Nopea, mutkaton, rohkea – DNA panostaa ihmisiin

Tavoitteemme on olla erinomainen työpaikka, summaa DNA:n henkilöstöjohtaja Marko Rissanen.

Eikä tämä ole teoriaa ja kabinettien sanahelinää, vaan yksi koko yhtiön neljästä strategisesta tavoitteesta. DNA on kehittänyt yrityskulttuuriaan systemaattisesti ja pitkäjänteisesti jo vuosia.

Tavoitteessa onnistumista kuvastaa myös Great Place to Work -tulos: DNA sijoittui toiseksi suurten yhtiöiden
sarjassa.

Ytimessä on se, miten kukin pystyy sovittamaan työn ja vapaa-ajan keskenään.

– Meillä ihmiset saavat itse vaikuttaa. Olemme yrittäneet tosissamme rakentaa aidosti yksilön huomioivaa, inhimillistä johtamista.

Nämä ovat DNA:n pehmeitä arvoja.

– Kovat arvot puolestaan tarkoittavat, että asetetut tavoitteet tulee saavuttaa, Rissanen painottaa.

Porukalla kohti yhteisiä päämääriä

– Vapaa tapa tehdä töitä edellyttää, että päämäärät ovat selkeät jokaiselle. Silloin pehmeät ja kovat arvot eivät taistele keskenään.

Kokonaisuuden toimiminen edellyttää koko henkilöstön, esimiesten, keskijohdon ja johdon välistä yhteistyötä.

– Yhteistyön on oltava avointa, jatkuvaa ja vuorovaikutteista. Kun asioista ja tilanteista puhutaan avoimesti, muutoksiakin uskalletaan käydä ajoissa läpi, eivätkä tule yllätyksenä henkilöstölle.

DNA:lla muutoksiin ja uudistuksiin pyritään osallistamaan koko henkilöstö. Näin tehtiin myös uutta pääkonttoria suunniteltaessa. Sijaintia mietittiin ihmisten työmatkojen pohjalta. Käpylään pääsee niin junalla, busseilla, pyörällä kuin omalla autollakin, ja parkkipaikkojen riittävyydestä pidetään huolta.

DNA Talossa on 600 työpistettä noin 850 henkilölle, eikä kenelläkään ylimmästä johdosta lähtien ole omaa nimettyä työpistettä.

– Rakensimme erityyppisiä alueita ja tiloja erilaisiin työtilanteisiin ja tehtäviin – ja erilaisille ihmisille. Samaa toimintamallia on sovellettu kaikissa 17 toimipisteessä eri puolilla Suomea.

– Meillä on kolme mittaria: henkilöstön tyytyväisyys, asiakastyytyväisyys ja yhtiön tulos. Viime vuosi oli ennätysvuosi kaikissa kolmessa, sanoo henkilöstöjohtaja Marko Rissanen.

Mutkaton työ ja selkeät päämäärät

Noin puolet DNA:n henkilöstöstä on niin sanotun mutkattoman työn piirissä. He voivat itse päättää, missä työnsä tekevät, edes esimiehen kanssa ei tarvitse sopia.

– Mutkaton malli perustuu vapauteen ja vastuun ottamiseen. Se edellyttää työntekijöiltä myös aika vahvaa itsensä johtamista ja kohtuudessa pysymistä.

Kohtuullisuuden valvominen on esimiehen keskeinen tehtävä: miten työtä tehdään, millaisia tuloksia saavutetaan ja miten tekijät jaksavat.

Kollegoiden rooli on tärkeä paitsi yhteishengen, myös työn laadun ja työmääränkin kannalta. Jos joku havaitsee huolestuttavia signaaleja, tilanteeseen puututaan.

Henkilöstöjohtaja Marko Rissanen uskoo neljään asiaan: vapauteen – työn vapauttaminen, niin että tekijä saa aidosti itse päättää – hyvään työympäristöön, kiinnostaviin työtehtäviin ja johtamisen kehittämiseen.

– Kun pohja on kunnossa, uusia asioita on helppo tehdä.

DNA on lisännyt myös muiden kuin mutkattoman työn piirissä olevien työntekijöiden työskentelyn joustavuutta. Etätyömahdollisuus on tarjolla myös asiakaspalvelussa työskenteleville.

– Etätyöskentely sopii itse asiassa erinomaisesti asiakaspalvelutehtäviin. Olemme itsekin oppineet tässä matkan varrella, että monet vakiintuneet ajattelutavat joutaisivat romukoppaan. Haluamme ylläpitää kokeilukulttuuria, jossa kyseenalaistamme vanhoja tapoja ja testaamme rohkeasti erilaisia ideoita.

Vapaus, vastuu, luottamus

Marko Rissanen korostaa, että etätyö ei ole itseisarvo. Olennaista on, että sen saa valita itse.

