Metsäkoneenkuljettajan työ on istumatyötä ja työvuorot venyvät 12-tuntisiksi
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Työsuojelurahasto lanseerasi tuotteistusmäärärahan, jonka avulla tutkimus- ja kokemustieto jalostuu uusiksi, innovatiivisiksi asiantuntijapalveluiksi tai toimintatavoiksi suoraan työpaikoille.
Työelämästä on hyllymetreittäin tutkimustietoa, mutta tutkimustieto ja tutkijoiden kokemus jäävät liian usein mappeihin pölyttymään. Tietämys ei siis siirry työpaikoille käytännön toimintatavoiksi ja työkaluiksi työelämän kehittämiseen.
Tähän haasteeseen Työsuojelurahasto on nyt tarttunut. Rahasto lanseerasi lokakuun lopussa uuden määrärahan: tuotteistusmäärärahan. Sen avulla rahoitetaan hankkeita, joissa olemassa olevasta tutkimus- ja kokemustiedosta tuotetaan työpaikkojen käyttöön asiantuntijapalveluita tai toimintatapoja.
– Tuotteistusmääräraha rakentaa siltaa tutkimushankkeiden ja välittömien kehittämishankkeiden kuilun yli. Tutkimuksissa kertyneen tiedon ja tutkijoiden laajan kokemuksen halutaan välittyvän entistä paremmin työpaikkojen käyttöön, toimitusjohtaja Kenneth Johansson sanoo.
Tuotettavassa konseptissa korostuvat moniammatillisuus ja hyödynnettävyys suomalaisessa työelämässä. Kehitettävällä toimintatavalla voidaan parantaa työoloja, edistää työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta, työterveyttä, tuottavuutta ja työelämän suhteita.
Mahdollisimman laajaan käyttöön
Tuotteistusmääräraha kuuluu tutkimus- ja kehityshankkeisiin, jotka jakautuvat näin: tutkimus – uuden tiedon tuottamiseen, tuotteistus – olemassa olevan tietämyksen konseptointiin, kehittämisavustus – tutkimusperusteiseen työyhteisöjen kehittämiseen.
– Tuotteistusmäärärahalla rahoitettuja konsepteja on mahdollista pilotoida työyhteisöissä kehittämisavustuksella. Kehittämisavustus on ahoitusinstrumentti, jonka avulla työpaikat tai työpaikkojen joukko voivat kehittää toimintaansa. Viime vuosina niiden hakemusmäärät ovat kuitenkin laskeneet selvästi. Uusi määräraha toivottavasti myös vahvistaa kehittämisavustuksen käyttöä, Johansson sanoo.
Kun työpaikat ovat tähän asti kehittäneet toimintaansa kehittämisavustuksin, kehittäminen on jäänyt yhtä työpaikkaa koskevaksi: toimintamallit eivät ole olleet levitettävissä, koska konseptoituja malleja ei ole ollut.
– Rahoittajana me toivomme, että mahdollisimman moni soveltaja voisi ottaa konseptoidut toimintamallit tuoterepertuaariinsa ja että ne siten leviäisivät Suomen työpaikoille, Johansson sanoo.
Moniammatillisia paketteja
Kiinnostus tuotteistusmäärärahaa kohtaan on ollut suurta ja palaute myönteistä: tuotteistamiselle on selvästi tilausta, arvioi Työsuojelurahaston tutkimusasiantuntija Mikael Saarinen. Rahasto järjesti marraskuun alussa asiantuntijatiedon konseptoinnista työpajan.
– Työpajaan kokosimme meille tuttuja aktiivisia toimijoita, jotka ovat olleet meihin yhteydessä tällaisen ideoinnin näkökulmasta, Saarinen kertoo.
Mukana oli kuusi ryhmää johtamisen, hyvinvoinnin, tuottavuuden sekä työsuojelun tutkimuksen ja kehittämisen alueelta.
– Ne, joilla on dataa ja kokemusta, haluavat todennäköisesti, että elämäntyö ei jäisi julkaisuihin vaan etenisi myös työpaikoille. Heillä ei kuitenkaan välttämättä ole kokemusta, miten tietämys jalostuu myytäväksi paketiksi, Saarinen sanoo.
Siksi työpajaan osallistui fasilitoijia. Fasilitoijien työn tarkoitus on helpottaa yhdessä toimimista ja kehittämistä. Fasilitoijat edustivat palvelumuotoilua, tuotteistamista, projektinhallintaa, it-osaamista sekä immateriaali- ja tekijänoikeuksia.
Tuotteistusmäärärahan rahoitusehdoissa edellytetään moniammatillisuutta ja yhteiskehittelyä. Saarisen mukaan tämä tarkoittaa, että moniammatillisuus ei toteudu oman tiimin kautta vaan mukana on aidosti erilaisia toimijoita ja verkostoja.
– Myös kohderyhmän täytyy olla tiedossa: millaiset työpaikat hyötyvät tuotteesta ja millaisille työpaikoille sitä tarjotaan, Saarinen sanoo.
– Työpajassa sparrasimme yhteenliittymiä, jotta toivon mukaan saisimme piakkoin ensimmäiset valmiit hakemukset. Määräraha on kuitenkin tietysti kaikille avoin, ja neuvomme kaikkia hakijoita idean kehittelyssä ja hakemuksen valmistelussa niin kuin kehittämisavustuksissakin. Mielenkiintoista on nähdä, löytyykö kokoonkutsujiksi myös soveltajia ja palvelumuotoilijoita tutkimusryhmien lisäksi.
Lisätietoa
Tuotteistusmäärärahan rahoitusehdot: www.tsr.fi/tuotteistus.
Tuotteistusmäärärahaa voi hakea ilman hakuaikoja. Yhteydenotto ennen hakemuksen tekoa, neuvontaa saa myös puhelimitse, 09 6803 3311.
Kaikki rahaston rahoitusmuodot: www.tsr.fi
Categories:
Lisää luettava
-
-
Puhu paljon ja ota aktiivisesti kontaktia työkavereihin – viisi vinkkiä toimivaan etäviestintään
Etätyössä tarvitaan uudenlaista sosiaalista älykkyyttä, kun tunnetilatkin pitäisi aistia verkon kautta. Työyhteisössä jokainen on vastuussa viestinnän tehosta ja kommunikoinnin sujuvuudesta.
-
![]()
Kalakauppias haluaa olla avoin pomo
Kalakauppias Max Grönholm ei suostu nimeämään lempikalaansa, sillä ei ole olemassa kalaa, josta hän ei hyvin valmistettuna pitäisi. Lempivedeneläviään Maxin Kala on myynyt vuodesta 2016 Espoon Kauklahdessa. Max perusti kaupan vanhaan puutaloon kiemuraisen kylätien varrelle, ja siitä asti kauppa on käynyt. Jopa niin hyvin, että viime vuonna myymälä siirtyi isompiin tiloihin Kauklahden Lasihyttiin. Intohimo tuoreeseen
-
![]()
Henri Alén: ”Nopea reagointi koronakriisin jatkuessa on pelastanut meidät eri tilanteissa”
Maailmanlaajuinen koronavirus yllätti yhteiskunnan ja liike-elämän maaliskuussa. Pahiten osumaa otti ravintola- ja matkailuala. Ravintoloitsija Henri Alén tiesi, että kriisijohtamisessa tärkeintä on viestiä selkeästi. Vain näin voi selvitä kriisistä mahdollisimman vähin vaurioin – jos siitä on mahdollista selvitä.
