Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Haitallista psykososiaalista kuormitusta aiheuttavat tekijät, kuten kiire, stressi ja työn jatkuva keskeytyminen, on syytä ottaa tosissaan. Satakunnan sairaanhoitopiirissä asiaan on puututtu tehokkaasti.
Heikkenevä näkö ei ole elämän eikä työnteon este. Osatyökyvyttömyyseläke on auttanut Kristiina Helin-Kesäläistä jatkamaan työelämässä. Hän on onnellinen siitä, että elämään mahtuu niin työtä, lepoa kuin harrastuksiakin.
Opettajien on ponnistettava yli monien esteiden, kun kouluissa pitää ottaa pitkä digiloikka. Usein huomio kiinnittyy opettajien kokemaan teknostressiin. Mutta voisiko opetusteknologian käyttö olla juuri se juttu, joka inspiroi ja lisää työhyvinvointia?
Jari Jussila vastaa tutkimusyhteistyöstä, tietojärjestelmistä ja analytiikasta Moodmetricissä, joka on kehittänyt stressin mittaamiseen soveltuvan sormuksen ja kännykkäsovelluksen. Hän työskentelee samojen aiheiden parissa tutkijatohtorina Tampereen teknillisellä yliopistolla. Jussila tuli mukaan sormuksen kehitystyöhön sen testausvaiheessa. Siinä missä sykemittari kertoo fyysisestä kuormituksesta, sormus kertoo fyysisestä, psyykkisestä ja kognitiivisesta kuormituksesta. Käytännössä se mittaa ihon sähkönjohtavuutta, joka puolestaan tarjoaa tietoa
Fanni-Laura Patanen on RAY:n Paikka auki -avustusohjelman Nuorten Johtoryhmän jäsen, Nuorten mielenterveysseura Yeesin hallituksen jäsen, vertaistuottaja, opiskelija ja kaksi kirjaa kirjoittanut media-assistentti. Mutta hän on myös mielenterveyskuntoutuja, joka koki loppuun palamisen vähän yli kaksikymppisenä.
Nykyajalle tyypilliset työperäiset sairaudet eivät ehkä tuki keuhkoja tai kipuile nivelissä, mutta tietotyö saattaa sairastuttaa mielen. Accenturella ongelmia ehkäistään johtamiskulttuurilla ja oman työn hallinnalla.
Tunnistatko: sisäinen piiskuri patistaa suorittamaan enemmän ja paremmin? Omasta työhyvinvoinnistaan on hyvä itse kantaa vastuuta. Stressiäkin voi hallita.
Mitä ajatteluvaltaisemmaksi työ muuttuu, sitä useammin sen riskit paljastuvat tekijälleen yllätyksenä. Itsenäinen työ korostaa työntekijän vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan.
Psykologian maisteri Maria Törnroos selvitti väitöstutkimuksessaan ihmisen persoonallisuuden vaikutusta työstressin kokemiseen. Etenkin korkea neuroottisuus oli yhteydessä korkeampaan koettuun kuormitukseen ja korkea sovinnollisuus vähäisempään koettuun kuormitukseen. Korkeaksi koettu työkuormitus ennusti korkeampaa kyynisyyttä ajan myötä. Kyynisyys puolestaan ennusti masennusoireilua, joten työkuormituksella on kauaskantoisia vaikutuksia terveyteen.
Saksalainen tutkija Jessica de Bloom on herättänyt huomiota tutkimuksellaan, joka osoitti useamman pätkäloman parantavan hyvinvointia yhtä pitkää lomaa paremmin. Nyt hän kehittää Tampereen yliopistossa mobiilisovellusta stressin taltuttamiseen. Konsepti valmistuu loppuvuodesta.
Japanilaisen tradition mukaan äiti ahkeroi kotona ja isä stressaa työpaikalla. Nyt odotetaan työkulttuurin muutosta, joka saa äidit ja isät kohtaamaan.