– Monissa organisaatioissa pelätään, että etätyön myötä ihmiset katoavat. Mutta jos perusasiat ovat kunnossa, suurin osa haluaa työskennellä yhteisöllisissä tiloissa. Alkuvaiheen jälkeen etätyö vakiintui meillä noin kahteen päivään viikossa. Toki tehtävät vaihtelevat ja huonojakin esimerkkejä on, mutta tärkeää on pitää päämäärä kirkkaana. Koen, että tämä on johtamiskysymys.

Hyvän esimerkin työhön suhtautumisesta Marko Rissanen kertoo omasta kokemuksestaan.

– Oma tiimini on ehkä jopa liiankin itseohjautuva. Hyvä esimerkki yhteiseen työhön suhtautumisesta oli kuitenkin palaveri, jossa yksi henkilö sanoi, ettei selviä töistään. Ennen kuin ehdin sanoa sanaakaan, kaksi kollegaa oli kysynyt, miten he voivat auttaa ja mitä he voivat tehdä.

Vapaus, vastuu, luottamus ja joustavat työtavat kautta linjan, henkilöstöjohtaja summaa onnistumisen edellytyksiä.

– Pitää myös muistaa, että työ on vain osa elämää. Vapaa-ajan ja työelämän pitää olla tasapanossa. Jos teet 15 tunnin päiviä, sinusta tulee suorittaja. Et ole enää innovoiva, luova ja tehokas, vaan vain suoritat.

– Tänäkin aamuna onnistuin ratkaisemaan asiakkaan ongelman ja löysin hänelle lisäksi paremman laajakaistasopimuksen. Hän oli tosi tyytyväinen ja kertoi sen myös, kertoo palveluneuvoja Kalle Jokinen.

Perheystävällinen työpaikka

DNA on ollut vuodesta 2015 mukana Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa, ja Väestöliitto myönsi sille Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen ensimmäisenä pörssiyhtiönä Suomessa.

– Osana hanketta eräs henkilömme mietti, miten voitaisiin ottaa huomioon vanhempia työntekijöitä. Hän esitti ajatuksen isovanhempainvapaasta. Idea oli niin hyvä, että hyväksyimme sen saman tien, Marko Rissanen kertoo.

Jokainen isovanhemmaksi tuleva DNA:lainen saa nykyisin viikon palkallisen vapaan.

– Olimme tässä toki edelläkävijä, mutta olin hämmästynyt, miten paljon asia sai näkyvyyttä. Tärkeintä kuitenkin on, miten koko oma porukkamme tätä käytäntöä arvostaa.

Myyntiassistentti Tarja Nyländen tuli syksyllä viidettä kertaa mummoksi. Kun DNA:lla lanseerattiin isovanhempainvapaa, hän laittoi tyttärelleen leikkimielisen viestin. Hän tiesi, että tyttären perheen kohta kaksivuotiaalle esikoiselle olisi jossain vaiheessa on suunnitteilla pikkusisko tai -veli. Vastaus tulikin saman tien: syksyllä sitten.

– Tyttären perheelle minusta oli iso apu, ja tein mummon hommia ihan tosissani.

Kollegat suhtautuivat isovanhempainvapaaseen tosi kannustavasti. Työt saatiin sovituksi, vaikka vauva päättikin tulla suunniteltua aikaisemmin.

– Teen paljon töitä kotoa käsin. Myyntitiimini on eri puolilla Suomea, ja olemme yhteydessä Skypen välityksellä.

Etätyön suhteen tehokas myyntiassistentti tunnustaa olevansa täysi takinkääntäjä.

– Puhuin aina ennen, että haluan tehdä töitä toimistolla enkä sotkea työtä ja vapaa-aikaa.

Kun poika lähti opiskelemaan, äiti sisusti tyhjäksi jääneestä huoneesta itselleen työtilan ja hoitaa nyt tyytyväisenä työtään kotoa käsin.

– Tällainen kädenojennus isovanhemmille on täysin uutta, tämä oli huippujuttu, kertoo isovanhempainvapaasta nauttinut myyntiassistentti Tarja Nyländen.

Erilaisten osaajien sulatusuuni

– DNA:lla on valtava määrä erityyppisiä, monimuotoisia tehtäviä, joten koko on ajan mietittävä keinoja ja tapoja, miten erilaiset ammattilaiset saavutetaan. Tehtävänimikkeitä on ainakin 150. Samat keinot eivät toimi kaikille ja maailma muuttuu koko ajan, Marko Rissanen sanoo.

Pelkästään DNA:n asiakaspalvelussa on noin 500 ihmistä, joten osaajia on löydettävä koko Suomen tasolla. Rekrytoinnin kannalta olennaista on hyvän ja kiinnostavan työnantajamielikuvan rakentaminen.

