Teknologian kehitys on keventänyt rekkamiehen työtä
Kuvateksti: Kaasulla kulkevan yhdistelmäajoneuvon tankkaus kuuluu Atte Ikosen työrutiineihin. Valtaosa työpäivästä kuluu kuitenkin liikenteessä.Teknologinen kehitys on keventänyt merkittävästi rekkamiehen työtä, mutta kiristyneet aikataulut lisäävät stressiä liikkuvassa työssä. Työaikasääntely, hyvä työsuunnittelu ja työnantajan työhyvinvointia edistävät toimet auttavat jaksamaan.
Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Hannu Lehtonen, 60, on juuri saapunut töihin Vähälä Logistics Oy:n Vaajakosken terminaalille. Pihalla miestä odottaa uskollinen työjuhta, kahdesta puoliperävaunusta rakentuva yhdistelmäajoneuvo, tuttavallisemmin B-juna. Täydessä lastissa se painaa noin 60 tonnia.
Lehtonen on kuljettanut raskaita ajoneuvoja jo neljä vuosikymmentä. Vähälässä hän on viihtynyt 35 vuotta. Lehtonen ajaa Jyväskylä–Helsinki-runkolinjaa. Työpäivät alkavat puoliltapäivin ja kestävät 12–15 tuntia. Kuorman lastaukseen ja purkuun kuluu yhteensä pari tuntia. Loput työtunneista kuluvat ajaessa.
Ajoajoista ja tauoista on säädetty lailla ja niiden toteutumista valvotaan autoon asennetulla ajopiirturilla. Sekä meno- että paluumatkalla on muistettava pitää huilitauko.
– Ajan kaksi työvuoroa peräkkäisinä päivinä. Sitten on pari päivää vapaata. Viikkoon työkeikkoja mahtuu kolme, Lehtonen kertoo.
Tekniikka helpottaa arkea
Tekniikan kehittyminen on keventänyt kuljettajan työtä merkittävästi viime vuosikymmeninä. Purku- ja lastaustyöt hoituvat pääsääntöisesti trukeilla tai lavansiirtovaunuilla. Helpompaa on myös itse ajaminen.
– Ajoasennon saa säädettyä viimeisen päälle hyväksi, kehittyneet ajovalot parantavat näkyvyyttä pimeällä ja tehokkaat sähköiset jarruavustimet ovat tehneet ajamisesta turvallista, Lehtonen kiittelee.
Kaistavahdit, ympäristöä tarkkailevat kamerajärjestelmät, törmäyksiä estävä automatiikka, automaattivaihteistot ja maaston muotoja lukevat vakionopeudensäätimet ovat nykykuormureissa arkipäivää. Kuskin ei tarvitse enää taistella kaasupolkimen kanssa ylläpitääkseen yhdistelmän tasaista kulkunopeutta. Yhdistelmien ulkomitat ja massat ovat kasvaneet, mutta samalla ajettavuus ja hallittavuus ovat merkittävästi parantuneet.
Kuskin työolosuhteiden kannalta myös auton kunnolla on suuri merkitys. Vähälässä ympärivuotisesti käytettävät vetoautot uusitaan viiden ja perävaunut 7–8 vuoden välein. Huollot ennakoidaan ja talvirenkaat vaihdetaan hyvissä ajoin ennen syysliukkaita.
Yöksi rattiin
Kun Lehtosen työpäivä alkaa, Atte Ikosen, 28, työvuoro vetelee viimeisiään. Ikonen on saapunut töihin iltakymmeneltä, ajanut kappaletavarakyydin Jyväskylästä Vantaalle ja palannut Sipoon kautta Jyväskylään elintarvikkeita kyydissään. Yötyö on Vähälässä yleistä, sillä valtaosa runkolinjakuljetuksista ajetaan öisin.
– Yötyö on minulle mieluista, sillä olen aamu-uninen. Ehdotin järjestelyä itse työnantajalle, ja se saatiin järjestymään. Kahta pitkää yövuoroa seuraa aina pari vapaata vuorokautta.
Taukojumppa pitää vetreänä
Lehtonen ja Ikonen nauttivat ajamisesta ja liikkuvan työn suomasta vapaudesta. Pitkätkään taipalet yksinään raskaan kaluston ratissa eivät tunnu heistä kuormittavilta. Aika kuluu musiikkia sekä hiljaisuutta kuunnellessa ja kollegoiden kanssa rupatellessa.
– Työkavereiden kanssa tulee keskusteltua turvallisesti auton handsfree-järjestelmän kautta. Ennen matkapuhelimia kollegoiden kanssa pidettiin tauot yökuppiloissa. Seuraavalla tauolla juttu jatkui siitä, mihin se edellisellä tauolla jäi. Nykyään sellaisiin keskustelutuokioihin ei ole enää aikaa, Lehtonen pohtii.
Vähälässä on käynnistetty myös Matkalla hyvään kuntoon -ohjelma, jossa pureudutaan hyvinvointiin erityisesti logistiikka-alan näkökulmasta.
