Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

”Suomesta tuli kohtaloni”

Yleinen

03.12.2014

Vuoden Puhuja, menestynyt lakimies, olympiakisojen lobbaaja, levysopimuksen saanut muusikko, ahkera tietokirjailija, isä ja aviomies – Suomessa yli kaksi vuosikymmentä asuneen André Chakerin ansiolista on pyörryttävä.

Rahapeliyhtiö Veikkauksen yritysjohdon neuvonantajana työskentelevä André Noël Chaker on vastauksestaan satavarma: salainen resepti loistavaan suomen kielen taitoon on suomalainen vaimo.

– Viisas, ihana savolainen vaimoni Hanna ymmärsi, etten voisi menestyä tässä maassa puhumalla vain englantia. Kosintani jälkeisenä aamuna lokakuussa 2002 heräsin siihen todellisuuteen, että morsiamen mielestä minun pitikin oppia välittömästi suomea paremmin, Suomeen vuonna 1992 muuttanut Chaker kertoo nauraen.

Vaimon kannustus auttoi, sillä 10 vuotta myöhemmin aviomies valittin Speakersforumin Vuoden Puhujaksi.

Chaker sanoo, että suomenkieleen syvällisemmin tutustumista on auttanut myös hänen musiikkiharrastuksensa. Suomalaisten hyvin tuntema muusikko, Jukka Karjalainen, kuuluu Chakerin parhaimpiin ystäviin – ranskankanadalainen maahanmuuttaja on jopa kääntänyt ja levyttänyt Karjalaisen lauluja ranskaksi.

– Jukan biisien kääntäminen vaati sen, että ymmärsin alkuperäistä tekstiä. Hänen musiikkinsa kautta sukelsin syvemmälle kieleen. Rakastan myös suomalaisia tangoja, niissä on paljon voimaa. Toivo Kärki, I just love that man! Chaker innostuu.

J. Karjalaisen ansiosta André Chaker lienee ainoa ulkomaalainen, joka on koskaan esiintynyt Seinäjoen Tangomarkkinoiden finaalissa. Tarinaan liittyvät illan-istujaiset ja paljon ranskalaista punaviiniä.

– Istuttiin meillä iltaa perinteisesti joulun alla ja saatiin ajatus, että tehdään vastabiisi tangolaulaja Marita Taavitsaisen suosittuun André-biisiin. Anglosaksisessa maailmassahan vastabiisien tekeminen on perinne. Tehtiin Jukan kanssa biisi Marita, ja kun kesällä tungin laulamaan sen Tangomarkkinoiden finaaliin, yleisö suorastaan räjähti riemuun, Chaker kertoo.

Kiitos koulukiusaajille

Kanadanranskalainen Chaker puhuu ranskaa ja englantia molempia niin hyvin, että on vaikea tietää, kumpi niistä on äidinkieli.

– Vanhempani saivat kuningasajatuksen, että meidän lasten on opittava englantia, joten he muuttivat koko perheen englanninkieliseen kaupunginosaan Montréalissa. Valitettavasti siihen aikaan Kanadassa riehuivat aggressiiviset kieliriidat, ja uuteen kouluun mennessäni viisivuotiaana luulin aluksi, että: ”That fucking frog” (tuo hemmetin sammakko) tarkoittaa nimeäni, Chaker kertoo.

Seitsemänvuotiaana hän oli oppinut kielen ja aidon lausunnan niin hyvin, että koulukiusaajat ryhtyivät kutsumaan häntä amerikkalaisittain Andyksi.

– Olen kiitollinen kiusaajilleni; heidän ansiostaan opin englannin niin hyvin, että saatoin myöhemmin toimia lakimiehenä New Yorkissa. Olen kuullut, että yksi kiusaajista on käynyt vankilassakin. Olen kiitollinen, että hän teki minusta paremman ihmisen.

Ja kun André Chaker perusti Suomessa 1990-luvulla oman bändin, sen nimeksi tuli ironisesti Les Frogs, sammakot.

Lenkille joka toinen päivä

Hyvän kielitaidon lisäksi Chakerissa hämmästyttää hänen suunnaton energisyytensä. Miehellä riittää aikaa normaalin perhe-elämän ja vaativan työn lisäksi urheilulle, kirjaprojekteille, musiikille – ja sadalle esiintymistilaisuudelle vuodessa.

