Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
”Kulttuuri- ja tilanneherkkyys ovat tärkeitä työyhteisötaitoja”
Kirjoittaja: Ulla Ora
Kuvaaja: Antti Rintala
Ulkoministeriössä 27 vuotta työskennellyt Christian Lindholm tietää, että hankalienkin asioiden puheeksi ottaminen on tärkeää. Työtyytyväisyys paranee, kun puhutaan avoimesti ja kuunnellaan kaikkia.
Työyhteisöhaasteet ovat aika yleismaailmallisia. Usein ne liittyvät tavalla tai toisella tiedon kulkuun ja toistemme kohtaamiseen. Kyse on yleensä siitä, miten viestimme, ja miten viestit otetaan vastaan. Joissain kulttuureissa suomalainen suorapuheisuus voidaan kokea liiankin jyrkkänä.
Esimerkiksi aasialaisissa kulttuureissa kasvojen säilyttäminen on usein tärkeää. Kritiikkiä ei pidä antaa julkisesti muiden edessä.
– Kulttuuri- ja tilanneherkkyys ovat tärkeitä työyhteisötaitoja. Viime kädessä työhyvinvointi rakentuu kuitenkin kaikkialla samanlaisista elementeistä. Kaikki haluavat tulla kohdelluksi tasavertaisesti, kokea että heitä kuunnellaan ja tuntea, että heitä arvostetaan työyhteisön jäseninä.
Henkilöstön ohjeistaminen alati muuttuvissa olosuhteissa on myös vaatinut paljon.
Koronapandemia on Lindholmin mukaan kuormittanut ministeriön ja sen edustustojen henkilöstöä. Joissakin maissa koronarajoitukset ovat olleet erittäin tiukkoja ja pitkäkestoisia.
– Koronaan liittyvät terveysturvallisuustoimet ovat parin vuoden ajan vieneet leijonan osan työajastani. Minun tehtäväni on ollut tukea ennen muuta organisaatiomme esihenkilöitä. Henkilöstön ohjeistaminen alati muuttuvissa olosuhteissa on myös vaatinut paljon.
Pandemian aiheuttamat rajoitus- ja sulkutoimet ovat vaihdelleet paljon maasta toiseen. Ulkonaliikkumiskiellot, eristäminen ja palvelujen sulkeminen olivat joissain maissa arkea korona-aikaan.
– Joillekin työntekijöillemme tämä on merkinnyt elämistä pitkiäkin aikoja oman kotinsa vankina. Yksi tapa helpottaa työntekijöidemme paineita on ollut säännöllinen yhteydenpito.
Viime vuosina on satsattu työhyvinvoinnin kehittämiseen, ja tulokset ovat alkaneet näkyä.
Ulkoministeriössä on korona-aikana otettu käyttöön ennaltaehkäisevä mielen hyvinvoinnin palvelukokonaisuus: Mielen chat ja sparri -palvelu. Mielen chatissa etäpalvelun sairaanhoitajat tekevät lyhyen tilannekartoituksen ja varaavat ajan Mielen sparriin, jossa tukea tarjoaa psykologi tai psykoterapeutti.
Palvelun käyttötarve voi liittyä esimerkiksi ahdistuneisuuteen, uupumukseen, työpaineisiin tai henkilökohtaisen elämän haasteisiin. Mielen sparri on luottamuksellista palvelua, josta ei synny hoitosuhdetta. Työnantaja ei saa tietää, kuka palvelua on käyttänyt.
– Palvelua on käytetty aktiivisesti viime ja tänä vuonna. Se on saanut myönteistä palautetta matalan yhteydenottokynnyksensä vuoksi.
Ulkoministeriössä on viime vuosina satsattu työhyvinvoinnin kehittämiseen, ja tulokset ovat alkaneet näkyä. Lindholmin yksikköön on rekrytoitu hyvinvoinnin erityisasiantuntija. Ministeriössä on myös otettu käyttöön häirinnän nollatoleranssin verkkokurssi, joka on laadittu yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa.