Tiukkojen aikataulujen tuoma aikapaine on Lehtosen ja Ikosen mielestä työn suurin haittapuoli. Monesti aikatauluissa pysytään vain ihanneolosuhteissa. Toinen huono puoli on työn staattisuus. Istumista miehet pyrkivät kompensoimaan venyttelytauoilla ja liikkumalla vapaa-ajalla. Ikonen harrastaa pyöräilyä. Lehtonen lenkkeilyä ja remppahommia mökillä.
– Talvella huonot kelit ja pimeys väsyttävät. Lisäksi minulla on ollut ongelmia selän kanssa. Olen pyrkinyt liikkumaan työfysioterapeutin ohjeiden mukaan ja huoltoasemalla jätän auton mahdollisimman kauas, jotta tulisi enemmän käveltyä, Lehtonen sanoo.
Työhyvinvointi syntyy yhteistyössä
Vähälän varatoimitusjohtaja Tiina Salosen sekä HR- ja palvelupäällikkö Johanna Holkon mukaan pitkää matkaa ajavilta kuljettajilta vaaditaan itsensä johtamisen taitoja. Levon, liikunnan ja ravinnon kolmiyhteyden on oltava kunnossa, jottei hyvinvointi kärsi yötyöstä, vaihtelevista työajoista ja runsaasta istumisesta.
– Monet pitkiä runkolinjamatkoja ajavista kuskeistamme ovat kokeneita ammattilaisia. He osaavat huolehtia hyvinvoinnistaan. Palautumisen merkitystä onkin painotettu henkilöstökoulutuksissamme. Kuljettajan on oltava jo turvallisuussyistäkin virkeä tien päällä, Salonen sanoo.
Työhyvinvointi ei kuitenkaan ole yksin kuskin omalla vastuulla. Se vaatii myös työnantajan panostuksia. Vähälässä satsataan henkilöstön kouluttamiseen ja perehdytykseen omassa koulutusorganisaatiossa, Vähälä Academyssa. Vähälä on ottanut käyttöönsä Insta Audit -ohjelman, jonka kautta työntekijät voivat antaa turvallisuushavaintoja ja läheltä piti -ilmoituksia. Ohjelman kautta tehdään myös yksityiskohtaiset tapaturmatutkinnat. Lisäksi Vähälä pyrkii tarjoamaan työntekijöilleen parhaat mahdolliset työvälineet ja elämäntilanteeseen sopivat työtehtävät.
– Ihmiset ovat erilaisia ja kuormittuvat erilaisista asioita. Toiselle esimerkiksi yötyö sopii, toiselle ei. Pyrimmekin sovittamaan työtehtävät ja -vuorot niin, että ne sopivat kuljettajien elämäntilanteen ja henkilökohtaisiin tarpeisiin, Holkko sanoo.
Toimenpiteitä ja selkeitä mittareita
Salosen ja Holkon mukaan Vähälässä on pystytty työhyvinvointiin panostamalla suitsimaan logistiikka-alan terveyshaasteita: tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä tapaturmia. Hyvällä perehdytyksellä, tiedottamisella ja ongelmien läpikäynnillä sairauspoissaoloja on saatu reilusti vähennettyä. Vähälässä panostetaan erityisesti turvalliseen työskentelyyn ja tapaturmien vähentämiseen, sillä yrityksessä on meneillään työturvallisuuden teemavuosi.
Työntekijöiden henkilökohtaisen työhyvinvoinnin lisäämiseksi Vähälässä on käynnistetty myös Matkalla hyvään kuntoon -ohjelma, jossa pureudutaan hyvinvointiin erityisesti logistiikka-alan näkökulmasta. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus osallistua kunto- ja kehonkoostumus- sekä Firstbeat- ja Fibion-mittauksiin. Lisäksi halukkaille tehdään henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma ja tarjotaan ohjausta henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämiseen, työkyvyn ylläpitämiseen ja sopivan liikuntamuodon löytämiseen.
Vähälässä on käytetty työhyvinvoinnin mittareina parin vuoden välein toteutettavaa työhyvinvointikyselyä ja kvartaaleittain toteutettavaa työssä viihtymisen ”kuumemittari”-pikakyselyä. Tästä keväästä lähtien uusina mittareina hyödynnetään Great Place to Work -ohjelman kautta tulevia Trust Index -henkilöstökyselyä ja Culture Audit -johtoryhmäkyselyä.
– Lähdimme Great Place to Work -ohjelmaan ensimmäisenä suomalaisena logistiikka-alan yrityksenä. Ohjelman kautta muun muassa saamme tutkimustietoa johtamistavoistamme, yrityskulttuuristamme ja siitä, millaisena työntekijät yrityksemme näkevät. Voimme verrata tuloksiamme kattavasti muiden yritysten tuloksiin ja faktatiedon pohjalta voimme kehittää työyhteisöämme entistäkin paremmaksi. Tavoitteenamme on olla logistiikka-alan paras työpaikka Suomessa, Salonen päättää.•
Anna palautetta jutusta