– Urheilu on edellytys jaksamiselleni. Kehon ja mielen on oltava kunnossa, että tätä jaksaa. Lenkille on lähdettävä, neljästä viiteen kilometriä joka toinen päivä riittää. Lisäksi pyöräilen 13 kilometrin työmatkani aina kun voin, Chaker kertoo.

Nuorena jääkiekkoa Kanadassa pelannut André Chaker on aina harrastanut urheilua monipuolisesti. 1990-luvulla hän oli vakavasti innostunut triathlonista, ja aerobiciin sekä tanssiin hän ihastui jo nuorena Montréalissa.

– Koko nuoruuteni meni jääkiekossa, mutta olin niin pienikokoinen, että sain turpaan koko ajan. Pohjois-Amerikassa jääkiekko on aika väkivaltaista, se oli pakko lopettaa. 1990-luvulla Jyväskylässä asuessani hypin joka päivä aerobicissa.

Nykyään Chakerilla ei ole enää aikaa muuhun kuin juoksemiseen. Lenkkitossut kulkevat aina matkalaukussa mukana.

15 hengen työporukka Veikkaukselta osallistui lokakuussa 2014 Amsterdamin maratoniin. Mukana oli myös yhtiön toimitusjohtaja. – Työnantaja maksoi vain juoksun osallistumismaksun. Jos juokseminen alkaa sattua, nykyään osaa jo keskeyttää. This is just for fun! Chaker vakuuttaa.

Kristillisyys on tärkeää

Henkistä energiaa katolinen Chaker kertoo saavansa muun muassa uskonnosta. Kirkossa hän ei ehdi suinkaan käydä joka sunnuntai, mutta uskonto on koko ajan läsnä hänen elämässään.

– Kävin nuorena joka sunnuntai messussa. Isäni on hyvin uskonnollinen. Rukoilen paljon ja luen muiden kirjojen lisäksi myös inspiroivaa, hengellistä kirjallisuutta. Kirkossa käymisen kanssa on sama kuin aerobicin: olisi kiva, jos ehtisi käydä useammin.

Kristillisyys on Chakerille tärkeä asia, ja hän on kiitollinen siitä, että pariskunnan lapset on kastettu katolisiksi. Kirkko on tärkeä, voimaa antava yhteisö, ja uskonnosta tulee André Chakerin arvopohja.

– Minulle se oli iloinen, tärkeä asia, että lapsista tulee katolisia. Ehkä vaimokin on hiffannut, ettei se ole niin huono asia. Katolinen kirkko on vähän vanhanaikainen laitos, mutta nyt meillä on loistava paavi, joka on lähellä perusarvoja.

Uskontoon liittyy sellainen huvittava tosiasia, että André Chaker saattaa olla maailman ainoa ihminen, joka on omalle vaimolleen sekä aviomies että kummisetä.

– Siis minähän kosin pakanaa! Koska kaikki luterilaiset kirkot olivat kesähäitämme ajatellen varattuja, päätimme mennä naimisiin katolisessa kirkossa Helsingissä. Sitä varten Hannan piti liittyä luterilaiseen kirkkoon, ja rippikoulun lisäksi hänet piti kastaa. Vaimoni ei tuntenut muita yhtä uskonnollisia miehiä, joten minusta tuli hänen kummisetänsä, Chaker hymyilee.

Kummisetä-aviomies myöntää, että hän yrittää välillä perheriidan sattuessa vetää kummisetäkortin esiin – huonolla menestyksellä.

”Olen ehdottomasti amerikkalaisia ystäviäni köyhempi taloudellisesti, mutta henkisesti en olisi ihan varma.”

Suomesta tuli kohtalo

Suomeen Chaker ei kuitenkaan alun perin tullut kauniin Elovena-tytön vuoksi, vaan opettamaan. Hän opiskeli juridiikkaa Pariisissa Sorbonnen yliopistossa, kun tuli vaihto-ohjelman avulla Suomen kesälukioon töihin kesäksi.

– Vapaa-ajalla lauloin ranskalaisia chansoneita ja suomalaista tangoa kadulla muusikkoystäväni kanssa. Ansaitsimme hyvät taskurahat, Chaker kertoo.

