Esteettömyys on osa ergonomiaa
Kuvateksti: Esteettömyysasiantuntija Ari Kurppa iloitsee työssään, kun saa jonkun ratkaisun menemään läpi. Siitä on pitkäksi aikaa iloa kaikille. Toisinaan kysytään pitkäjänteisyyttä, kun vaikkapa lainvalmistelussa tulokset saattavat näkyä vasta kymmenen vuoden kuluttua.
Esteettömyysasiantuntija Ari Kurppa on työskennellyt 25 vuotta Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEssä parantaakseen suomalaisten tilojen esteettömyyttä ja ergonomiaa. Hän tietää, että kyseessä ei ole vain vammaisia tai osatyökykyisiä henkilöitä koskeva asia.
– Työpaikan esteettömyys vaikuttaa jokaisen turvallisuuteen. Hypermarketeissa näkee hyvin, miten kaikki hyötyvät. Hyllyjen väleissä on tilaa liikkua lastenrattailla, pyörätuolilla tai rollaattorilla. Siivouskärryt mahtuvat liikkumaan ja tavaroita pystyy kuljettamaan lavoilla, pumppukärryillä tai rullakoilla.
Miten sitten edistää esteettömyyttä työpaikoilla edes hiukan?
– Kaikki riippuu lähtökohdista. Sisälle pitää päästä vaivattomasti. Kulkuväylien ja ovien tulee olla leveitä, mielellään ilman kynnyksiä. Ovien avautumissuunnat tulee huomioida, jotta niiden eteen jää riittävästi tilaa. Liukuovet ja sähköiset avausmekanismit helpottavat liikkumista. Työpisteellä on voitava toimia pyörätuolissa, joten työpöydän tulee olla korkeussäädettävä. WC-, kokous- ja ruokailutiloihin tulisi päästä vaivatta. Tavoitteena on yhdenvertaisuus työntekijöiden kesken.
Vanhusten määrän kasvaessa yhä suuremmat ihmisryhmät tulevat hyötymään esteettömyydestä.
– He matkustavat ja käyttävät palveluja, joten rakennetun ympäristön ja palveluiden pitää olla esteettömiä. Säästämme paljon, jos huomioimme muuntojoustavuuden ja esteettömyyden jo uudisrakentamisessa. Parasta työssäni onkin merkityksellisyys, mahdollisuus rakentaa esteetöntä yhteiskuntaa jälkipolville.
Kommentoi