Mobiilisovellus nujertaa stressin

De Bloom on kotoisin Nordhornista, pikkukaupungista Saksan ja Alankomaiden rajalla. Opiskelijaksi ja tutkijaksi hän siirtyi Alankomaiden yliopistoihin.

– Tutkin lomaa ja sen vaikutuksia ihmiseen. Tulokset osoittavat, että pitkänkin loman vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin hävisivät jo ensimmäisen työviikon aikana. Samaan tulokseen johtivat myös pienempiin osiin lohkotut lomat.

De Bloom ei suinkaan tarkoita, ettei ihmisten kannata pitää pitkää lomaa, mutta jokaisella on vain tietty määrä lomapäiviä vuodessa. Jos kaikki päivät käytetään yhdellä kertaa, loppuvuoden aikana ei ole enää mahdollista käyttää lomaa työstä palautumiseen.

Nuori tutkija työskenteli lomien vaikutusten selvittämiseksi seitsemän vuotta. Media kiinnostui työstä, sillä tuloksilla on suuri arvo työssäkäyville.

– Erityisesti pohjoismaalaisilla on kuvitelma, että he voivat paiskia täysillä töitä 11 kuukautta, ja yksi pitkä loma kompensoi sitten raadannan. On kuitenkin 50 prosentin mahdollisuus, että pitkä loma osoittautuukin pettymykseksi. Tapahtuu jotakin ikävää, on koko ajan huono ilma, sairastuu. Riskiä jaetaan, kun loma lohkotaan.

Amerikkalaiset toimittajat olivat tyytyväisiä de Bloomin tuloksiin, sillä hän havaitsi myös, ettei työskentely loman aikana pilannut loman myönteisiä vaikutuksia. Sen sijaan hollantilaiset ja pohjoismaiset toimittajat suhtautuivat asiaan paljon kriittisemmin, sillä näissä maissa pitkä loma on perinteinen käytäntö.

Kirjan opit unohtuvat

Tutkija toimii kuten opettaa. Hän lomailee pienemmissä erissä pitkin vuotta. Työtä hänkään ei pysty unohtamaan lomallaan, mutta kun loma-ajan ajatukset työstä ovat myönteisiä, ne eivät rasita. Pitkään kuviteltiin, että työn täydellinen unohtaminen lomalla olisi tavoite. Mutta nyt tutkimukset osoittavat, että saamme lisähyötyä lomasta, kun ajattelemme työtämme positiivisesti myös lomalla.

De Bloom on kirjoittanut kirjan, jossa käänsi tutkimuksen tulokset neuvoiksi työn ja vapaan vaihteluun. Kirja julkaistiin hollanniksi.

– Mietin kuitenkin, että täytyy löytää kirjaa koukuttavampi keino tavoittaa ihmiset. Ongelma kirjan vinkkien kanssa oli, että ihmiset kyllä lukivat ne, mutta noudattaminen jäi ja ohjeet unohtuivat.

Tutkija alkoi miettiä vuorovaikutteisempaa tapaa tiedon jakamiseen. Ajatukset kääntyivät digitaalisiin sovelluksiin, jotka innostavat käyttäjiä hyödyntämään vihjeitä ja ottamaan vihjeet myös arkipäiväänsä. Nyt kehitteillä on älypuhelinsovellus Recovery Coach. Se tarjoaa pelinomaista ja viihdyttävää sisältöä kohti vähemmän stressaavaa oloa. Mukaan tulee myös sosiaalisia osioita, jotka velvoittavat sovelluksen käyttäjää.

– Päätösten jakaminen lisää painetta myös noudattaa lupauksia.

Työn ja tekijän symbioosi

Työelämämme on muuttunut yhä tiukkatahtisemmaksi viimeisten 50 vuoden aikana. Tietotekniikka, globalisaatio ja yritysten muutokset sen myötä ovat de Bloomin mukaan pyöräyttäneet työn aivan uuteen kulmaan.

– Erityisesti työskentely ylikansallisissa yrityksissä asettaa tekijöilleen yhä suurempia vaatimuksia. Vanhemmille työntekijöille uudistukset voivat olla rasite. Myös osa-aikatyön yleistyminen vaatii uudenlaista asennoitumista.

Stressaavat työolot haastavat sekä henkisen että fyysisen hyvinvoinnin ja voivat tutkitusti johtaa työssä uupumiseen ja sairastumiseen. Itse asiassa työ ei ole suurin syy stressiin vaan sen läsnäolo elämässämme ympäri vuorokauden. Meille ei jää aikaa toipua ja virkistyä.

Stressi sinänsä on terveellinen ilmiö, mutta jatkuvana se heikentää hyvinvointiamme. Työ seuraa vapaa-aikaan. Vaikka emme olisikaan työssä, ajattelemme työtä ja kannamme siitä huolta. Digitaaliset laitteet pitävät työn ulottuvillamme jatkuvasti.

– Meidän tehtävämme on löytää keinot täydelliseen palautumiseen työpäivän jälkeen. Siksi olemme kehittämässä tätä sovellusta.

