Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Tammisaaren torin ylle kerääntyy tummia pilviä, kohta taitaa sataa. Ilma ei miellytä Guy Rantaa, joka seisoo kojun takana torikiveyksellä. Pöydällä on vihanneksien värisuoraa: oransseja porkkanoita, punertavia sipuleita, erilaisia papuja ja perunoita. Myynnissä on myös komeita tillinippuja ja mehukkaita boysenmarjoja.
Sade karkottaa asiakkaat, mutta liian kuumalla ilmalla ihmiset jäävät rannalle makoilemaan. Säiden armoilla oleminen on Rannalle tuttua, sillä hän myös viljelee myymänsä vihannekset. Niin tekivät jo isovanhempien vanhemmat, isovanhemmat ja omat vanhemmat. Guy Rannan 90-vuotias äiti Maj-Britt Ranta auttaa edelleen myynnissä.
Ranta kiertää Tammisaaren, Pohjan ja Hangon toreja ympäri vuoden, joskin talvella koju vaihtuu lämpimämpään myyntivaunuun.
– Lauantaisin herään kello 03.20 ja laitan marjat autoon. Vihannekset olen lastannut edellisenä iltana. Sitten ajan torille.
Perunat pestään koneellisesti, mutta muut vihannekset Ranta asettaa hetekalle ja suihkuttaa ne puhtaaksi ennen myyntiä. Ranta nukkuu kiireisimmillä kesäviikoilla vain kuutisen tuntia yössä. 52-vuotias Ranta on pitänyt kesällä lomaa viimeksi silloin, kun oli koulussa.
Seisominen torikiveyksellä saa kehon kolottamaan, etenkin kun joutuu seisomaan vinossa, sillä Tammisaaren torin pohja on kalteva.
– Hieronnassa pitää käydä joka toinen viikko.
Talvella, kun kesän parhaimmat myyntiviikot ovat takanapäin, Ranta pitää ansaitun loman etelän lämmössä ja nukkuu pois univelkoja. Hän myös auraa lunta, tekee metsätöitä ja rakentaa, koska pelkkä torimyynti ei elätä.
Ammatinvaihto ei silti ole mielessä.
– Olen myynyt torilla 10-vuotiaasta lähtien. Tämä on elämäntapa. Jatkan varmaan eläkkeelläkin, mutta en talvisin, se on varmaa.
In too many work communities, silence is still probably the most common way to solve problems. People remain silent about difficult matters because they do not want to insult or burden others or show their own incompetence. It seems like Finns have taken the old saying “speech is silver, silence is golden” a little too
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Etätyössä tarvitaan uudenlaista sosiaalista älykkyyttä, kun tunnetilatkin pitäisi aistia verkon kautta. Työyhteisössä jokainen on vastuussa viestinnän tehosta ja kommunikoinnin sujuvuudesta.
Kalakauppias Max Grönholm ei suostu nimeämään lempikalaansa, sillä ei ole olemassa kalaa, josta hän ei hyvin valmistettuna pitäisi. Lempivedeneläviään Maxin Kala on myynyt vuodesta 2016 Espoon Kauklahdessa. Max perusti kaupan vanhaan puutaloon kiemuraisen kylätien varrelle, ja siitä asti kauppa on käynyt. Jopa niin hyvin, että viime vuonna myymälä siirtyi isompiin tiloihin Kauklahden Lasihyttiin. Intohimo tuoreeseen
