Metsäkoneenkuljettajan työ on istumatyötä ja työvuorot venyvät 12-tuntisiksi
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Jos työelämässä kuljettiin aiemmin enemmän tai vähemmän suoraa linjaa eläkettä kohti, tänään matkan varrella sattuu ja tapahtuu. Nuoret unelmoivat nyt, että saisivat edes sen ensimmäisen harjoittelu- ja työpaikan, jalan oven väliin. Työuran aikana täytyy olla valmis opiskelemaan ja jopa vaihtamaan ammattia. Jos työkaari oli aiemmin vakaa ja varma, nyt se aaltoilee ja joustaa.
Periksi ei anneta
– Työ on minulle tärkeä osa elämää. Mielekästä tekemistä pitää olla, toteaa vantaalainen virastomestari Timo Mäkinen. Varastomestarina työskennellyttä Mäkistä uhkasi muutama vuosi sitten työkyvyttömyys 27 vuoden työuran jälkeen.
– Sairastuin selän rappeumaan. Lannerangasta petti nikamia ja kipu oli hirveä. Ei sitä koskaan ajattele, että juuri minulle kävisi näin.
Puolen vuoden sairausloma, siitä johtuvat potkut ja työttömyys olivat nelikymppiselle miehelle kova paukku, mutta sitten seurasi onnenpotku.
– Kelan virkailija tajusi, että minulle voisi kuulua mahdollisuus kouluttautua uudelleen kuntoutustuella. Ilmarisen palkkaaman uravalmentajan kanssa pohdimme eri ammatteja ja päädyimme virastomestarin omaehtoisen näyttötutkinnon suorittamiseen. Koulutuspaikaksi valikoitui Edupoli.
Näyttötutkintokoulutus tehdään osittain työpaikalla. Vaikka vakuutusyhtiö subventoi Mäkisen palkkaa, työpaikkaa ei ollut helppo löytää.
– Pääsin lopulta Metropolia-ammattikorkeakouluun suorittamaan loppuosan tutkinnosta. Vuoden koulutusajan ja valmistumisen jälkeen minut palkattiin vielä jatkosopimukselle.
Mäkinen haluaa tsempata työkyvyttömyysuhan alla olevia.
– Tilanne voi tuntua huonolta, mutta periksi ei kannata antaa. Uutta matoa vaan koukkuun!
Jan-Henrik Harlin
Nuoren miehen selvät sävelet
Jasu eli Jan-Henrik Harlin päätti jo 14-vuotiaana, että haluaa töihin vaneritehtaalle.
– Veljeni työskenteli UPM:n Pelloksen tehtailla. Hän kertoi työstään ja se kuulosti kivalta. Pääsinkin armeijan jälkeen työskentelemään Pelloksen vaneritehtaille, nyt 21-vuotias Harlin kertoo.
Tehdastyö on siistiä sisätyötä. Fyysinen työ on urheilulliselle Harlinille mieleen. Työkaverit tekevät ilmapiiristäkin mukavan. Harlin halusi kolmivuorotyöhön heti nuoresta pitäen, koska se sopii elämäntilanteeseen.
– Mukavaa, kun voi joskus pitää päivälläkin vapaata. Yövuoroissa tienaa paremmin ja nuorena niitä jaksaa hyvin tehdä.
Harlinin mielestä työkaari tarkoittaa, että ensin ollaan työelämässä, sitten päästään eläkkeelle ja välillä opiskellaan. Mies opiskelee kaksivuotista ammattitutkintoa oppisopimuksella.
– Tehtaalla koulutetaan jatkuvasti ihmisiä, ja kysyin, sopisiko mukaan.
Opiskelu tapahtuu eri työpisteissä, joissa tehtäviä harjoitellaan puoli vuotta kussakin. Opintojen edetessä työtehtävistä suoritetaan tutkintotilaisuudet, joilla osoitetaan eri työpisteiden osaaminen. Palkka juoksee työpäivien ajan. Koulutuspäiviltä saa päivärahaa. Mies valmistuu levyalan ammattilaiseksi 2016 syyskuussa.
