Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen on myös hallitusammattilainen. Tehtävien yhdistäminen onnistuu teräksisellä kalenterin hallinnalla: – Se sopii minulle, sillä olen järjestelmällinen ihminen. On tosin kurjaa, että kalenterista ei sitten joustoa kovin helposti löydy.

Henkilö

• 08.05.2019

Taru Keronen: Terveenä eläkkeelle liikkuvasta työstä – mereltäkin

Merenkulkija eläköityy aikaisemmin kuin kaverinsa maissa. Tilannetta korjaa For mare -ohjelma, joka tukee merillä työskentelevien terveyttä kunto-ohjelmalla yksilöllisessä ohjauksessa. – Yksi lopettaa tupakoinnin, toinen laihduttaa, mutta tärkeintä on, että jokainen saa kipinän liikuntaan, iloitsee Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen.

Länsisataman laitureiden tuntumassa, kerrostalon kivijalkatoimistossa on laivayhtiön toimitusjohtajan komentosilta, jolta ei kuitenkaan johdeta yksin. Hänestä sana yhdessä on ehto onnistumiselle, sillä palvelualalla ei mitään saa aikaiseksi yksin.

For mare -ohjelmakin on varustamojen ja merimieseläkekassan yhteisponnistus. Noin vuoden mittainen jakso sisältää kunto-ohjelman ohella henkilökohtaista valmennusta kuntovalmentajan ohjauksessa. Eckerön laivahenkilökunnasta noin puolet on käynyt sen.

Vaikka varhainen eläköityminen sairastumisen vuoksi on taloudellinen huoli, se on Kerosen mukaan ennen kaikkea työntekijälle henkilökohtainen tragedia, kun vanhuus hyvässä kunnossa jää elämättä.

Hyvällä kunnolla ehkäistään tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, jotka ovat suurin syy eläkkeelle siirtymiseen.

Monen kulttuurin yhteisö

Eckerö Line on monialainen yritys, joka on yhtä aikaa liikkuva hotelli, ihmisten ja tavaran kuljettaja, logistiikkayritys, matkatoimisto, marketti ja yksi Helsingin suurimmista ravintoloista.

– On välillä aikaa vaikeaa yhdistää liiketoiminta-alueet, joiden logiikka on aivan erilainen, kun alustana on laiva, rautainen palikka. Mutta se on myös hyvin mielenkiintoista, Keronen toteaa.

Viime vuonna Eckerö Linella matkusti Helsingin ja Tallinnan väliä 1,8 miljoonaa matkustajaa. Rahtimetrejä kertyi 1,3 miljoonaa ja henkilöautoja autokansille 200 000. Työtä tehdään 24/7, eikä maissa tai laivalla koskaan sammuteta valoja ja lähdetä kotiin.

– Tällaisen työn joko sietää tai ei siedä. Jos et kestä sitä, ettei sinun työpöytäsi ole koskaan maanantaina sellaisena kuin sen perjantai-iltana jätit, et kestä olla täällä töissä. Tässä työssä ei ole kontrollia kaikkeen. Siksi täytyy luottaa, että kollegat hoitavat hommat, kun et itse ole paikalla.

Suomen lipun alla

Monialaisen yrityksen vähintään yhtä monialainen henkilökunta tekee työnsä laivalla, satamissa ja maissa. Heitä on monesta eri kansallisuudesta ja kulttuurista.

Kaikki, jotka työskentelevät laivalla, asuvat Suomessa.

– Olemme Helsinki–Tallinna-reitillä ainoa yhtiö, joka toimii Suomen lipun alla ja saa palkkatukea miehistön palkkoihin. Tuki edellyttää, että henkilökunta asuu Suomessa ja maksaa veronsa Suomeen, Keronen taustoittaa.

Maahenkilökunnassakin on monitaustaista väkeä, sillä esimerkiksi rahdissa tarvitaan monikielistä ja -kulttuuristakin henkilökuntaa. Tallinnan puolella kaikki ovat virolaisia.

Työyhteisö on Kerosen mukaan suvaitsevainen. Se hyväksyy erilaisuutta ehkä keskivertosuomalaista työyhteisöä paremmin.

Eckerö Linella on arvot, jotka kaikki voivat allekirjoittaa kulttuurista riippumasta: olen myönteinen, olen reilu ja katson eteenpäin.

Eckerö Linella on arvot, jotka kaikki voivat allekirjoittaa kulttuurista riippumasta: olen myönteinen, olen reilu ja katson eteenpäin.

– Meillä on kielellinen sekameteli, sillä konsernin kieli on ruotsi, laivan komentokieli englanti ja yhteinen kielemme suomi. Koko ajan huomaamme englantia tarvittavan entistä enemmän, sillä turisteja on yhä enemmän.

