<span class="vcard">telma.admin</span>

Työttömät, jotka kokevat terveydentilansa hyväksi, kokevat yleensä myös työkykynsä hyväksi, osoitti terveystieteiden maisteri Marja Hultin väitöstutkimus. Merkittävää tuloksissa oli, että terveydentilalla ei ollut suoraa yhteyttä työllisyystilanteeseen. Työkykyä suojaavia tekijöitä olivat terveyden lisäksi muun muassa liikunta, sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen tuki sekä merkityksellisyyden kokeminen. Niiden avulla työttömät henkilöt selviytyvät paremmin työttömyyden aiheuttamasta stressistä. epublications.uef.fi, Work ability

Työturvallisuuskeskus käynnisti yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja muiden alan toimijoiden kanssa  elokuva- ja TV-tuotantoalan työsuojeluhankkeen vuoden 2019 alussa. Hankkeen tarkoituksena on edistää elo­kuva- ja TV-tuotantoalalla toimivien työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Hankkeen puitteissa on tuotettu koulutusta sekä sähköisiä aineistoja. Aineistot on tarkoitettu alan työnantajille, työsuojelutehtävissä toimiville, työntekijöille, asiantuntijoille ja muille alan toimijoille. ttk.fi/elokuva-tv-tuotantoala

Vaikka työuupumusta on tutkittu paljon, sen tunnistaminen ajoissa on edelleen haastavaa. Työterveyslaitoksen tutkimushanke testaa uutta menetelmää työuupumuksen arvioimiseen. Se ottaa huomioon neljä työuupumuksen oiretta: krooninen väsymys, henkinen etääntymisen työhön ja kokemus kognitiivisen ja emotionaalisen hallinnan heikentymisestä. Hanke tuottaa raja-arvot työuupumuksen hälytysmerkeistä ja vakavasta työuupumuksesta sekä tietoa työuupumuksen yleisyydestä. Tavoitteena on tuottaa liikennevalomalli työuupumuksen tunnistamiseen ja

Pienillä työpaikoilla on tahtoa huolehtia kemiallisten riskien hallinnasta, mutta siihen tarvittavaa tietoa ja osaamista puuttuu. Tämä näkyi selvästi työpaikkojen kemikaaliturvallisuuden valvontakampanjassa syyskuussa 2019. Kemiallisten tekijöiden riskien arviointi puuttui kokonaan jopa puolelta tarkastetuista autokorjaamoista ja autopesuloista. Puute näkyi esimerkiksi suojaimissa: työpaikalle on saatettu hankkia suojaimet varmistamatta, suojaavatko ne työpaikalla käytössä olevilta kemikaaleilta. Verkossa oleva ohje auttaa

Nuoret musliminaiset haluavat päästä työn kautta kiinni suomalaisuuteen, mutta se vaatii heiltä paljon ponnistelua. He haluaisivat ottaa enemmän vastuuta oman elämänsä ja urapolkujensa suunnittelusta, mutta tietoa on vaikea löytää. Esteinä ovat rakenteelliset syrjinnän prosessit, työmarkkinoiden rakenteet, maahanmuuttajiin kohdistuvat ennakkoluulot ja arkipäivän rasismi. Myös kielitaidon merkitys nousee suureksi. uef.fi, Nuorten musliminaisten polku suomalaiseen työelämään on kivinen

Suomalaisen Kirjallisuuden seura kerää muistitietoa kaikenlaisista johtamiskokemuksista. Johtamista voi tarkastella esimiehen, alaisen, kollegan, luottamushenkilön, työsuojelu­valtuutetun, hr-asiantuntijan, johtamisen kehittäjän tai vaikkapa sivullisen roolissa. Kokemukset ja havainnot voivat liittyä työelämän ohella myös vapaaehtoistoimintaan, kouluun tai vapaa-aikaan. Tekstien lisäksi SKS:n arkisto ottaa vastaan valokuvia, äänitteitä, vanhempia muistelutekstejä ja haastatteluita 15.2.2020 saakka. Johtamisasiantuntijat, tietokirjailijat Pauli Juuti sekä Tapio Aaltonen

Ilmarisen ja Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan nuorten vahvuuksia ovat: avoimuus uudelle, oppimishalu, keskustelu- ja neuvotteluvalmiudet, halu kehittyä ja kehittää työtä sekä tietotekniset ja some-taidot. Haasteita aiheuttaa usein nuoren elämäntilanne: voimavaroja vähentää työelämään siirtyminen samaan aikaan muiden siirtymä­vaiheiden kanssa. Vähäisen kokemuksen vuoksi nuoren voi olla vaikea arvioida omaa työsuoritustaan. Tästä voi seurata toisaalta alisuoriutumista, toisaalta uupumisriskin aiheuttavaa