Koirat Arttu ja Maia loikkaavat tottuneesti auton takakonttiin heille varattuun tilaan ja Annika Kontinahon työmatka kohti Tamperetta alkaa.

Kontinaho vastaa työturvallisuutta koskevista asioista liiketoiminta-alueella, joka hoitaa Koneen hissien ja liukuportaiden asennus, huolto- ja korjaustoimintaa Suomessa ja Baltiassa. Ajokilometrejä kertyy vuoden mittaan noin 40 000. Kontinaho pyrkii käymään vähintään kerran vuodessa jokaisessa Suomen noin kolmestakymmenestä piirikonttorista. Aina eivät karvakuonot pääse mukaan, mutta kun se onnistuu, ne ovat mukavaa seuraa hotellissa ja iltalenkillä.

Kone oli vuonna 2018 liikevaihdolla mitattuna Suomen kuudenneksi suurin yritys.

Vaihtelu virkistää, itsenäisyys innostaa

Kontinaho pitää työssä matkustamisesta.

– Olen persoonaltani sellainen, että kahdeksasta neljään samojen seinien sisällä ei ole minun juttuni. Tässä työssä saan kokea aina uutta, se on vaihtelevaa ja voin melko vapaasti suunnitella päivän kulun.

Hän arvelee, että liikkuvaa eli niin sanottua mobiilityötä tekevät nauttivat työn luonteesta, vaikka määrättömästi matkusteluakaan ei jaksa.

Hissiasentaja Mikko Ilo reissaa myös työssään paljon.

– Parasta työssä on ihmisten tapaaminen. Työkavereita näkee eri kohteissa ja juttua riittää. Raskainta puolestaan on autossa istuminen. Siihen menee kolmasosa työajasta.

Ilon tukikohta on Oulussa, josta hän matkustaa ympäri Oulua ja Lappia auttamassa ja opastamassa hissiasentajia työssään, neuvottelemassa alihankkijoiden kanssa ja hoitamassa paperiasioita, kuten lopputarkastuksia.

Nykyistä pestiä on kestänyt puolisen vuotta ja sitä ennen hän toimi asentajana noin 30 vuotta. Aiemmin kilometrejä kertyi matkamittariin 20 000–25 000 vuodessa, nyt niitä tulee vielä enemmän. Mutta Mikko ottaa päivän kerrallaan. Hän sujauttaa aina kassiin juoksukengät, jotta perillä pääsee työpäivän päätteeksi liikkumaan. Sauna on toinen varman konsti, jonka avulla hän rentoutuu matkoilla.

Elina Jokinen tekee liikkuvaa työtä jonkin verran käydessään eri toimipisteissä. Hän toimii Suomen ja Baltian henkilöstöjohtajana KONE Hissien liiketoiminta-alueella. Jokisen mukaan liikkuminen on Koneen kaltaisen yrityksen toiminnassa tekemisen perusedellytys. Hän uskoo, että asiakasrajapinnassa työtään tekevät ihmiset motivoituvat asiakaspalvelusta.

– Liikkuva työ on myös ammatinvalintakysymys. Tehtäviin valikoituvat ihmiset, jotka pitävät vaihtelevasta ja itsenäisestä työstä.

Kontinaho on havainnut, että työntekijät arvostavat itsemääräämisoikeutta, se lisää motivaatiota työhön. Hänen mielestään asentajilla on asenne kohdillaan jo uraa aloittaessa, sillä valtaosa heistä tulee Koneen oman teollisuusoppilaitoksen kautta, joissa työn liikkuva luonne selviää jo opintojen aikana.

Elina Jokinen on Suomen ja Baltian henkilöstöjohtaja Koneen hissien liiketoiminta-alueella. Hän matkustaa työssään harvakseltaan, mutta tekee toisinaan etätöitä kotoa käsin.