Seuraavan kerran kutsu Härmään tuli, kun Chaker oli jo valmistunut yliopistosta ja työskenteli lakimiehenä New Yorkissa.

– Kalju suomalainen tiedemies, professori Paavo Komi, halusi minut kansainvälisen tiedejärjestön pääsihteeriksi. Järjestön toimisto oli Pariisissa, joten he tarvitsivat jonkun ranskan- ja englanninkielen taitoisen juristin. Koska olin nuori, olin silloin varmaankin halpa palkata. Jyväskylässä oli mietitty, mistä löydetään sen profiilin ihminen, joka kestää suomalaista talvea, ja katseet kääntyivät Kanadaan.

Chaker nauraa, että nuorena hän haaveili New Yorkin Wall Streetistä, mutta päätyikin sen sijaan Jyväskylän Kauppakadulle. Suomesta tuli yllättäen hänen kohtalonsa.

– Sen jälkeen vastaan on tullut vain niin mahtavia mahdollisuuksia. Opiskelin täällä lisää, rakastuin maahan, sain mahtavia verkostoja – homma vain paisui, ja nyt Suomi tuntuu kodilta. Minulla on kaksoiskansalaisuus ja -persoonallisuus.

Chaker kertoo, että hänen kanadalaiset vanhempansa ovat hyväksyneet sen, että menettivät poikansa maailmalle, vaikka sijoittivat tähän paljon rakkautta ja rahaa. André käy tervehtimässä sukua ja ystäviä Kanadassa kerran vuodessa, ja perheen kanssa lähdetään lomalle Pohjois-Amerikkaan joka toinen vuosi.

– En valita kohtaloani yhtään. Kun katson menestyneitä opiskelukavereitani, jotka työskentelevät Wall Streetillä, huomaan heidän olevan uupuneita, stressaantuneita, eikä niin kovin onnellisia. Olen ehdottomasti heitä köyhempi taloudellisesti, mutta henkisesti en olisi ihan varma.

Palava halu oppia uutta

Miten André Chaker ehtii tämän kaiken ja jaksaa innostua monenlaisista asioista? Hän ei ymmärrä kysymystä – eikä se johdu kielitaidosta, vaan ajattelutavasta.

– En näe elämässäni mitään kummallista. Kun löydät elämässäsi vision, mitä haluat olla, ja asiat, joissa olet geneettisesti lahjakas, voit elää unelmaasi. Tarkoitan, että ehkä 170-senttisen miehen ei kannata haaveilla koripallourasta.

Chaker sanoo löytäneensä oman elämänsä tavoitteen: se on uusien asioiden oppiminen. Siitä hänen aivoihinsa välittyy onnellisuushormoni dopamiinia.

– Ei ole parempaa fiilistä kuin uusien asioiden oppiminen ja jakaminen. Ei minun ole tarvinnut potkia itseäni tekemään kaikkia asioita, vaan minulla on niihin palava halu. Olen koko ajan elämässäni tehnyt asioita, joissa kehittyminen on haasteellista ja miellyttävää.

Kotona Chakerin ajanhallintaa auttavat au pair sekä aviopuolisoiden kahdenkeskinen loma kerran vuodessa.

– Au pairit ovat pelastaneet avioliittoni, ja heidän ansiostaan lapsillamme on mahtava kielitaito.

André Chakerin seuraava hanke on marraskuussa ilmestynyt elämänhallintakirja lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kirjoittaja haluaa jakaa kaikille rohkeutta seurata omaa tietään, tavoitella unelmiaan.

– Suomen kauppakorkeakoulun opiskelijoista vain pieni osa haluaa yrittäjiksi. Suomessa ollaan ylivarovaisia, pelätään oman tien löytämistä. Teini-iässä on jo myöhäistä muuttaa asenteita, siksi halusin kirjoittaa kirjan lapsille. Samalle se muistuttaa vanhemmille, ettei ole myöhäistä tavoitella perheen unelmia.

Ja koska Chaker on Chaker, hän on varma uusimman kirjansa lopputuloksesta.

– Siitä tulee Suomen Harry Potter, iso juttu! Haluan muuttaa maailmaa.

Kommentoi