Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Riskianalyysin tulos on niin hyvä kuin sen tehnyt ryhmä. Tämä kuulostaa jo kliseeltä, mutta on edelleen totta. Yhteisillä työpaikoilla hyvä riskianalyysi on vähintään yhtä tärkeä työkalu kuin perinteisillä yhden yrityksen tai työnantajan työpaikoilla.
Yhteisillä työpaikoilla riskikenttä monimutkaistuu, kun useampi yritys voi käyttää samoja tiloja, laitteita, tuotantoprosesseja, käyttöhyödykkeitä, apujärjestelmiä ja niin edelleen. Toinen yritys voi jatkojalostaa toisen tuotetta tai käyttää sen jätettä omassa tuotannossaan. Viemäriverkko ja jäteveden puhdistus tai höyryn ja paineilman tuotanto voivat olla yhteisiä. Lisäksi liikennöinti- ja kulkuväylät ovat useimmiten yhteisiä. Ja tyypillisesti alihankkijat ja kumppanuusyritykset työskentelevät alueella vähintäänkin ajoittain.
Yhteisellä työpaikalla ei siis riitä, että tuntee oman toimintansa ja siihen liittyvät riskit. Pitää myös ottaa huomioon muiden toiminta, sen vaikutus omaan toimintaan sekä oman toiminnan vaikutus muihin.
Riskianalyysi on hyvä työkalu, mutta lopputulos on aina siihen osallistuneiden osaamisen ja käytettävissä olevan tiedon ja materiaalin näköinen. Siksi riskianalyysin onnistuminen vaatii omistajuutta, mikä näkyy aktiivisena osallistumisena koko toteutusprosessiin. Näin riskianalyysi on osa riskienhallintaprosessia, sillä on selkeät tavoitteet ja se toteutetaan tavoitteiden mukaisesti. Omistajuus myös takaa tarvittavista toimenpiteistä päättämisen, niiden toteuttamisen ja niistä tiedottamisen kaikille sidosryhmille.
Mutta kuka varmistaa riskianalyysin onnistumisen yhteisillä työpaikoilla? Kun samalla alueella ja samoissa tiloissa työskentelee useampia yrityksiä ja toimijoita? Kun tuotantoprosessit, yhteinen infrastruktuuri ja maantieteellinen läheisyys vaativat ottamaan muut yritykset huomioon? Kun yhteisellä työpaikalla ei ole yhtä vastuutahoa, jota voisi kutsua riskianalyysin omistajaksi?
Tämä ei onnistukaan ilman kaikkien toimijoiden yhteistyötä, jossa jokainen toimija tuo oman tietonsa ja osaamisensa yhteiseen riskianalyysipöytään. Onnistunut riskianalyysi on kaikkien samalla alueella toimivien yhteisponnistus, jonka pohjalta laaditaan yhteiset toimintatavat ja päätetään toteutettavista toimenpiteistä turvallisen ja häiriöttömän toiminnan takaamiseksi kaikille.
Onnistunut riskianalyysin toteutus ”monitoimijaympäristössä” voi vaatia enemmän organisointia ja aikataulujen sovittelua. Laadukkaan riskianalyysin yhteisiä kulmakiviä ovat selkeästi määritellyt tavoitteet ja kohteen rajaus, käytettävissä olevan lähtötiedon laatu, vetäjien ammattitaito sekä käytettävissä olevat resurssit. Riskianalyysin menetelmät ja toimintatavat voivat vaihdella kohteen, tarpeiden ja toimialan mukaan. Hyvä riskianalyysi viimeistellään hyvällä dokumentoinnilla ja tulosten viestinnällä, jonka pelisäännöistä tulee sopia toteutusprosessin aikana.
Riskianalyysin tuloksista saadaan myös terävyyttä viestintään eri sidosryhmille.
Onnistuneen riskianalyysin pohjalta voidaan laatia selkeitä ohjeita ja perehdyttämismateriaalia niin yhteisen työpaikan normaalitoimintaan kuin häiriötilanteisiin. Näin varmistetaan kaikkien osapuolten sitoutuminen riskianalyysin tuloksiin ja niiden jalkauttaminen alueen kaikkiin toimintoihin. Monesti samalla alueella liikkuu lisäksi erilaisia palveluntarjoajia, kumppanuus- ja alihankintayrityksiä, jotka tulee ottaa huomioon niin toteutusprosessissa kuin ohjeistuksessa ja perehdytyksessä. Riskianalyysin tuloksista saadaan myös terävyyttä viestintään eri sidosryhmille.
Hyvään riskianalyysiin yhteisillä työpaikoilla kannattaa panostaa pohjan luomiseksi toimivalle yhteistyölle niin normaali- kuin häiriötilanteissa. Tästä hyötyvät kaikki turvallisena työympäristönä ja häiriöttömänä tuotantona. Toivottavasti tämä myös ymmärretään lisäarvona eikä välttämättömänä pahana.
Anna-Mari Heikkilä työskentelee VTT:llä erikoistutkijana riskienhallinnan ja turvallisuuden parissa. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus alan hankkeissa kotimaassa ja ulkomailla. Hän on yksi tutkimuksen ”Riskianalyysien laatu: vaatimukset tilaajalle ja toteuttajalle” tekijöistä.
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
On aamuruuhkan aika, mutta tämä metrojuna on tyhjä. Lähtöaika Roihupellon varikkoraiteelta on sitten, kun pieni tekninen ongelma on korjattu. Koneistaja Eetu Salokarin osaamista tarvitaan, jotta junat pysyvät käyttökunnossa. Takaisin sorvin ääreen, kirjaimellisesti. On aamuseitsemän, ja koneistaja Eetu Salokari käynnistelee työhuoneella koneitaan totutuin ottein. Läheisellä metroradalla junat suhahtelevat ohi kahden ja puolen minuutin välein, mutta Roihupellossa
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