Liikkuvaa työtä tuetaan tiedon jakamisella

Elina Jokisen kohdalla liikkuva työ on poikkeus normaalista. Hän on havainnut joskus nukkuvansa huonommin vieraassa paikassa ja ruokarytmikin voi häiriintyä. Mikko Ilo sen sijaan saa yönsä nukuttua etenkin nykyisin, kun saa oman huoneen hotellissa. Ruokarytmi ei tuota ongelmia, lämmin lounas kuuluu matkalla asiaan. Aikaiset herätyksen sen sijaan ovat tuttuja, kun etäisyydet ovat pitkiä ja asiakkaita on useita päivän aikana.

Jokinen kertoo, että työntekijöitä tuetaan haasteiden selättämisessä jakamalla tietoa.

– Toteutamme parin vuoden välein ”yksikkö kuntoon”-kierroksen. Päivään sisältyy tietoa työn hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvistä asioista. Esimerkiksi viimeksi teemana oli ergonomia ja yhdessä mietittiin muun muassa fyysisiä vaivoja ehkäiseviä venytyksiä. Lisäksi päivään kuuluu aina jotain liikunnallista tekemistä yhdessä.

Piiripalavereissa käydään töitä koskevia asioita läpi ja lisäksi pidetään muun muassa ns. turvallisuusvartteja. Monella paikkakunnalla ihmiset on tehneet pitkään yhdessä työtä ja on syntynyt tiiviitä yhteisöjä. Samalla on muodostunut omia hyviä käytäntöjä.

– Silloin kannattaa miettiä, mitä alkaa ”keskuskeittiöstä” viisastelemaan, pohtii Jokinen.

– Meillä on niin laaja toiminta-alue, ettei olisi mielekästä ohjata alueita kovin tiukasti.

Yhteisöllisyyttä, luottamusta ja aktiivista kuuntelua

– Kun työntekijä on vaihtelevasti paikalla tukikohdassa, yhteisöllisyyttä pidetään yllä järjestämällä muutamia kertoja vuodessa ns. piiripalavereja, kertoo Jokinen. Lyhyempiä tapaamisia voi olla tiheämminkin.

Paikallispiirit järjestävät omaehtoisesti virkistystilaisuuksia kuten saunailtoja, pikkujouluja tai muuta vapaata yhdessäoloa.

– Yhteiset sauna- ja keilaillat ovat mukavia. Aina nuoremmat perheelliset eivät pääse paikalle, mutta mukavaa on, kun yhteistä ajanviettoa järjestetään, myhäilee Ilo.

– Piirit ovat tehneet myös WhatsApp-rinkejä, joihin voi laittaa työasioita ja vapaamuotoisempiakin viestejä. Nekin ovat omaehtoisesti paikallisesti syntyneitä, mukavia käytäntöjä, Jokinen kertoo.

Kun kanssakäyntiä alaisen kanssa ei ole montaa kertaa päivässä, niin ohjeistimme panostamaan siihen, että kohtaamiset ovat laadukkaita.

Kontinaho on havainnut, että Suomessa on paikkakunnittain omat kulttuurinsa. Ihmiset ovat Itä-Suomessa erilaisia kuin vaikka pohjoisessa, ja Baltiassa on oma kulttuurinsa. Jokaisella piirikonttorilla hän on havainnut yhdessä tekemisen meiningin, tietynlaisen ”konelaisuuden”, joka antaa iloa ja voimavaroja työhön.

Mikko Ilo kertoo, että kun koulutus, tuotanto ja urakat ovat samanlaisia, hän ei huomaa isoja eroja alueiden välillä.

– Tekemisen tavat on samat, asenne näkyy halussa viimeistellä työn laatu. Etelä-Suomessakin on mukavaa porukkaa, joiden kanssa tulee puhuttua paljon puhelimessa.

Johtaminen ja tukitoimet on suunniteltava työntekijöiden liikkuvan työn mukaisesti. Elina Jokisen mukaan asioita ei hoideta vierestä katsomalla, vaan viestintä ja työkalut on mietittävä työtapojen ehdoilla. Sujuva yhteistyö vaatii luottamusta puolin ja toisin, ja toimivat työkalut auttavat pysymään ajan tasalla siitä, miten hommat edistyvät.

Jokinen kertoo olleensa juuri Keski-Suomessa valmentamassa esimiehiä.

– Kävimme yhdessä läpi vuorovaikutusta ja ihmislähtöisen johtamisen käytäntöjä. Puhuimme ns. aktiivisesta kuuntelusta. Kun kanssakäyntiä alaisen kanssa ei ole montaa kertaa päivässä, niin ohjeistimme panostamaan siihen, että kohtaamiset ovat laadukkaita.

Turvallisuuspäällikkö Annika Kontinahon koirat Arttu ja Maya pääsevät toisinaan mukaan työmatkoille.

Toimiva yhteydenpito ja mobiilit järjestelmät auttavat

Liikkuvaa työtä varten raportointijärjestelmät on rakennettu toimimaan älypuhelimella. Jokinen on ollut kehittämässä uutta mobiilikäyttöistä HR-työkalua, jolla voi esimerkiksi päivittää omat tietonsa.

Mikko Ilo on todella tyytyväinen toimiviin järjestelmiin.

– Ohjelmat ovat tosi hyviä ja toimivia. Matkoille otan mukaan myös läppärin ja iPadin. Älypuhelimella pääsen kyllä käsiksi yrityksen järjestelmiin, joista löytyy todella paljon tietoa joka tarpeeseen. Puhelimella hoituvat myös loma-anomukset.

Vaikka asentaja käy työkeikalla yksin, työntekijä saa tarvitessaan puhelimitse apua työhönsä.

– Esimieheltä ja alaiselta edellytetään, että he varmistavat päivittäin tehtävät ja työntekijän edellytykset selvitä niistä, kertoo Kontinaho.

– Puhelimitse tavoittaa myös teknisiä asiantuntijoita ja jos eteen tulee tilanne, jossa tarvitsee työhön kaksi, niin soitetaan kaveri avuksi, täydentää Jokinen.

Mikko Ilo vahvistaa asian: – Aina voi soittaa, kun apua tarvitsee. Eniten puheluja tulee työnjohtajien kanssa. Myynninkin kanssa tulee asioitua. Kyllä me yhtä tiimiä ollaan kaikki.

Kontinaho on huomannut, että vapaa-ajan sovittaminen liikkuvaan työhön vaatii suunnitelmallisuutta. Kun Arttu ja Maia eivät pääse mukaan työmatkalle, niiden hoitokuviot pitää järjestää. Liikkuvan työn tekijä seuraa tarkasti säätietoja. Kontinaho voi yleensä perua matkansa huonon kelin yllättäessä, mutta asentaja voi joutua tien päälle pahallakin kelillä.

Ilo kertoo, että aikataulumuutoksille ei toisinaan voi mitään, koska etäisyydet ovat pitkiä eikä työtehtävien kestoa voi aina tismalleen arvioida. Hän on kuitenkin niin tottunut liikkuvaan työhön, että vaihteleva työ ei haittaa vilkasta menoa vapaa-ajalla.

Annika Kontinaho ja Elina Jokinen tunnistavat molemmat talossa positiivisen Koneen hengen. Yhdessä onnistuminen on yksi Koneen arvoista.

Turvallisuudesta huolehditaan monin tavoin

Koneella sekä asennus- että huoltotoimenpiteiden riskit on tunnistettu ja työohjeet laadittu niiden pohjalta.

– Olipa kyseessä hissikuilu missä päin Suomea tahansa, niin tehtävä työ on aina saman tyyppinen, Kontinaho kertoo.

– Jos eteen tulee esimerkiksi vianhakutilanteessa työtehtävä, johon ei ole ohjeistusta, tekevät asentajat työstä mobiililaitteellaan työn vaaran arvioinnin. Käytössä on myös sovellus, jolla voidaan kirjata turvallisuushavaintoja.

