Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
Tekoäly on tunkeutunut työelämään laajemmin ja nopeammin kuin osasimme kuvitellakaan muutama vuosi sitten. Tekoälyyn liittyy paljon odotuksia, pelkoja ja kysymyksiä. Siihen liittyy myös riskejä ja haasteita, joista työpaikalla kannattaa keskustella. Tekoälyn käytön lisääntyessä nousevat keskiöön kysymykset eettisyydestä, tietosuojasta ja avoimuudesta. Kenelle kuuluu vastuu päätöksistä, joita tekoäly tekee? Vai pitäisikö sen antaa tehdä päätöksiä lainkaan? Miten
Sairaanhoitaja Sami Kinnunen muutti kymmenen vuotta sitten Norjaan paremman palkan perässä, mutta sai paljon muutakin. Nykyään hän nauttii myös huolettomasta arjesta Tromssan kauniissa vuoristomaisemissa. Suomessa eläminen on vaihtunut reissuihin, ravintolailtoihin ja säästöjen kartuttamiseen.
Generatiivinen tekoäly on tuonut mukanaan vallankumouksellisia työkaluja, jotka pystyvät tekemään asioita, joihin on aiemmin tarvittu ihmisiä – kuten ratkaisemaan matemaattisia tehtäviä tai ehdottamaan lääkitystä. Vaikka tekoäly voi vaikuttaa lupaavalta kumppanilta työelämässä, se ei ymmärrä käsittelemiään asioita. Onko tekoäly sittenkään työkaveri vai pelkkä tehokas apuväline?
Suomalaiset yritykset, kuten Posti, Outokumpu ja Foibekartano, hyödyntävät tekoälyä monipuolisesti: se voi tukea asiakasneuvojia, parantaa työturvallisuutta ja auttaa henkilöstön työvuorosuunnittelussa. Tekoäly nopeuttaa tiedonhakua ja tukee henkilöstöä monissa tehtävissä, mutta sen käyttöönotto vaatii perusteellista opettelua ja ymmärrystä sovellusten mahdollisuuksista.
Generatiiviset tekoälysovellukset ovat vielä hyvin uusi asia työelämässä, mutta etenkin asiantuntija-aloilla niiden käyttö yleistyy koko ajan, kertoo professori Atte Oksanen.
Suomessa harvinainen ammatti, maailmalla suuri ilmiö – faktantarkistaja tasapainoilee epävarmuuden ja totuuden rajamailla. Miten disinformaation vyöry vaikuttaa työhön ja mitä haasteita tulevaisuus tuo mukanaan? Yksi Suomen harvoista faktantarkistajista, John Helin avaa työnsä arkea ja tulevaisuuden näkymiä.
Työterveyslaitoksen AI Safety -hankkeessa tekoälyä käytetään inhimillisten tekijöiden tunnistamiseen tapaturmien taustalla. Tavoitteena on siirtää turvallisuustyön painopistettä yksilön toiminnasta kohti työyhteisön ja organisaation roolia turvallisuuden parantamisessa.
Työelämä avautui entisaikaan nuorille aivan liian varhain. Työlainsäädäntö saikin alkunsa lapsityön rajoittamisesta.
Raision Ikean Osman ”Ossi” Helez saa työstään valtavasti positiivista palautetta, enemmän kuin kukaan koskaan, sanoo hänen esihenkilönsä Sanna Alanko. ”Nyt halataan, ja tule – tarjoan kahvit”, on Heleziä aidoimmillaan. Helez tietää, että jos työpaikalla ei ole sosiaalista elämää, siellä ei ole mitään.
Oppimista edistävällä työpaikalla nuoria kannustetaan osallistumaan ja kysymään, eikä uusilta työntekijöiltä odoteta kaiken osaamista heti.
Minni Peltomäki on kokenut paineita todistaa muille kykynsä. Hän on kuitenkin tajunnut, että muiden mielipiteiden miettiminen hidastaisi häntä itseään.
