Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Jari Jussila vastaa tutkimusyhteistyöstä, tietojärjestelmistä ja analytiikasta Moodmetricissä, joka on kehittänyt stressin mittaamiseen soveltuvan sormuksen ja kännykkäsovelluksen. Hän työskentelee samojen aiheiden parissa tutkijatohtorina Tampereen teknillisellä yliopistolla.
Jussila tuli mukaan sormuksen kehitystyöhön sen testausvaiheessa. Siinä missä sykemittari kertoo fyysisestä kuormituksesta, sormus kertoo fyysisestä, psyykkisestä ja kognitiivisesta kuormituksesta. Käytännössä se mittaa ihon sähkönjohtavuutta, joka puolestaan tarjoaa tietoa sympaattisen hermoston toiminnasta.
Sormus mittaa ihmisen kokonaisvaltaista virittyneisyyttä, joten sitä voidaan käyttää sekä stressin että innostuksen mittarina. Moodmetric onkin kehittämässä työkaluja stressitason hallintaan sekä palveluita organisaatioiden työhyvinvoinnin tukemiseen.
– Vaikka innostus on positiivista, henkilö voi palaa loppuun, jos sympaattinen hermosto on jatkuvasti aktiivinen.
Jussila on käyttänyt sormusta vuodesta 2015, jolloin hän teki väitöskirjaa. Silloin lukema oli jatkuvasti, myös vapaa-ajalla, keskimäärin noin 70 asteikolla nollasta sataan.
– Taso laski vasta, kun väitöskirja valmistui.
Jussilan lukemia nostavat esimerkiksi uudelle yleisölle esiintyminen sekä puhelinneuvottelut. Stressitaso laskee, kun hän tekee mindfulness-harjoituksen tai kävelee puhuessaan. Sormuksen avulla onkin helppo tarkastella konkreettisesti, miten oman toiminnan muutos ja vaikkapa työn parempi organisointi vaikuttaa stressitasoon.
Sormus soveltuu tietotyöläisten hyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen, mutta sen on huomattu tarjoavan arvokasta tietoa aina urheiluvalmentajista biohakkereihin ja vanhusten parissa työskenteleviin. Jussila visioi, että sormus voisi antaa tietoa myös silloin, kun ihminen ei itse kykene kuvailemaan stressiään esimerkiksi kehitysvamman, autismin tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) takia.
Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan kautta välitettäviä töitä, joiden tekijä voi toimia joko työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa tehtävissä aina verkkokaupassa tavaroiden myymisestä sisällöntuotantoon, ruokalähettipalveluihin, siivoukseen, lastenhoitoon ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin. – Sitä tehdään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monille kyse on sivutyöstä tai tavasta täydentää tuloja. Sitä saatetaan tehdä esimerkiksi palkkatyön tai opintojen rinnalla tai
Ravintola Backaksen kilometribonus innosti Minka Jaakkolan lenkkipolulle. Alun epäilysten jälkeen sitkeys palkittiin puolimaratonilla ja paremmalla jaksamisella. Koin aina, että juokseminen on raskasta ja vaikeaa. Olin kokeillut sitä joskus, mutta se ei tuntunut minun jutultani. Työni tarjoilijana ja tapahtumavastaavana vaati paljon liikkumista, ja pyöräilin usein työmatkat. Ajattelin, että fyysisen työn jälkeen en todellakaan enää jaksa liikkua.
Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta myös yrityksen viivan alla. Mitä ajattelet, kun näet työpaikallasi pyörätuolia käyttävän kollegan, maahanmuuttajataustaisen työntekijän, ikääntyvän asiantuntijan tai nuoren harjoittelijan? Pidämme itseämme ennakkoluulottomina, mutta samalla teemme tiedostamattamme oletuksia ihmisistä heidän ikänsä, sukupuolensa, taustansa tai toimintakykynsä perusteella. Oletukset
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla. Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille. Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu
