Työpaikka

• 20.11.2019

Kirjastotyössä parasta ovat kohtaamiset

Keskustakirjasto Oodista on sanottu, että se on helsinkiläisten olohuone – avoin kaikille, piipahtajille, viipyileville, asioiville. Oodi onkin paljon enemmän kuin pelkkä kirjasto, mutta on se sitäkin. Asiakaspalvelu on ykkösasia henkilöstölle, mutta millaisia ovat kohtaamiset asiakkaiden kanssa täysin uudenlaisessa kirjastotyöyhteisössä?

Jos ketkä, niin kirjastossa työskentelevät kohtaavat ihmisiä niin avun kuin tiedon tarpeessa. Kirjastojen työntekijöiltä vaaditaan vuorovaikutustaitoja ja kirjallisuuden tuntemusta. Oodi on täysin uudenlainen kirjasto, sitä on tarkkailtu suurennuslasilla valtakunnan mediassa. Miten työntekijät kokevat tämän paineen työhyvinvoinnissaan?

– Asiakaskokemustiimissä työnkuva on katsoa asiakkaan näkökulmasta, mikä toimii ja mikä vaatii muutosta. Olen näkösällä asiakkaille. Kaikki me työntekijät teemme täällä perusasiakaspalvelua, mikä on hyvin laaja skaala eri asioita – voin olla neuvomassa suurkuvatulostimen käytössä, valitsemassa lahjakirjaa, suosittelemassa unilukemista… Vaikka monet asiakkaat käyttävät itsepalvelua, meiltä kysellään neuvoja, sanoo kirjastovirkailija Toni Tuominen.

– Informaatikon työnkuvaan kuuluu työn kehittämistä ja työprosessien suunnittelua. Kaikki me Oodin työntekijät, johtotiimiä lukuun ottamatta, työskentelemme asiakaspalvelussa ja olemme tekemisissä asiakkaiden kanssa. Työ on suurelta osin asiakkaiden kohtaamista: olemme asiakkaiden saatavilla ja autamme heitä kirjaston palveluiden käytössä, kertoo informaatikko Ulla Leinikka.

Kirjastosta haetaan tukea digitaalisiin ja kansalaisyhteiskuntataitoihin, tiloja työskentelyyn tai kokouksiin.

Myös logistiikka kuuluu perustehtäviin kaikille, jotka ovat Oodissa töissä. Yhä enemmän myös roboteille.

– Täällä saattaa todellakin kohdata myös robotteja, kirjastonjohtaja Anna-Maria Soininvaara sanoo.

– Robottimme, Tatu, Patu ja Veera, vaativat vielä ohjelmointia ja ohjaamista. Pääasiassa ne kuljettavat aineistoa, mutta Veera on ohjelmoitu vastaamaan myös yksinkertaisiin kysymyksiin kuten: ”Missä ovat matkakirjat?”, Soininvaara hymyilee.

Oodi toi muutoksen kirjastoon

Oodi on muuttanut kirjastokäyttäytymistä Suomessa. Ainakin osallisuus ja osallistuminen on lisääntynyt.

– Haluamme asiakkaita osallistumaan, ideoimaan sekä tuomaan panoksensa palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tämä on uusi asia meille ja käytämme paljon aikaa sen miettimiseen, mitä toiveet voisivat tarkoittaa.

Soininvaaran mukaan Oodilla on uudenlaisia tehtäviä.

– Kirjasto-sana on ennen tarkoittanut paikkaa, jossa on kirjoja. Se on mullistunut. Kirjastosta haetaan tukea digitaalisiin ja kansalaisyhteiskuntataitoihin, tiloja työskentelyyn tai kokouksiin. Tasa-arvo on meille tärkeää, se, että kaikilla on mahdollisuus kokeilla erilaisia laitteita ja asioita, Soininvaara painottaa.

Toni tuominen, Ulla Leinikka ja Anna-Maria Soininvaara ovat myönteisesti yllättyneet siitä, miten vähän häiriöitä Oodissa on ollut. Oodissa käydään viihtymässä, työskentelemässä ja kokeilemassa erilaisia laitteita.

Toni tuominen, Ulla Leinikka ja Anna-Maria Soininvaara ovat myönteisesti yllättyneet siitä, miten vähän häiriöitä Oodissa on ollut. Oodissa käydään viihtymässä, työskentelemässä ja kokeilemassa erilaisia laitteita.

Yhteisöllisyys näkyy Oodissa.

– Verrattuna vajaan kymmenen vuoden takaisiin aikoihin, jolloin itse aloitin työelämässä, yhteisöllisyys on selkeästi nostanut päätään. Täällä vietetään enemmän aikaa yhdessä, siinä missä ennen kirjastoissa oltiin yksin. Kollektiivista toimintaa on nykyisin enemmän, Tuominen huomaa.

