Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Firma, jonka myyntivaltti on empatia

Henkilö

13.09.2022

Terveydenhoitaja Fadumo Ali teki asian, jota moni piti mahdottomana. Hän perusti sote-alan yrityksen Hoiwan, jonne halutaan joukolla töihin. Syykin on selvä: työntekijöillä on siellä hyvä olla.

Alun perin Fadumo Alin piti perustaa säätiö tai yhdistys, joka auttaisi köyhiä ihmisiä Afrikassa. Ali kertoi ideasta äidilleen pari vuotta sitten.

– Äiti sanoi, että luo ensin itsellesi jotain, millä voit tienata, ja sen jälkeen voit auttaa muita, Ali sanoo.

Hän työskenteli tuolloin terveydenhoitajana Helsingin kaupungin terveysasemalla ja oli huomannut, ettei hoitajia kohdeltu aina hyvin. Oli piittaamattomuutta, vähättelyä ja valtavia työmääriä, joita ei huomioitu palkassa.

Asiakkaitakaan ei kohdeltu oikein, sillä ylityöllistetyillä hoitajilla ei ollut siihen riittävästi aikaa.

Fadumo Alia suretti valtavasti katsoa, miten yksin esimerkiksi vanhukset jätettiin.

Olisiko mahdollista, että hän voisi ratkaista nämä ongelmat ja siinä samalla auttaa itseäänkin, kuten äiti oli ohjeistanut?

Ali päätti kokeilla. Maaliskuussa 2020, pahimpaan korona-aikaan, hän perusti Hoiwan.

Kelataan reilut kaksi vuotta eteenpäin tähän päivään. Hoiwa on miljoonaluokan bisnes, joka työllistää yli 3 000 ihmistä ja suunnittelee kansainvälistymistä. Fadumo Ali on palkittu Espoon Yrittäjien vuoden yrittäjä -palkinnolla.

Hän on tehnyt jotain, mikä vaikuttaa uutisjuttujen perusteella olevan utopiaa: perustanut sote-alan yrityksen, jossa ihmisillä on hyvä olla töissä ja jossa asiakkaat saavat tarvitsemansa huomion.

Pankki kieltäytyi ottamasta Alia asiakkaaksi.

Alun perin Ali lähti luomaan yritystä, joka tarjoaisi kiireetöntä etähoitoa vanhuksille. Ihmisten palkkaaminen olisi vaatinut kuitenkin pääomaa, jota Alilla, neljän lapsen yksihuoltajalla, ei ollut.

Hän päätti keskittyä työvoiman välittämiseen, mutta firman perustamiseen vaadittavien paperitöiden jälkeen tuli ensimmäinen stoppi. Ali kysyi pankilta, voisiko hän avata sinne tilin. Pankki kieltäytyi ottamasta Alia asiakkaaksi, vaikka hänellä ei ole eikä ole ollut koskaan raha-asioihin liittyviä ongelmia.

– Heidän mukaansa taustoistani oli löytynyt jotain, mutta he eivät halunneet kertoa, mitä. Myöhemmin kuulin, että pankissa ollaan hyvin tarkkoja vieraskielisten nimien suhteen, koska ne voivat liittyä rahanpesuun.

Ali perusti tilin mikroyrittäjien taloudenhallinnan palveluja tuottavaan Holviin ja ryhtyi hommiin.

Ali oli tuoreen firman markkinoija, laskuttaja, palkanmaksaja ja rekrytoija – samaan aikaan, kun hän teki Terveystalolla kahdeksantuntisia työvuoroja maanantaista perjantaihin.

Rahat olivat tiukalla, joten Ali hoiti ensimmäisen Hoiwa-asiakkuutensa itse. Se oli lähihoitajan työtä, jota hän teki Hyvinkäällä viikonloppuisin päivätyönsä ja firman pyörittämisen lisäksi.

Se oli hyvin raskasta aikaa. Jos ajanjaksossa oli jotain hyvää, niin ainakaan ei ehtinyt miettiä pandemiaa.

– Hoiwa lievitti kummasti korona-ahdistusta, Ali sanoo ja nauraa.

Pikkuhiljaa rahaa alkoi jäädä säästöön. Ensimmäinen Alin palkkaama työntekijä oli bangladeshilainen it-insinööri, joka teki Hoiwa-sovelluksen.

Ali markkinoi firmaa ja sovellusta, ja se puri. Hoitaja toisensa jälkeen rekisteröityi Hoiwa-sovellukseen ja otti työvuoroja. Joulukuussa 2020 Hoiwa sai Helsingin kaupungilta ison kotihoidon sopimuksen, ja sen jälkeen kotihoidon tuottajat ympäri kaupungin alkoivat soitella ja kysellä hoitajia.