Jessica de Bloomin mukaan työ ei ole suurin syy stressiin vaan sen läsnäolo elämässämme ympäri vuorokauden. Digitaaliset laitteet pitävät sen ulottuvillamme, mutta tutkija aikoo valjastaa laitteet myös vähentämään stressiä.

Ihannemaa sovellukselle

Teknologiastaan tunnettu Suomi on de Bloomista erinomainen paikka kehitellä ja testata sovellusta. Lähes kaikilla suomalaisilla on matkapuhelin, ja he osaavat sitä myös käyttää. Internetin peitto on hyvä.

De Bloom kehittää yhteistyökumppaneidensa kanssa sovelluskonseptia Työsuojelurahaston tuella. Hän arvioi sen valmistuvan viimeistään loppuvuodesta, minkä jälkeen sovellus on koodattavissa. Haussa ovat vielä tahot, jotka rahoittavat ohjelmoinnin ja tekevät koodin.

Suurin osa sovelluksen vihjeistä ja neuvoista pohjautuu 20 viime vuoden tutkimuksiin työstä palautumisesta Pohjoismaissa, Saksassa ja Alankomaissa. Työryhmää johtaa professori Ulla Kinnunen, joka on keskittynyt työelämän hyvinvointikysymyksiin. Tärkeimpinä yhteistyökumppaneina ovat tohtorit Dirk Lehr ja Christine Syrek Saksasta sekä tutkijoita Jyväskylän yliopistosta ja Työterveyslaitoksesta. Yhteistyössä ovat myös Tampereen kaupunki, tamperelainen insinööritoimisto sekä hyvinvoinnin sisältöihin keskittynyt ohjelmistoyritys.

Ihminen tarvitsee palautumista sekä henkisesti että fyysisesti. Vastapainoksi työlle elämää tulee rikastaa myönteisillä kokemuksilla. Oppeja ammennetaan positiivisesta psykologiasta.

– Käytämme stressiä taltuttavina keinoina esimerkiksi meditaatiota, liikuntaa ja Mindfullness-harjoituksia. Yhtä tärkeä on saada ihmiset keskittymään siihen hyvään, jota heillä ja heissä itsessään on puutteiden ja heikkouksien sijasta.

Mukaan on tarkoitus lisätä myös sosiaalisia elementtejä, joiden avulla tekemisiään voi jakaa. Konseptiin on tulossa pelinomaisia ratkaisuja, joiden ansiosta ihmiset voivat kilpailla leikillisesti keskenään tai kerätä pisteitä edistymisestään. Sovellus kutoo myös tukiverkostoja.

Sovellus tarjoaa tilan muistojen tallentamiseen: kuvia, videoita, elokuvia, muistiinpanoja. Kaikkea, mikä tuo mieleen mukavia muistoja ja hyvää mieltä.

Sovellus seuraksi lomalle

Loma on de Bloomin mukaan paras hetki aloittaa sovelluksen käyttö. Se käynnistetään kaveriksi kaksi viikkoa ennen lomaa, ja yhteiseloa jatketaan vielä kaksi viikkoa lomailun päätyttyä. Käyttäjä saa päivittäin haasteen tai tehtävän, josta innostuu.

Sovellus taipuu myös työkaluksi HR-henkilöstölle. Yritykset voivat omilla toimillaan tehdä työnteosta mahdollisimman vähän stressaavaa. Mutta kun ihmiset ovat vapaa-ajallaan, ei työnantajalla ole keinoja vaikuttaa ihmisten tapaan pitää itsestään huolta ja kerätä voimia. Recovery coach tarjoaa ihmisille voimaannuttavia vaihtoehtoja virkistymiseen.

– Mutta ketään ei pakoteta mihinkään, vaan ratkaisu on henkilön itsensä. Yritys voi vain tukea hyviä valintoja.

Suunnitelmissa on testata sovellusta ensin pienemmällä joukolla, seurata sen vaikutusta testaajiin sekä kehittää testituloksien perusteella julkaistava versio. Tähän menee vielä muutama vuosi.

Täydellinen paikka tutkia

Suomeen de Bloomin toi alun perin professori Kinnusen tutkimusprojekti, jossa kartoitettiin työstä palautumista viikonloppuisin, iltaisin ja lounastauolla.

– Olin jo tutkimustehtävissäni Alankomaissa havainnut, että Pohjoismaat ovat erittäin sopiva paikka tutkia työstä palautumista. Ammattiyhdistysliike on vahva, ja työ ja hyvinvointi merkitsevät paljon.

Tosin häntä mietitytti, viihtyisikö hän juron kansan keskuudessa. Hän oli lukenut, ettemme ole kovin avoimia, puhu vieraille tai hallitse kevyttä jutustelua.

– Olen kuitenkin tavannut aivan mahtavia ihmisiä. Rakastan Suomea ja suomalaisia. Tämä on täydellinen paikka elää
ja tutkia, koska Suomessa ymmärretään tutkimuksen tärkeys.

Lisätietoa
Tampereen yliopisto, Smartphone application ”Recovery Coach” (”minimum viable product” with the essential features), www.tsr.fi > Hae numerolla 114385.