Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Luontoyrittäjä Jouko Alhainen tietää kurjista paljon ja hänen mukaansa yhtä lailla kurjet hänestä. Alhainen on työskennellyt kurkien parissa neljässä maanosassa. Tällä hetkellä hänen kotipihallaan Humppilassa asustaa kolme kurkea. Millainen on tavallinen työpäiväsi? Olen maastossa ja suunnittelen tai rakennan jotain. Toteutan jotain ideaa, joka on pitkälle mietitty, mutta ei ihan valmis. Tekovaiheessa oivaltaa parhaiten, mitä kannattaa
Liian monessa työyhteisössä hiljaisuus lienee edelleen tavallisin tapa ratkaista ongelmia. Vaikeista asioista vaietaan, koska ei haluta loukata, kuormittaa tai näyttää omaa osaamattomuutta. Ikivanha sanonta ”puhuminen on hopeaa, mutta vaikeneminen kultaa” tuntuu iskostuneen suomalaisiin turhankin terhakkaasti. Tarkkaan ottaen sanonta on jopa virheellinen, sillä tutkimusten mukaan työpaikalla puhuminen on kultaa. Sen sijaan puhumattomuudesta seuraa ongelmia. Avoin keskustelukulttuuri
Me puhumme työstä paljon ja ihan kaikkialla – mediassa, somessa, työpaikalla ja kotona. Onko sävymme ratkaisukeskeinen ja vahvuuksia korostava vai tyydymmekö kauhistelemaan puutteita? Työ on yksi tärkeimmistä päivittäisistä keskustelun aiheistamme. Siitä puhutaan monella tavalla, monesta syystä, monien ihmisten kanssa ja monenlaisissa yhteyksissä. Yhteiskunnallinen keskustelu, työpaikan arkipuhe ja yksilön oma puhe kietoutuvat toisiinsa – ja niillä
Työssä jaksamisesta puhuttiin jo sata vuotta sitten. Keskustelu työntekijöiden henkisestä kuormituksesta on vilkastunut aina työelämän isojen murrosten yhteydessä. Julkinen työsuojelukeskustelu alkoi Suomessa 1800-luvun loppupuolella. Teollisuustyö yleistyi, ja työskentely suojaamattomilla koneilla ja ahtaissa tiloissa aiheutti yhä enemmän vakavia onnettomuuksia. Ei siis ole ihme, että alkuvaiheessa työsuojelu keskittyi lähinnä tapaturmien ehkäisemiseen eikä työssä jaksamisesta juuri puhuttu. Vaikka
Vasta adhd:n ymmärtäminen auttoi toimittaja Jaana Haapaluoma-Höglundia hahmottamaan, mikä auttaa häntä toimimaan ja jaksamaan. Vastaus ei ollutkaan tahdonvoima. ”Mietin jo teini-ikäisenä, että minun kannattaa hankkiutua työhön, jossa huolimattomuusvirhe ei johda kenenkään kuolemaan. Vaikka miten päätin ja yritin olla skarppi ja tarkkaavainen, aina jotakin jäi huomaamatta. Esimerkiksi 18-vuotiaana lukiolaisena ajoin työpaikkani automaattivaihteisen postiauton monta kertaa ojaan,
Työn imu on innostusta, merkityksellisyyttä ja uppoutumista työhön. Se rakentuu työolosuhteista ja omista valinnoista, sanoo Piia Seppälä. Työn imu on myönteinen tunne- ja motivaatiomielentila. Sitä luonnehtivat kokemukset työn merkityksellisyydestä ja innostumisesta. Työnimuinen työntekijä on energinen ja aikaansaava. Hän haluaa panostaa työhönsä ja on sinnikäs ja periksiantamaton hankalissakin työtilanteissa. Työn imussa työntekijä pystyy keskittymään, syventymään ja
TV director Tuomas Milonoff had a burnout although he was doing what he loved. According to Milonoff, the signs of one’s own burnout are difficult to recognise. Therefore, the work community can play an important role in the first steps of recovery. Creativity has returned to the life of TV director Tuomas “Tunna” Milonoff. “The
Tv-regissören Tuomas Milonoff blev utbränd trots att han älskade sitt arbete. Han säger att det är svårt att själv känna igen tecknen på utmattning. Därför kan arbetsgemenskapen spela en avgörande roll för att börja återhämtningen. Kreativiteten har återvänt till tv-regissören Tuomas ”Tunna” Milonoffs liv. – Den kreativa processen är det finaste med mitt jobb, säger
“Social resilience means the ability to cope with difficult situations together, finding solutions together and building a work community in which everyone feels part of something bigger,” says Krisse Lipponen, Work Advisor. Resilience is reflected in how well we cope with everyday challenges. It is based on how we treat each other and how meaningful
Social resiliens innebär förmågan att klara av även svåra situationer tillsammans, hitta lösningar tillsammans och bygga upp en arbetsgemenskap där alla känner att de är en del av något, berättar arbetshandledare Krisse Lipponen. Resiliensen syns i hur väl vi klarar av utmaningar i vardagen. Den baserar sig på hur vi behandlar varandra och hur meningsfullt
Sodankylä takes good care of employee well-being to avoid burnout. We must be able to adapt tasks to people, not the other way around,” says Mayor Jari Rantapelkonen. “When the workplace atmosphere is good, employees feel better and nobody has to burn out. This is a fundamental of workplace well-being. That is why I am
I Sodankylä mår personalen bra och blir inte utmattad i sitt arbete. Vi måste kunna anpassa uppgifterna efter människorna, inte tvärtom, säger kommundirektör Jari Rantapelkonen. “När man har en bra anda på arbetsplatsen orkar alla bättre och lider inte av utbrändhet. Det är en helt grundläggande sak. Därför är jag särskilt glad över att Sodankylä
