Parannettavaa henkilöstöjohtamisessa
Suomalaisissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ei osata riittävästi käyttää henkilöstöjohtamista parantamaan tuloksellisuutta ja työhyvinvointia, todetaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston tekemässä tutkimuksessa.
Tutkimuksen mukaan pk-yrityksissä kiinnitetään strategisella tasolla huomiota henkilöstöjohtamiseen vain harvoin. Yrityksissä ei ole henkilöstöstrategiaa eikä henkilöstöjohtamisesta ole yritysten johdossa aina yhtenäistä ja tavoitteellista näkemystä. Strategisesti johdetulla HR-työllä voitaisiin edistää yrityksen tuottavuutta.
Pk-yritysten työntekijöiden työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden näkökulmasta henkilöstöjohtamisessa on valtava hyödyntämätön tuottavuuden lähde. Henkilöstövoimavaroista saisi enemmän irti jo pelkästään määrittelemällä henkilöstöjohtamista. Tällöin työn ilo ja työhyvinvointi vahvistuvat, osaaminen kehittyy ja tuloksellisuus paranee tavoitetietoisuuden ja suoriutumisen kehittyessä.
– Kolme viidestä yksityisen sektorin työntekijästä työllistyy Suomessa pk-yrityksiin, joten niiden henkilöstöjohtamisen tila on työelämän laadun kannalta merkittävä tekijä, painottaa professori Pia Heilmann.
Hyvä uutinen on kuitenkin se, että kehitysaskeleiden ei välttämättä tarvitse olla kovin suuria tai monimutkaisia. Yritysten tulisi selkiyttää esimiestyötä yhtenäisillä pelisäännöillä ja tukemalla esimiesten osaamista. Yritysten kannattaa yhtenäistää toimintatapojaan suunnitelmallisemmiksi ja johdon viestiä esimerkiksi yhtenäisestä visiosta ja tavoitteista. Työhyvinvointia voi puolestaan parantaa säännöllisillä henkilöstökyselyillä, joiden tulokset tulisi käydä läpi henkilöstön kanssa.
Lisätietoja: www.lut.fi
Anna palautetta jutusta