– Koko ajan suuremmassa määrin työntekijät valitsevat työnantajan eikä niinkään päinvastoin. Se näkyy jo selvästi.

Erityisesti tiettyihin digitalisaatioon liittyviin työpaikkoihin ei Suomessa yksinkertaisesti ole riittävästi osaajia. Heistä kilpaillaan yli toimialarajojen.

– Sama pätee tietohallintaan, markkinointiin ja moniin muihin tehtäviin. Kilpailu hyvistä osaajista on kova, ja rekrytointiin on löydettävä oikeat kanavat.

DNA valitsee käytettävät kanavat kulloisenkin tarpeen mukaan. Yhtiö hyödyntää muun muassa omia verkkokanaviaan, sosiaalista mediaa ja rekrytointipalveluyrityksiä. Lisäksi tehdään oppilaitosyhteistyötä ja kampanjoita. Yksi tärkeä kanava ovat DNA:laisten omat kontaktit ja sidosryhmät. DNA:n kokoisessa talossa on myös paljon tehtäväkiertoa ja sisäisiä siirtoja.

– Omassa organisaatiossani on kahden hengen rekrytointitiimi, ja lisäksi käytämme paljon kumppaneita.

Suorahakuun valitaan aina yhteistyökumppani ja kumppaneita käytetään myös myynnin ja asiakaspalvelun rekrytoinneissa.

Vuosittain tehdään kaikkiaan parisataa hakua hyvin erityppisiin tehtäviin. DNA:n rekrytointiprosessi on hyvin tarkkaan määritelty, ja tarvittaessa pystytään etenemään todella nopeasti.

– Olen urani aikana huomannut, että etenkin tietyntyyppiset osaajat ehtivät livahtaa muualle, ellet ole nopea.

DNA:lla mietitään ja kehitetään myös erilaisia trainee-malleja ja työssä kasvamisen mahdollisuuksia.

– Operaattoriala on monissa tehtävissä sellainen, että se on opittava käytännön työssä. Yksi teemamme on, että työnantaja ei etsi työntekijää, vaan tiimi etsii työkaveria. Tämä ei välttämättä toimi kaikissa tehtävissä.

Rissanen pitää tärkeänä, että jokainen hakija saa vastauksen.

– Nämä ihmiset ovat olleet kiinnostuneita meistä, ja vaikkei juuri tämä tehtävä osunut kohdalle, tilanne voi muuttua.

Tasapuolisuus on tervettä järkeä

Tasapuolisuutta pyritään DNA:lla toteuttamaan kautta linjan, ja yhtiö on muun muassa yritysvastuuverkosto FIBSin jäsen.

– Tasapuolisuus on meillä rakennettu niin syvälle johtamiseen ja koko kulttuuriin, että sen pitäisi toteutua kaikessa toiminnassa. Great Place to Work -tutkimuksessakin vahvuuksiamme olivat tasa-arvoisuus, sukupuolineutraalius sekä epäasiallisen kohtelun ja käytöksen nollatoleranssi. Sitä ei hyväksytä ja siihen puututaan heti.

Rissanen pitää suorastaan kummallisena sitä kehitystä, että ikääntyneempiä ei palkata.

– Heillähän on ruuhkavuodet ohi, osaamista ja kokemusta sekä usein vahva motivaatio. Tähän pitää meidänkin kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Omassa työssään henkilöstöjohtaja pitää haastavimpana maailman muutosta.

– Se on kuitenkin myös palkitsevinta. On hienoa työskennellä yhtiössä, joka haluaa olla erinomainen työpaikka. Mitä paremmin tämä porukka voi, sitä enemmän se minulle antaa.

Rissanen pitää itsestään selvänä, että myös hänen itsensä pitää kehittyä.

– Tällä hetkellä minulla on itsellänikin ulkopuolinen valmentaja. Hän valmentaa minua kolmella eri osa-alueella, joista yksi on oman jaksamisen varmistaminen.

Järjestelmäasiantuntija Micke Rantanen auttaa DNA Café -toiminnassa oman talon tiimejä kehittymään.

Identiteetin vartijana

Kaikilla DNA:n asiakkailla, työntekijöillä ja konsulteilla on identiteetti, joka on pidettävä tallessa ja turvassa. Järjestelmäasiantuntija Micke Rantanen huolehtii pääsyhallinnasta ja identiteetistä.

– Teen töitä ydintiimissä, jossa on kolme henkeä ja esimies. Oma työni on kumppanihallintaa ja läheistä työskentelyä heidän kanssaan.

Rantanen kertoo olevansa hyvin kunnianhimoinen.

– Saan tehdä asioita, joissa pääsen kehittämään itseäni. Minulla on hyvä esimies, joka tukee minua.