Matkustajista 60 prosenttia on suomalaisia, 20 prosenttia baltialaisia ja 20 prosenttia turisteja kaikkialta maailmasta. Melkein kaikkien Suomeen tulevien turistien matkaan kuuluu Tallinnan vanha kaupunki.

– Olemme osa Helsingin kansainvälistä vetovoimaa ja elämme jo kaksoiskaupungin todellisuutta.

Panoksia työterveyteen

Yhtiön työpaikatkin ovat monimuotoisia. Toimistotyössä maissa hyvinvointia takaavat työterveyshuolto, työn kierto, sähköpöydät ja liikunta- ja virkistyssetelit.

Laivatyö on luonteeltaan työtä 24/7, vaikka sitä tehdäänkin vuoroissa. Laivahenkilökunta asuu laivalla, joka työjakson ajan on heidän kotinsa.

Olemme myös aloittaneet työterveyskumppanin kanssa tekoälyyn perustuvan kokeilun, jolla sairastumisvaara voidaan ennakoida.

– Yhteisöllisyys laivan työskentelyssä on haaste. Meillä on laivalla jokaisella oma hytti, mikä maailmanlaajuisesti on poikkeuksellista. Oma hytti on rauhallinen paikka, jonka oven voi pistää kiinni.

Työtä laivalla kuormittavat nostamiset. Kansityöntekijöillä ja konepuolella työskentelevillä on aito työtapaturman mahdollisuus. Myös autokentällä työskentelevät joutuvat kiihkeällä rytmillä pitämään huolta valtavasta automassasta. Siksi tarvitaan selkeät työohjeet, turvavälineet ja -vaatetus. Esimiehet valvovat, että niitä todella käytetään.

– On tärkeää, että kaikki tavarat ovat paikoillaan, ympäristö on puhdas ja jokainen käyttää kypärää, huomioliiviä ja turvakenkiä. Noudattamalla turvaohjeita estetään työtapaturmia.

Merenkulkijoille kuuluvat säännölliset terveystarkastukset.

– Olemme myös aloittaneet työterveyskumppanin kanssa tekoälyyn perustuvan kokeilun, jolla sairastumisvaara voidaan ennakoida. Jos työntekijän terveyshistoria ja käynnit työterveydessä ennustavat sairastuvuutta, häneen otetaan yhteyttä ilman, että tieto tulee työnantajalle. Näin voidaan terveyttä vaalia varhaisella puuttumisella, Keronen kuvaa.

Laivalla henkilökunnalla on oma kuntosali, ja hierontaa kompensoidaan.

Alkoholitonta juhlintaa

Henkilökunnalle tarjotaan laivalla päivittäin kaksi lämmintä ateriaa, aamiainen, iltapala sekä yöateria niille, jotka työskentelevät öisin.

– Meillä on iso vastuu tarjota ravintosuositusten mukaista ruokaa ja mahdollistaa terveellinen syöminen. Olemme keventäneet aterioita ja lisänneet kasviksia. Tietysti ihmisen täytyy itsekin tehdä järkeviä valintoja.

Alkoholin asema vapaa-ajassa on heikentynyt. Keronen kertoo myös laivamaailman siistiytyneen. Henkilökunta ymmärtää, että aika on muuttunut

– Esimerkiksi illanvietot, jotka työnantaja järjestää, ovat alkoholittomia. Vaikka olemme laiturissa vaikkapa juhannuksena, jolloin työssä ovat vain päivystysvuorolaiset, tarjolla on alkoholitonta olutta ja virvoitusjuomia. Työelämä on muuttunut, ja meidänkin on pitänyt muuttua, Keronen huomauttaa.

– Ihmiset ovat parasta ja vaativinta työssäni, Vaikka minulla on kokemusta kaikenlaisista tilanteista, silti joku tapaus pääsee aina yllättämään, kertoo toimitusjohtaja Taru Keronen.

– Ihmiset ovat parasta ja vaativinta työssäni, Vaikka minulla on kokemusta kaikenlaisista tilanteista, silti joku tapaus pääsee aina yllättämään, kertoo toimitusjohtaja Taru Keronen.

Great Place to Work

Yhtiö lähti kolme vuotta sitten tavoittelemaan Great Place to Work -sertifikaattia, ja on sen myös kovalla työllä saanut.

Keronen toteaa, että yrityksessä on aina ollut suomenruotsalainen kulttuuri, eli ollaan ystävällisiä. Laatusertifikaatti pisti rakentamaan yrityskulttuuria vielä systemaattisemmin. Panostettiin lähiesimiestyöhön, arkijohtamiseen sekä työyhteisötaitoihin.

Digitaalisessa kielivalmennuksessa on nyt yli 100 henkilökuntaan kuuluvaa.

– Olemme keskustelleet henkilökunnan kanssa siitä, mitkä taidot vaativat vahvistusta pärjätäksemme muuttuvassa maailmassa. Tänä vuonna päädyimme kielivalmennukseen. Halukkaat saivat lisenssin digitaaliseen oppimisympäristöön.

Digiratkaisun ansiosta jokainen voi opiskella ajasta ja paikasta riippumatta. Digitaalisessa kielivalmennuksessa on nyt yli 100 henkilökuntaan kuuluvaa.

Uutta toimintaa tuo yhtiöön Culture Club, johon kaikki asiasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua. Sen jäsenet tapaavat muutaman kerran vuodessa ja sopivat teemoista, joita viedään eteenpäin. Tänä vuonna edistetään vastuullisuutta.

Itämerellä käytetään jo vähärikkistä polttoainetta. Yhä useammat siirtyvät satamissa käyttämään maasähköä. Jätevesien käsittely on jo vuosikausia hoidettu maissa.

– Koska kovat asiat ovat kunnossa, painopiste on siirtynyt elintarvikkeisiin. Ostamme vastuullisia elintarvikkeita ja yritämme vähentää hävikkiä ja muovin käyttöä. Kerta-astioita käytetään vain satunnaisesti.

Kokemus virittää verkoston

Taru Keronen on päätynyt Eckerö Linen toimitusjohtajaksi monen opinahjon ja työpaikan rikastamana.

Jo koululaisena hän kiinnostui yritystaloudesta ja sujahti ensi yrittämällä 18-vuotiaana ylioppilaana kauppatieteen opintoihin kotikaupungissaan Tampereella. Myöhemmin hän on opiskellut esimerkiksi Executive MBA:n ja viimeksi Global Sourcing -kokonaisuuden Aallossa.

– Olen täydentänyt koulutustani ammatillisten tarpeiden mukaan.

Uransa tiukimpaan paikkaan tuore kauppatieteen maisteri joutui 23-vuotiaana aloitettuaan hotellin johtajana keskellä pahinta 1990-luvun lamaa.

– Jouduin tekemään isoja, ikäviä ratkaisuja, koska Suomen talous oli pakkasella. Nythän olimme lähellä vastaavaa tilannetta finanssikriisin vuosina. Ajat olivat raskaita, mutta samalla ne ovat vahvistaneet uskoani, että kaikesta selviää.

Toinen iso käännekohta uralla osui 2000-luvun alkuun, kun Keronen osallistui johtamisen valmennukseen.

– Tajusin, että johtaminen kiinnostaa ja motivoi minua eniten, vaikka minulla oli jo paljon syvää osaamista vaativissa asiantuntijatehtävissä. Läksin tietoisesti hakemaan töitä, joissa johtaminen on isossa roolissa.

Keronen näkee monen koulutuksen ja työtehtävän olevan puhtaasti etu, koska se mahdollistaa ajattelun monesta eri näkökulmasta, oli kyse sitten tavoitteesta tai haasteesta.

– Kun olen tehnyt kaikenlaista ja touhunnut siellä täällä, tunnen valtavasti ihmisiä. Kun tarvitsen lisätietoa, melkein aina tunnen jonkun, jolle soittaa. Eikä minulla ole kynnystä kysyä neuvoa.

Työ on elämääni

Keronen ei rajaa työtä ja vapaa-aikaa, sillä työ on hänen elämäänsä.

– En pystyisi olemaan työpaikassa, josta en ole innostunut, mutta en paina työtä aamusta iltaan. Otan aikaa itselleni. Liikun säännöllisesti, pyrin syömään terveellisesti ja viettämään aikaa perheeni kanssa. Viikonloput ja lomat ovat perheelle.

Arkisin Keronen uppoutuu työhönsä, mutta osaa myös irrottautua.

– Kun pitää vetää töpseli täysin irti, katson kivan elokuvan tai vietän iltaa ystävien kanssa. Myös matkustaminen vie ajatukset pois arjesta.

Naiset johtoasemiin

Keronen kannustaa naisia ottamaan liiketoimintavastuuta, vaikka olisi pieniä lapsiakin. Jos oikeasti haluaa vaikuttaa asioihin, on otettava vastuuta.

– Aina se ei ole kivaa, mutta työt eivät ole miesten tai naisten, vaan ihmisten. Meillä on edelleen yhteiskunnallisia ja kulttuuriin pohjautuvia rakenteita, joiden vuoksi naisten katsotaan eri silmin kuin miestä, mutta siitä ei tarvitse välittää, hän hehkuttaa.

Keronen meni itse töihin, kun lapset olivat vielä aika pieniä. Hän oppi kantapään kautta, että kannattaa henkisesti olla aina siellä, missä fyysisesti on.

– Kun olen kotona, olen aidosti läsnä. Töissä taas en murehdi kotiasioita, sillä ihminen ahdistuu, jos yrittää olla monessa paikassa yhtä aikaa. Tämä on hyvä oppi pienten lasten vanhemmille. •

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.