Myös ryhmiä on paljon enemmän kuin entisinä aikoina.

– Siinä missä ennen neuvottiin yksilöitä, nyt tarvitaan ryhmäopastuksen taitoa, Soininvaara tietää.

Vuorovaikutustaidot ovat tärkeimmät

Voisi kuvitella, että kirjallisuuden tuntemus on tärkeintä kirjastovirkailijan ja informaatikon työssä, mutta Leinikka tuo esille asiakaspalvelutaitojen merkityksen.

– Kyllä asiakaspalveluhenkisyys ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeintä meidän kaikkien työssä. Se, että haluaa ja pystyy toimimaan ihmisten kanssa.

Tuominen on samaa mieltä.

– Kaikkea muuta osaamista ja tietoa voi kehittää ja hankkia, mutta vuorovaikutustaito on peruselementti, mitä tässä työssä tarvitaan.

 Toni Tuominen on aina näkösällä ja valmis auttamaan kävijöitä.

Toni Tuominen on aina näkösällä ja valmis auttamaan kävijöitä.

Työnohjaus on huippua

Oodi polkaistiin liikkeelle melko rapsakkaa tahtia. Alussa moni asia oli vielä kesken talossa, ja työntekijät joutuivat käyttämään kypärää liikkuessaan työpaikallaan.

– Selvisimme hyvin ottaen huomioon, miten nopeasti asetuimme taloksi. Kellään ei ollut tajua mitä on edessä, kun oikeasti avataan, ja mitä sitten tapahtuu, Soininvaara sanoo tyytyväisenä.

– Kaksi ensimmäistä kuukautta olivat todella tärkeää aikaa. Kävimme läpi, millaisesta työyhteisöstä on kyse. Pääsimme keskustelemaan muiden kanssa siitä, mitä tässä tullaan tekemään ja mihin ollaan menossa, Tuominen muistelee vuoden takaisia aikoja.

– Alusta lähtien me tiimit olimme tiukasti keskenämme. Meitä on viisi tiimiä plus johto, muuten emme olisi pystyneet työskentelemään yhdessä tilojen keskeneräisyyden takia, Leinikka kertoo.

– Työntekijöitä on nyt 64, kahta paikkaa ei vielä ole täytetty. Aluksi meitä oli aivan liian vähän.

Edelläkävijät kokevat kritiikkiä

Kaikki kolme ovat sitä mieltä, että ovat töissä maailman parhaassa kirjastossa, mikä sinällään jo palkitsee.

– Palkintoja satelee ja ihmiset ihailevat. Meille tullaan sanomaan, kuinka kaunis kirjasto meillä on. Asiakkaat ovat tyytyväisiä, saamme hyvin vähän negatiivista palautetta. Kyllä tämä työ on palkitsevaa ja inspiroivaa, Soininvaara sanoo.

– Lisäksi Oodi on äärimmäisen toimiva työympäristö. Sen takia on kiva tulla töihin. Aina voi luottaa kollegoiden apuun, mikä on tässä työssä tosi tärkeää. On niin paljon kaikenlaisia palveluja, että yksi ihminen ei mitenkään voi ottaa niitä kokonaan haltuun, Tuominen kertoo.

Yhdenvertaisuusasiat ovat meidän ykkösarvomme.

– Minusta on ihan huikeaa, että olen päässyt tähän mukaan alusta alkaen! Ihan uudenlaisiin juttuihin ja uusiin hienoihin projekteihin. Ja kuten Toni sanoi, tämä työyhteisö on ihan mahtava. On tunne, että pystyy aidosti vaikuttamaan oman työn tekemistapoihin. Se on palkitsevaa, kiittelee Leinikka.

Kaikkia ei voi aina miellyttää.

– Jotkut tulevat sillä mielialalla, että ”Nyt katsotaan, onko täällä kirjoja!” ja sitten keksivät että ”eihän täällä ole”, mikä ei pidä paikkaansa. Näitä väitteitä meidän pitää sitten oikoa. Toinen kestoaihe on sukupuolineutraalit vessat. Mutta se nyt vaan on meidän henkilökuntamme päättämä arvovalinta, ja niin se tulee olemaan. Yhdenvertaisuusasiat ovat meidän ykkösarvomme. Kaikki eivät tykkää, siihen on tottuminen – eiköhän yhteiskunta vähitellen muuntaudu tähänkin, edelläkävijät saavat aina kokea kritiikkiä. Toki aiheellistakin kritiikkiä on, ja suhtaudumme tietenkin siihen vakavasti. Sitä on onneksi yllättävän vähän, Anna-Maria Soininvaara painottaa.•

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.