisia. Yritysten tulisi selkiyttää esimiestyötä yhtenäisillä pelisäännöillä ja tukemalla esimiesten osaamista. Yritysten kannattaa yhtenäistää toimintatapojaan suunnitelmallisemmiksi ja johdon viestiä esimerkiksi yhtenäisestä visiosta ja tavoitteista. Työhyvinvointia voi puolestaan parantaa säännöllisillä henkilöstökyselyillä, joiden tulokset tulisi käydä läpi henkilöstön kanssa.
Viime ajat ovat olleet opiskelijoille ja ammattiin valmistuville nuorille haastavat: työ- ja harjoittelupaikat ovat tiukassa. Jos työn onnistuu saamaan, niin työpaikalla ei välttämättä ole fyysisesti juuri ketään, vaikka juuri sitä useimmat työuran alussa olevat nuoret toivoisivat. Muita Telman galluppiin vastanneille Haaga-Helian opiskelijoille tärkeitä asioita ovat riittävä perehdytys, kivat työkaverit ja toimiva tiimi, reilu esimies, säännöllinen
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Etätyössä tarvitaan uudenlaista sosiaalista älykkyyttä, kun tunnetilatkin pitäisi aistia verkon kautta. Työyhteisössä jokainen on vastuussa viestinnän tehosta ja kommunikoinnin sujuvuudesta.