– Kurssin suorittamista suositellaan koko henkilöstölle. Esihenkilöille on lisäksi tarjolla varhaisen tuen ja puheeksi ottamisen valmennuksia.
Työn haastavin puoli on jatkuva riittämättömyyden tunne.
Palkitsevuus työssä tulee Lindholmin mukaan pienistä onnistumisista.
– Se on sitä, kun pystyy auttamaan ratkaisujen löytymistä arkisiin, vaikkapa työilmapiiriin tai työtehtävien järjestämiseen liittyviin, asioihin. Tärkeää on, että voimme yksikkönä yhdessä olla ylpeitä siitä, mitä saamme aikaiseksi.
Henkilöstöhallinto on Lindholmin mukaan paikka, jossa on ainainen kiire ja jossa työtehtävät kasautuvat.
– Työni haastavin puoli on jatkuva riittämättömyyden tunne. Kaikkeen ei aina pysty paneutumaan tarpeeksi syvällisesti eikä kaikkiin pyyntöihin ehdi reagoida riittävän nopeasti.
Lindholmin mukaan työssä ja elämässä yleensäkin pitää riittää se, että tekee parhaansa.
– Tehtävien listaaminen ja asioiden priorisointi ovat tärkeitä työkaluja työnteon hallinnassa. Kun listallaan pääsee eteenpäin työpäivän aikana ja saa muutaman rastin ruutuun, voi omaan panokseensa olla tyytyväinen, vaikka hommia jäisikin seuraavalle päivälle.
Hyvänä asiana ulkoministeriön uralla Lindholm pitää jatkuvaa työssä oppimista ja mahdollisuutta kehittyä.
– Ihmiset tulevat ja menevät koko ajan. Se tuo omat haasteensa, mutta takaa samalla, että ei ikinä jämähdä.
Christianin tyypillinen työpäivä
Klo 09.00 Palaveri henkilöstön kehittämistiimin vetäjän kanssa. Käymme läpi syksyn johtamiskoulutuksen sisältöä ja aikataulua.
Klo 11.00 Palaveri hallintopäällikön ja henkilöstöjohtajan kanssa henkilöstösuunnittelukysymyksistä.
Klo 12.00 Salaattilounas henkilöstöravintolassa yhdessä työkavereiden kanssa.
Klo 13.00 Valmiustoimikunnan kokous kriisi- ja valmiusasioiden tiimoilta.
Klo 14.00 Yksikön sisäinen suunnittelupalaveri hybridityön toteuttamisesta. Palaverissa pohditaan, miten saadaan suurin hyöty irti yhteisistä läsnätyöpäivistä.
Klo 15.00 Esihenkilökahvit, joka on vapaamuotoinen keskustelu- ja vertaistukitilaisuus esihenkilöille. Tilaisuudessa esihenkilöt vaihtavat kokemuksia johtamisesta.
Klo 16.30 Puran päivän meilejä ja vastailen niihin. Kollegoilta ministeriöstä ja maailmalta tulee paljon viestejä ja kysymyksiä, joihin ei ehdi työpäivän aikana vastaamaan.
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä, miten hyvin selviydymme arjen haasteista. Se pohjaa siihen, miten kohtelemme toisiamme ja
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
Työuupumusta ei ratkaista yksittäisillä tempuilla, vaan pitkäjänteisellä johtamisella, avoimella keskustelukulttuurilla ja sillä, että jokainen kantaa oman vastuunsa, sanoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala. ISS Palvelut on noin 7 400 työntekijän yritys, joka tarjoaa eri toimialoille palveluita siivouksesta kiinteistönhuoltoon ja ravintolapalveluista turvallisuuteen. – Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat meidän henkilöstöllämme yleisimpiä sairauspoissaolojen aiheuttajia, mutta siitä huolimatta olemme tarttuneet
