Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Puhelin soi. Sähköpostin merkkiääni kilahtaa vähän väliä. Palaverit keskeyttävät juuri, kun olet päässyt työssä vauhtiin. Ja taas pitäisi oppia jotakin uutta. Keskeytykset, huomiokaapparit ja tietotulva rasittavat työntekijöitä Aalto-yliopistossakin. Siksi organisaatiossa otettiin avuksi Työterveyslaitoksen kehittämä Aivotyö toimivaksi -menetelmä.
Siinä työpaikka ja työterveyshuolto toimivat yhdessä ja muodostavat kuvan työtehtävien kognitiivisesta kuormituksesta sekä sujuvan työn esteistä. Menetelmän avulla kehitetään erilaisia kognitiivista ergonomiaa parantavia ratkaisuja ja tuetaan niiden käyttöönottoa työpaikalla.
Aivotyö toimivaksi -menetelmä perustuu tieteelliseen tutkimustietoon, ja sitä pilotoitiin Diacorissa. Työsuojelurahasto rahoitti menetelmän tuotteistusta.
Opintoasiainpäällikkö, Aalto-yliopisto, Kemian tekniikan korkeakoulu
”Työterveyspsykologi Kaisu Behm suositteli meille Aivotyö toimivaksi -menetelmää, koska työpaikallamme on kiirettä ja keskeytyksiä. Yksikössämme tehtiin kognitiivisen ergonomian selvitys ja työn seurantaa keväällä.
Tulosten perusteella lähdimme muun muassa kehittämään kokouskäytäntöjämme yksikkö- ja tiimitasolla. Kehittämispäivässä Kaisu muistutti taukojen merkityksestä ja suositteli etäpäivien pitämistä, kun häly häiritsee. Työpajassa löysimme voimavaraksemme yhteistyön. Haluamme vahvistaa sitä edelleen ja lisätä yhteistä aikaa työskentelytapojen sekä prosessien kehittämiseen.
Työtä kehitetään työpaikalla, ja olen esimiehenä sitoutunut siihen. Seuraamme työpsykologin kanssa toimenpiteiden onnistumista vuoden 2018 alussa.”
Erikoistutkija, TTL
”Olen yksi Aivotyö toimivaksi -menetelmän kehittäjistä. Koulutamme TTL:ssä työterveyspsykologeja menetelmän käyttäjiksi. Heitä on jo yli 50. Työterveyspsykologi käyttää menetelmää asiakkaidensa luona parantaakseen aivotyön sujuvuutta.
Keskeytykset ja tietotulva lisäävät stressiä varsinkin tietotyötä tekevillä. Jokaisessa organisaatiossa on omanlaisensa ongelmat. Menetelmän avulla voidaan tunnistaa, mikä työntekijöitä juuri meidän työpaikassamme kuormittaa. Silloin osataan tarttua oikeisiin asioihin.
Toteutamme TTL:ssä menetelmään liittyvän kyselyn ja tuotamme tästä raportin työterveyspsykologille. Hän osaa koulutuksemme ja tietämyksensä avulla ehdottaa ratkaisuja asiakasorganisaatiolleen.”
Työterveyspsykologi, Terveystalo Tapiola
”Olin mukana kehittämässä ja pilotoimassa Aivotyö toimivaksi -menetelmää. Kognitiivisen ergonomian opiskelun myötä olen oppinut työyhteisöjä valmentaessani huomioimaan myös aivotyön vaatimukset työhyvinvoinnille.
Tässä menetelmässä sertifioitu työterveyspsykologi toteuttaa kognitiivisen ergonomian selvityksen asiakkaalla ja seuraa muutaman työntekijän työskentelyä. Aalto-yliopistossa selvityksen tulosten jälkeen tarkastelimme esimiehen kanssa, keskeytyykö työ usein vaikkapa runsaasta sähköpostittelusta tai hälystä, miten tietokoneohjelmien käyttö sujuu ja onko työ jäsenneltyä.
Kehittämispäivässä ja työpajoissa mietimme vielä keinoja järkeistää työtä. Fokuksena ei ole kehittää yksittäistä työntekijää vaan työtä yleensä.”
Viime ajat ovat olleet opiskelijoille ja ammattiin valmistuville nuorille haastavat: työ- ja harjoittelupaikat ovat tiukassa. Jos työn onnistuu saamaan, niin työpaikalla ei välttämättä ole fyysisesti juuri ketään, vaikka juuri sitä useimmat työuran alussa olevat nuoret toivoisivat. Muita Telman galluppiin vastanneille Haaga-Helian opiskelijoille tärkeitä asioita ovat riittävä perehdytys, kivat työkaverit ja toimiva tiimi, reilu esimies, säännöllinen
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Etätyössä tarvitaan uudenlaista sosiaalista älykkyyttä, kun tunnetilatkin pitäisi aistia verkon kautta. Työyhteisössä jokainen on vastuussa viestinnän tehosta ja kommunikoinnin sujuvuudesta.