Uusissa rakennuskohteissa työnjohtaja käy ensin arvioimassa työmaan tilanteen, jotta asentaja voi aloittaa siellä työnsä turvallisesti. Hissikuilun valmiusaste arvioidaan tarkistamalla muun muassa, että hissikuilu on puhdas ja kuiva, oviaukot on suojattu putoamisilta ja asennukseen tarvittavat materiaalit voidaan kuljettaa turvallisesti työkohteelle.

Kun työmailla aikataulut ja olosuhteet toisinaan vaihtelevat, tilanne on saattanut muuttua asentajan saapuessa paikalle. Silloin pidetään kiinni siitä, mitä asiakkaan kanssa on sovittu. Työt aloitetaan vasta silloin, kun se on turvallista.

Hyvät kokouskäytännöt ja toimiva viestintäympäristö vuorovaikutukseen ja tiedon hallintaan ovat kaiken A ja O.

Turvallisuusasioita pidetään paljon työvalmennuksessa esillä, painottaa Kontinaho.

– Viemme turvallisuuskulttuuriamme vahvasti siihen suuntaan, että jokainen ottaa myös itse vastuuta turvallisuudesta. Me toki hoidamme olosuhteet, koulutamme ja perehdytämme, mutta on tärkeä muistaa, että jokainen tekee viime kädessä itse sen turvallisen työpäivän.

Työmatkat ulkomaille vaativat erityistä valppautta. Kontinaho on aiemmissa tehtävissä matkustanut paljon ja käynyt matkaturvallisuuskurssin. Ulkomaan matkoille valitaan hotellit, joiden turvallisuusluokitus on korkealla tasolla.

– Uuteen hotelliin mennessä tarkistan aina paloturvallisuusasiat. Pidän tarkkaan huolta omista matkatavaroistani ja kannettavan tietokoneen ja muun arvokkaan omaisuuden ulottuvilla. Aika ajoin päivitän tiedot luotettavista taksiyrityksistä kohdemaassa.

Arttu ja Maia voivat siis olla turvallisin mielin, vaikka eivät aina pääsekään mukaan matkalle. Tarkka emäntä saapuu kyllä turvallisesti kotiin. •

Hyvät kokous-käytännöt ja toimiva viestintäympäristö vuorovaikutukseen ja tiedon hallintaan ovat kaiken a ja o.

Esimiehen tuki on tärkeää liikkuvan työn tekijälle

Työturvallisuuskeskuksen Päivi Rauramo toimii työterveyden, -turvallisuuden ja -hyvinvoinnin asiantuntijana. Hän järjestää kursseja asiantuntija- ja toimistotyön työsuojelusta, jossa keskeisiä aiheita ovat mobiili- ja etätyö. Liikkuva työ on tuttua omakohtaisestikin, koska koulutusmatkat ovat osa hänen työtään. Hän löytää liikkuvasta työstä monia hyviä puolia.

– Työ on vaihtelevaa, monipuolista ja itsenäistä. Siinä tapaa erilaisia ihmisiä ja oppii jatkuvasti uutta. Erilaisissa kulttuureissa toimiminen ja erilaisten asiantuntijoiden tapaaminen laajentavat omaa osaamista ja maailmankuvaa.

Liikkuvassa työssä yksikään päivä ei ole edellisen kaltainen, hän muistuttaa, ja näkee työn myös hyvänä mahdollisuutena kehittää itseään.

– Parhaimmillaan itseohjautuva työ tukee työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Vaihtuvat asiakkaat ja tehtävät haastavat itsensä kehittämiseen ja kouluttautumiseen.

Liikkuvan työn monet haasteet

Haasteita tulee, jos matkapäiviä on liikaa. Riskinä on syrjäytyä työyhteisöstä ja osaamisen kehittämisestä yhdessä, Rauramo pohtii, mutta muistuttaa, että tässä työnantaja ja esimies voivat olla avuksi.