– Tavoitteeni on päästä vaneriteollisuudessa mahdollisimman pitkälle. Seuraava porras olisi kaksivuotinen erikoistuminen. Sen jälkeen voisi ajatella ammattikorkeakoulua, jos opiskella voi työn ohessa. Aika näyttää.
Auli Käyhkö
Ei ihan aina kuin Strömsössä
Helsinkiläisen Auli Käyhkön työkaari ei ole hänen omien sanojensa mukaan aina mennyt ”ihan kuin Strömsössä”.
– Vaihdoin esimerkiksi Finnairilla työskennellessäni vakituisesta työsuhteesta määräaikaiseen, kun en halunnut pienten kaksosten takia olla vuorotyössä. Tämä riskinotto johti sitten työsuhteen loppumiseen.
20-vuotinen ura Finnairilla päättyi vuonna 2008, ja se tuli Käyhkölle täysin puskista.
– En lannistunut, vaan täytin hulluna työhakemuksia. Vuoden päästä työllisyyskurssi poiki logistiikka-alan asiakaspalvelutyöpaikan liki viideksi vuodeksi.
Käyhkö valmistui nuoruudessaan hotellin vastaanottovirkailijaksi. Ensimmäinen työ oli Kalastajatorpan vastaanotossa.
– Sitten lähdin Finnairille. Työskentelin siellä kaikissa matkustajapalvelun töissä, myös ulkomailla. Valmistuin työn ohessa matkailurestonomiksi vuonna 2005.
Nyt viimeinen puolen vuoden pituinen työttömyysjakso on juuri päättynyt. Käyhkö aloitti tammikuussa Helsingin seudun liikenteen, HSL:n, matkalipuntarkastajana. Sitä ennen hän kävi Edupolin 50+ Osaaminen esiin -koulutuksen, joka sisälsi muun muassa uravalmennusta ja henkilökohtaisia tapaamisia ammatinvalintapsykologin kanssa.
51-vuotias Käyhkö mainitsee, että työelämän ikärasismista valittaminen raivostuttaa häntä.
– Vastaan puheisiin, että katsokaa, sainhan minäkin töitä.
Categories:
Lisää luettava
-
![]()
-
![]()
Puhu paljon ja ota aktiivisesti kontaktia työkavereihin – viisi vinkkiä toimivaan etäviestintään
Etätyössä tarvitaan uudenlaista sosiaalista älykkyyttä, kun tunnetilatkin pitäisi aistia verkon kautta. Työyhteisössä jokainen on vastuussa viestinnän tehosta ja kommunikoinnin sujuvuudesta.
-
![]()
Kalakauppias haluaa olla avoin pomo
Kalakauppias Max Grönholm ei suostu nimeämään lempikalaansa, sillä ei ole olemassa kalaa, josta hän ei hyvin valmistettuna pitäisi. Lempivedeneläviään Maxin Kala on myynyt vuodesta 2016 Espoon Kauklahdessa. Max perusti kaupan vanhaan puutaloon kiemuraisen kylätien varrelle, ja siitä asti kauppa on käynyt. Jopa niin hyvin, että viime vuonna myymälä siirtyi isompiin tiloihin Kauklahden Lasihyttiin. Intohimo tuoreeseen
-
![]()
Henri Alén: ”Nopea reagointi koronakriisin jatkuessa on pelastanut meidät eri tilanteissa”
Maailmanlaajuinen koronavirus yllätti yhteiskunnan ja liike-elämän maaliskuussa. Pahiten osumaa otti ravintola- ja matkailuala. Ravintoloitsija Henri Alén tiesi, että kriisijohtamisessa tärkeintä on viestiä selkeästi. Vain näin voi selvitä kriisistä mahdollisimman vähin vaurioin – jos siitä on mahdollista selvitä.