Ali otti it-asiantuntijaveljensä yrityksen osakkaaksi kehittämään Hoiwalle yhä parempaa teknologista alustaa, jotta firma saattoi edelleen kasvaa. Se onnistui sekä markkinoinnin että suusta suuhun -tiedon avulla. Alalla liikkui huhu, ettei Hoiwa ole mikään tavallinen vuokratyöfirma.

Hoiwan erityisyys piilee siinä, miten työntekijöitä kohdellaan.

Periaatteessa Hoiwan bisnesmalli on perinteinen. Se välittää sote-alan työntekijöitä korjaamaan hoitolaitosten työvoimapulaa.

Sopimukset ovat pääosin nollatuntisopimuksia, eli hoitaja valikoi haluamansa vuorot sovelluksesta ja menee töihin. Hoiwa laskuttaa asiakasta ja maksaa työntekijälle.

Hoiwan erityisyys piilee siinä, miten työntekijöitä kohdellaan. Kaikki vuokratyöntekijät ovat palkollisia, eivät yrittäjiä, kuten pääosassa työnvuokrausfirmoista. Hoiwa siis maksaa kaikille työehtosopimusten mukaiset palkat, vuorolisät, lomakorvaukset sekä eläke- ja sosiaaliturvamaksut.

Alin mukaan vuokratyöntekijöitä kohdellaan Hoiwassa kunnioittavasti aivan kuin he olisivat vakituisia työntekijöitä.

– Monesti vuokrafirmassa asiakas on tärkeämpi kuin työntekijä. Jos asiakkaalla on vuokratyöntekijän kanssa ongelma, asiakas ilmoittaa siitä vuokrafirmalle ja vuokrafirma ilmoittaa työntekijälle, että sinusta on tehty valitus. Se ei ole inhimillistä. Me olemme työntekijämme tukena.

Ali haluaa, että vuokratyöntekijä kokee olevansa osa Hoiwa-yhteisöä – että hänestä välitetään ja että häntä arvostetaan työntekijänä ja yksilönä.

– Kysymys on ihan simppeleistä asioista, joita välitysfirmoissa ei silti tehdä: kohdellaan työntekijöitä arvostavasti ja inhimillisesti, ollaan aidosti läsnä.

Olen aidosti kiinnostunut työntekijöiden asioista.

Alin mielestä sote-alalta ja yhteiskunnasta yleisesti puuttuu empatiaa. Se on omituista ja harmillista, mutta ehkä siksi se on Hoiwan valtti. Välittävä työnantaja on erottunut edukseen.

Monet työntekijät ovat esimerkiksi yllättyneet siitä, miten Ali tulee jatkuvasti itse ruohonjuuritasolle.

– Olen saanut kuulla, että olen reilu ja tavoitettavissa. Olen aidosti kiinnostunut työntekijöiden asioista, kun he vaikkapa soittelevat minulle. Totta kai minua kiinnostaa, miten siellä kentällä menee!

Taloustutkimuksen selvityksen mukaan etnisyyteen ja maahanmuuttajataustaan perustuva syrjintä on ongelma rekrytoinnissa Suomessa.

Ali tietää tämän hyvin. Hän ei halua olla osa ongelmaa vaan ratkaisu siihen.

Ali muutti Suomeen Somaliasta kolmivuotiaana, ja hänellä kokemusta siitä, miltä tuntuu olla erilainen ja syrjitty. Siksi tuntui pahalta, kun pankki ei antanut hänen avata tiliä.

– Meillä työntekijöitä ei syrjitä nimen perusteella. Kannattaa aina antaa ihmiselle mahdollisuus ja muodostaa hänestä päätös vasta hänen tekojensa jälkeen, runsaasti maahanmuuttotaustaisia työllistävä Ali sanoo.

Äiti on taatusti ylpeä.

 

Alin vinkit: Näin varmistat, että työn­tekijät voivat hyvin

Asetu työntekijän asemaan. Älä luota vain raportteihin vaan tunne työntekijän arki. Kysele ja kuuntele heitä.

Anna luottamusta ja mahdollisuus onnistua. Kiitä hyvästä työstä.

Kuuntele ja puolusta työntekijöitä.

Jos yrityksellä on kirjatut arvot, muista, että niiden täytyy näkyä konkreettisesti myös käytännössä työssä ja johtamisessa.

Hyvä työyhteisö syntyy aina ihmisistä, sillä he ovat kaiken takana. Paljon puhutaan siitä, miten tämä ja tämä firma tekee asioita, mutta ei se firma mitään tee vaan ne ihmiset, jotka yritystä pyörittävät.

 

Kommentoi