– Hyvät kokouskäytännöt ja toimiva viestintäympäristö vuorovaikutukseen ja tiedon hallintaan ovat kaiken a ja o, samoin kattava perehdytys. Yhteydenpitokäytäntöjen tulee olla selkeät, samoin toimintaohjeisiin on perehdytettävä. Esimiehen tulee tuntea alaisensa ja tunnistaa, ketkä tarvitsevat enemmän huolenpitoa ja valvontaa. Muista kysyä säännöllisesti alaisilta: Miten menee, miten voit?

Rauramo näkee liikkuvassa työssä haasteena myös sen, että yksityiselämän ihmissuhteet ja elämäntavat voivat kärsiä. Erityisesti pitkät matkat, aikaiset lähdöt ja myöhäiset paluut kotiin kuormittavat.

– Yöuni voi jäädä liian vähiin tai olla laadultaan huonoa. Liikunta saattaa jäädä vähälle ja pikaruoka korvata terveellisen aterian. Säännöllisiin harrastuksiin ei voi osallistua, eikä koulutuksiin tai perhetapahtumiin pääse aina mukaan.

Itse työkeikallakin voi kohdata monenlaista harmia.

– Joskus viestintäyhteydet eivät toimi, mikä voi jopa estää työn tekemisen. Tietoturvariskitkin ovat mahdollisia. Hyvät mobiililaitteet, ohjelmistot, sovellukset ja ergonomiset apuvälineet antavat työntekijälle edellytykset onnistua työssään.

Työympäristö saattaa olla myös rauhaton (esim. juna, lentoasema, kahvila) ja ergonomia puutteellista. Ihmissuhdekuormitus voi olla liiallista, kun tapaa jatkuvasti uusia ihmisiä, joiden luottamus pitää saavuttaa. Erilaisissa kulttuureissa toimiminen ja virtuaalinen kommunikointi voivat aiheuttaa väärinkäsityksiä tai kärjistää ristiriitoja, joita kasvokkain kohdatessa on helpompi välttää tai ratkaista.

Yhteydenpito hyödyttää esimiestä ja työntekijää

Rauramo muistuttaa, että liikkuvaa työtä tekevistä työntekijöistä huolehtiminen kuuluu työnantajan velvollisuuksiin, vaikka työturvallisuuslakia sovelletaan rajoitetummin kuin läsnä olevien työntekijöiden kohdalla. Työn vaarat ja haitat on kuitenkin tunnistettava riittävän hyvin. Paljon matkustaville henkilöille voidaan tehdä kohdennettu työpaikkaselvitys ja terveystarkastuksia.

– Esimiehiä on syytä perehdyttää tuntemaan ja ymmärtämään liikkuvan työn erityisvaatimukset ja -piirteet, kuten matkustaminen, monipaikkaisuus, työaika, erilaisissa kulttuureissa toimiminen, virtuaalinen kommunikaatio ja projektimainen työ. Esimiehen on tärkeää seurata työsuorituksia, kuormittumista ja työaikaa. Työntekijälle pitäisi varata aikaa myös hallinnollisiin tehtäviin ja työn suunnittelulle. Joustava työaika, työaikapankki ja mahdollisuus tehdä työtä esim. junassa työajalla ovat hyviä käytäntöjä.

– Kehityskeskusteluun kannattaa valmistautua huolella ja ottaa puheeksi liikkuvan työn erityispiirteet ja niiden kuormittavuus. Selkeät toimintaohjeet vähentävät vääriä tulkintoja ja ohjeiden noudattamisesta esimerkiksi kalenterimerkinnöistä ja läsnäolopäivistä työpaikalla on syytä pitää huolta. Esimiehen on hyvä puuttua poikkeamiin ajoissa.

Työsuojelu- ja työterveyshuollon asiantuntemusta kannattaa hyödyntää, Rauramo vinkkaa ja ehdottaa, että työsuojelun toimintaohjelmassa voisi ottaa liikkuvan työn painopisteeksi. •

LisätietojaTyöturvallisuuskeskuksen sivuilta: Etäjohtaminen ja virtuaalinen vuorovaikutus työyhteisössä. Työturvallisuuskeskuksen sähköinen julkaisu, toim. Päivi Rauramo.