Monipuolista työtä oopperan lavastamossa
Norjasta Suomeen kotiutunut John Holten, Kansallisoopperan ja -baletin lavastamotyöntekijä, jäi kaksikymmentä vuotta sitten tänne rakkauden takia.
Telma 1/2019
Pinnalla
-
Esteettömyys on osa ergonomiaa
Esteettömyysasiantuntija Ari Kurppa on työskennellyt 25 vuotta Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEssä parantaakseen suomalaisten tilojen esteettömyyttä ja ergonomiaa. Hän tietää, että kyseessä ei ole vain vammaisia tai osatyökykyisiä henkilöitä koskeva asia. – Työpaikan esteettömyys vaikuttaa jokaisen turvallisuuteen. Hypermarketeissa näkee hyvin, miten kaikki hyötyvät. Hyllyjen väleissä on tilaa liikkua lastenrattailla, pyörätuolilla tai rollaattorilla. Siivouskärryt mahtuvat liikkumaan ja tavaroita
-
Tere tulemast Eestimaale! Työtä Virossa
Sisar- ja veljeskansamme on pääosin tyytyväinen elämäänsä. Vaikka työvoimapula vaivaa ja elinkustannukset nousevat, Virossa pärjätään.
-
Kuntoutumismaraton – Veera Priha juoksee jälleen
Viime kesänä puolimaraton, ensi kesänä Tukholman maraton. Vaativia tavoitteita kenelle tahansa, mutta Veera Priha tarvitsee suoritusta varten toiseen jalkaansa juoksuproteesin. – Otin härkää sarvista ja kokeilin sellaista, mitä ei ole Suomessa ennen tehty.
-
5 vinkkiä rentoihin hartioihin ja parempaan toimintakykyyn
Niska ja hartiat keräävät huomaamatta jännityksiä työssä ja arjessa. Huomiomme on työn saamisessa valmiiksi, mistä syntyy tiedostamaton stressi.
-
Työtila taipuu moneen tarpeeseen
Mistä on työtila tehty? Pölinästä ja pirinästä, mölystä ja keskeytyksistä? Vai hyvinvoinnista, toimivuudesta ja kollegoiden kunnioituksesta?
-
Ergonomiasta työhyvinvointia
Ergonomia on paljon muutakin kuin vain työtuolien ja -pöytien säätämistä. Oikein hoidettuna se poistaa kitkan työn ja tekijän väliltä ja vaikuttaa näin työssä jaksamiseen sekä hyvinvointiin. Sitä kautta myös prosessien tuottavuus ja teho kohenevat. Ergonomian avulla työ suunnitellaan ihmisen mukaiseksi.
-
Yhteinen panostus kannattaa
Kun henkilöstö ja yritykset yhdistävät voimansa työhyvinvoinnin eteen, se paranee selvästi. Tämän osoittavat teknologiateollisuuden Työkaari kantaa -hankkeen yritysten kokemukset. Reilut kaksi vuotta käynnissä olleen hankkeen tavoite on parantaa työhyvinvointia, pidentää uria ja kehittää tuottavuutta. Hankkeen yritykset selvittivät kehittämiskohteensa, minkä jälkeen johto ja henkilöstö sitoutuivat kehittämään niitä. Tuloksena esimiestyö ja johtaminen paranivat yli 40 prosentissa hankkeita,
-
Työtapaturmien määrä kasvoi selvästi
Työtapaturmien määrä kääntyi vuonna 2017 nousuun. Työpaikalla tapahtuneiden tapaturmien määrä kasvoi noin 5 % ja työmatkatapaturmien jopa 14 % vuoteen 2016 verrattuna. Työmatkatapaturmien määrään vaikuttivat tammi-maaliskuun liukkaat kelit. Matkatapaturmia voi vähentää, kun matkoille on riittävästi aikaa ja liikennesää otetaan huomioon. Myös tapaturmataajuus – työtapaturmien määrä jaettuna tehtyjen työtuntien määrällä – kasvoi vuonna 2017 noin kolme
-
Uusia keinoja kivusta oireilevan tueksi
Suomessa määrätään kivun takia eniten sairauslomia Euroopassa, mutta sairausloma ei uuden tutkimustiedon mukaan ole useinkaan tehokkain ratkaisu kivun hoitoon. Usein lääkkeettömät hoidot tepsivät kipuun hyvin, ja oikein järjestelty työ – sopivissa määrin – voi olla kipukroonikolle parasta kuntoutusta. Tärkeintä tuki- ja liikuntaelinoireiden vähentämisessä on ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Kipupotilaillakin poissaolojen määrään vaikuttavat myös hyvät työolot,
-
Yhdenvertaisuutta ei osata arvioida työpaikoilla
Monille työnantajille on epäselvää, mistä yhdenvertaisuudessa on kysymys ja miten sitä tulisi edistää. Työnantajan velvollisuus on arvioida, miten yhdenvertaisuus työpaikalla toteutuu eri syrjintäperusteiden näkökulmasta, ja sen jälkeen toimintatapoja tulee kehittää havaintojen pohjalta. Vuonna 2018 Etelä-Suomessa tehtyjen työsuojelutarkastuksen yhteydessä huomattiin, että työnantajille oli usein epäselvää, mitä toimia tarvitaan. Monilla työpaikoilla kattava yhdenvertaisuuden arviointi oli tekemättä. Arvioinnissa
-
Leffa: Pidä huolta
Ergonomia on parantunut viime vuosisadan alkupuolelta, jolloin Chaplin ja Buster Keaton toilailivat tavallisille ihmisille lähes mahdottomissa työasennoissa kuvatessaan ammoisia työoloja. Vaikka työt ovat muuttuneet yhä enemmän henkisiä ja sosiaalisia taitoja vaativiksi, ei niissä edelleenkään säästytä tuki- ja liikuntaelinvaivoilta. Toimistotyö ei ole elokuvallisesti kovin hohdokasta draamaa tuottavaa vaikka huumoria siitäkin saa, kuten elokuva Konttorirotat (1999) ja
-
Julkisella alalla oma työ innostaa, mutta muutos rasittaa
Lähes jokainen julkisen alan työntekijä pitää työtään merkityksellisenä, ja liki neljä viidestä on innostunut työstään. Muutokset kuitenkin haastavat työhyvinvointia: aiempaa harvempi kunta-alan ja kirkon työntekijä arvioi, että heillä on hyvät voimavarat kohdata työssään muutoksia. Lisäksi myönteinen kehitys henkilöstön vaikutusmahdollisuuksissa on pysähtynyt. Organisaatiot toivovat työterveydeltä yhä enemmän tietoa ja tukea työkyvyn hallintaan. Työterveys tuottaakin yhä enemmän