Muutoksia ja haasteita alalta ei puutu, mutta passiivinen työ ei Rantasta kiinnostaisikaan.

– Olen avoin ihminen ja uskon asioiden puhumiseen silloinkin, kun ne ovat vähän vaikeita.

Rantanen on mukana myös DNA Café -toiminnassa, jota vetää yhteistyökumppani. Oman talon muutoksen tekijöiden joukosta nimetään sparrattavalle tiimille tukihenkilö. Rantanen on yksi heistä.

– Jos tiimillä on jostain syystä ollut heikot tulokset, se voi osallistua DNA Café -toimintaan. Omaa toimintaa voi olla vaikea korjata, koska perimmäinen syy ongelmiin saattaa jäädä katveeseen.

DNA Cafén ytimessä on oikeiden kysymysten kysyminen.

– En ole kertomassa, miten tiimin pitäisi toimia tai mitä tehdään väärin. Sen sijaan olen heidän tukenaan ja pyrin kysymään kysymyksiä, joiden myötä he itse alkavat hahmottaa, mikä menee vikaan.

Luovuuden ja tekniikan liitto

Suunnittelija Anni Lemettinen tuli DNA:lle reilu vuosi sitten. Hän tekee online-kehitystiimissä design-tehtäviä verkkopalveluihin.

– Rekrytoija otti minuun yhteyttä LinkedInin kautta. Kiinnostuin, ja olen ollut valintaani supertyytyväinen.

Lemettinen on tehnyt aikaisemmin kehitystyötä teknisellä puolella. Nyt hän on saanut luovemman puolensakin käyttöön.

– Meitä on yhdeksän hengen tiimi. Kehitämme palveluja asiakaspalautteiden pohjalta. Teemme suunnitelmia, tutkimusta ja haastatteluja. On mielenkiintoista päästä asiakkaan saappaisiin ja näkemään asioita heidän perspektiivistään.

Lemettisen tiimi yrittää löytää asiakkaalle parhaan ratkaisun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Kun aloitamme, emme tiedä, mitä tästä tulee. Keskeistä on löytää asiakkaan kannalta kätevin ratkaisu, joka ottaa huomioon myös taustajärjestelmät. Työllämme on tosi paljon kysyntää, sillä koko ajan enemmän ja enemmän kaivataan sitä asiakkaan ääntä ja kokemusta.

DNA:lla Lemettisen on yllättänyt myönteisesti tosi hyvä luottamussuhde työnantajan ja työntekijän välillä.

– Parasta työssäni ovat nämä ihmiset. Aina saa apua ja tukea, sanoo suunnittelija Anna Lemettinen. Vieressä Ville Salonen.

Asiakaspalvelun ammattilainen

Kalle Jokinen on ollut palveluneuvojana DNA:n asiakaspalvelun kuluttajaliiketoiminnassa lähes seitsemän vuotta.

– Hain kesätyöpaikkaa, homma lähti sujumaan, tykkäsin työstäni ja sitten jäinkin aika pitkäksi aikaa.

Puhelinpalvelussa otetaan vastaan vikapuheluja, neuvotaan ja opastetaan kaikkea mahdollista. Periaate on, että mitä vain tulee vastaan, se hoidetaan. Kehitysideat toimitetaan eteenpäin oikeille tahoille.

– Työ on pysynyt mielekkäänä, sillä eteen voi tulla mitä vaan. Selvitellään tilanteita, sovitaan maksuaikoja, selvitellään laskuja, mietitään, mikä olisi asiakkaalle hyvä puhelin.

Asiakaspalvelutyössä parasta ovat onnistumiset, aidosti tyytyväinen asiakas. Haasteellisimpia puolestaan ovat ongelmat, joita ei voi korjata. Joskus voi joutua suosittelemaan toista operaattoria esimerkiksi yksittäisen alueen yhteyksien takia.

– Olen aina ollut kiinnostunut geoteknisistä ongelmista, joten ei ole ihme, että tännekin päädyin.

DNA:lla on Jokisen mukaan helppo tehdä töitä.

– Voin tehdä töitä kotoa käsin, henki on hyvä ja työvuoroista sopiminen ja vastaavat asiat järjestyvät aina. Toiveet menevät yleensä tosi hyvin läpi.

Kalle Jokinen on osallistunut myös työn kehittämiseen.

– Tässä talossa pääsee monenlaiseen mukaan, jos haluaa. Olin muun muassa vuoden 2018 palkkiomallisuunnitteluryhmässä. Pienryhmissä tehtiin ideoita palkkiomallista, laitettiin ne yleiseen jakeluun kommentoitavaksi, ja aikanaan sitten johto teki niiden pohjalta päätöksensä. Ääni tulee kyllä kuulluksi.