Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Suvi Tuomikoski: Leikisti Töissä – Miksi luovuus ja hupi ovat tärkeitä työelämässä (Momentum Kirjat, 2025)
Mitä leikkisä työn tekemisen tapa tarkoittaa?
Leikkisä työn tekeminen tarkoittaa liiallisen vakavuuden karsimista työstä. Se on oman työn ytimen kirkastamista, hyvän työyhteisön rakentamista, hyvinvoinnin ja oppimisen tukemista, tavoitteiden edistämistä ja uusien ratkaisujen mahdollistamista.
Leikki tukee tulevaisuuden työelämää, koska se ruokkii monia tärkeitä asioita kuten kykyä olla luova ja yhteistyökykyinen. On hyvä tiedostaa, että ihminen on leikkinyt ammoisista ajoista alkaen, jo ennen kuin yksikään kulttuuri on rakentunut. Leikkisyys on siksi myös katseen kääntämistä teknologian aikakaudella siihen, mikä meissä ihmisissä on erityistä ja mikä meille tuottaa mielihyvää.
Miksi työtä on hyvä tarkastella luovuuden ja hauskuuden kautta?
Tulevaisuuden työelämää ei voida rakentaa ruuvia kiristämällä. Meillä on ratkaistavana kysymyksiä, joihin eilisen ideat eivät anna vastauksia. Tarvitsemme siksi työssä leikkisyyttä, jotta voimme katsoa asioita uusin silmin.
Kun työssä voi käyttää luovuutta ja työn äärellä koetaan hauskoja hetkiä, saamme enemmän aikaan ja olemme tuottavampia. Se tukee onnistumisen kokemuksia työssä, mikä vahvistaa ammatillista identiteettiä. Yhteistyö sujuu silloin paremmin, mikä vähentää puolestaan työssä koettua kuormitusta. Luovuuden käyttäminen ja hauskanpito työssä aktivoi myös mielihyvähormoneja, joka vahvistaa yleistä hyvän olon kokemusta. Nauru lievittää stressiä, joten voidaan ajatella, että se on palautumista parhaimmillaan. Nämä seikat tekevät työstä kaikkinensa mielekkäämpää, jolloin työn merkitys näyttäytyy itselle kirkkaampana ja työhön sitoudutaan yleensä vahvemmin.
Rennossa työkulttuurissa olemme lisäksi suvaitsevaisempia muita kohtaan, vastaanottavaisempia toisten ajatuksille ja rohkeampia tuomaan esille oman leikkisyytemme. Jos asioita tehdään pakon tai pelon siivittämänä, kiireessä juosten tai tauotta, lopputulos ei ole yleensä häävi.
Voidaankin kysyä, mitä jos työelämä olisi hieman rennompaa, luovempaa ja hauskempaa? Mihin kaikkeen se lopulta vaikuttaa?
Miksi arjen ja juhlan vaihtelu on työssä tärkeää?
On tärkeää, että arki ja juhla vaihtelevat työssä, jotta arki ei tunnu pelkältä raskaalta, tauottomalta puurtamiselta vailla minkäänlaista iloa. Arjen ja juhlan vaihtelu työssä luo puitteet, jotta muistamme antaa toisille kiitosta tehdystä työstä. Tämä on erittäin tärkeää jatkuvan keskeneräisyyden tunteen keskellä. Yhdessä onnistumisten tai epäonnistumisten juhliminen on myös yhteisön tietoista vaalimista ja yksinäisyyden kitkemistä.
Juhlan tuominen työhön ei tarkoita vain isojen kekkereiden järjestämistä, vaan yksinkertaisimmillaan se on yhteisten kahvitaukojen palauttamista arkeen. Se on myös työn leikillistämistä keinoilla, joiden avulla on mahdollista katsoa tekemäänsä tehtävää perinteisestä poikkeavalla tavalla. Silloin arkiset hetket voivat näyttäytyä itselle huvittavina ja välillä jopa juhlavina. Se herättelee uteliaisuutta, mikä vahvistaa kykyä oppia ja sisäistää uutta, viedä työtä yhteisten tavoitteiden suuntaan ja kokea työssä hetkittäin myös iloa.
Miten luovuus ja hauskuus näkyy omassa työssäsi?
Nauran töissä usein. Sen avulla siedän paremmin omaa ja työelämän keskeneräisyyttä. Itselle nauraminen on turvallista, koska silloin ei tule vahingossa loukanneeksi muita. Samalla näytän esimerkkiä, että mokailu on sallittua ja aina voi oppia uutta.
Huumori auttaa minua suhtautumaan tulevaisuuteen luottavaisesti. Se tuo minulle jaksamista, koska se laskee stressiä ja vapauttaa ajattelua. Minusta on myös hauska seurata ihmisten erilaisuutta ja miten huumorintaju näyttäytyy heistä ulospäin. Nauramme asioille, jotka ymmärrämme.
Käytän iloa tuovia asioita tietoisesti myös hyvän työkulttuurin rakentamiseen. Pelkistettynä kysymys on esimerkiksi kuulumisten vaihtamisesta ennen asiaan siirtymistä. Sen avulla luon ilmapiiriä, että asioita voidaan tehdä tosissaan, mutta niiden ei tarvitse aina olla niin kauhean vakavia.
Teen lisäksi tietoisia valintoja, joilla lisään leikkisyyttä päiviini. Leikin esimerkiksi synonyymeillä kirjoittaessani tekstiä. Niin toimiessa puurolta tuntuva juttu saattaa saada yhtäkkiä väriä, josta innostun ja uppoudun hommaan sen myötä täysin. Käytän myös musiikkia mielialani kohentamiseen tai rauhoittamiseen. Tai kävelen hetken kahdeksikkoa ennen kuin tartun uuteen asiaan tai kun minun pitää ratkoa ongelmia. Leikin usein lisäksi tekoälyn kanssa. Se toimii minulla uteliaisuuden herättäjänä, koska se tarjoaa näkökulmia, joita en ole tullut ajatelleeksi.
Työn hauskuutta lisää se, jos työtä voi tehdä välillä tavoilla, mikä rikkoo omia rutiineja. Siksi olen tehnyt töitäni esimerkiksi sisäleikkipuistossa. Välillä kannan työkavereille töihin karkkia, koska on tiistai.
Sari Kuusela: Ota valta haltuun – Vaikuttamisen taidot työyhteisössä (Alma Insights, 2025) Miten vallan voi ottaa haltuun työyhteisössä? Jokaisella on työyhteisössä tehtävänsä antama valta, ja sitä on tarkoitus käyttää. Kun on riittävän osaava, pystyy ratkaisemaan ongelmia, omaa hyvät sosiaaliset taidot ja suhteet muihin, lisääntyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Asema ei siis ratkaise valtaa, vaan aikaansaamisen taito- ja
Ulrika Björkstam: Kehitä resilienssiä - Opas muutoskykysi vahvistamiseen (Tuuma, 2025)
Mona Moisala: Tyhmä työelämä – Kuinka pelastaa ajatustyöläisen aivot (Otavan tietokirjat, 2025)
Tero Ojanperä: Tekoälyn vallankumous – Käsikirja (Alma Insights, 2023)
