Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
– Ajatelmia hyvän riskianalyysin edellytyksistä.
Riskianalyysin tulos on niin hyvä kuin sen tehnyt ryhmä. Tämä kuulostaa jo kliseeltä, mutta on edelleen totta. Yhteisillä työpaikoilla hyvä riskianalyysi on vähintään yhtä tärkeä työkalu kuin perinteisillä yhden yrityksen tai työnantajan työpaikoilla.
Yhteisillä työpaikoilla riskikenttä monimutkaistuu, kun useampi yritys voi käyttää samoja tiloja, laitteita, tuotantoprosesseja, käyttöhyödykkeitä, apujärjestelmiä ja niin edelleen. Toinen yritys voi jatkojalostaa toisen tuotetta tai käyttää sen jätettä omassa tuotannossaan. Viemäriverkko ja jäteveden puhdistus tai höyryn ja paineilman tuotanto voivat olla yhteisiä. Lisäksi liikennöinti- ja kulkuväylät ovat useimmiten yhteisiä. Ja tyypillisesti alihankkijat ja kumppanuusyritykset työskentelevät alueella vähintäänkin ajoittain.
Yhteisellä työpaikalla ei siis riitä, että tuntee oman toimintansa ja siihen liittyvät riskit. Pitää myös ottaa huomioon muiden toiminta, sen vaikutus omaan toimintaan sekä oman toiminnan vaikutus muihin.
Riskianalyysi on hyvä työkalu, mutta lopputulos on aina siihen osallistuneiden osaamisen ja käytettävissä olevan tiedon ja materiaalin näköinen. Siksi riskianalyysin onnistuminen vaatii omistajuutta, mikä näkyy aktiivisena osallistumisena koko toteutusprosessiin. Näin riskianalyysi on osa riskienhallintaprosessia, sillä on selkeät tavoitteet ja se toteutetaan tavoitteiden mukaisesti. Omistajuus myös takaa tarvittavista toimenpiteistä päättämisen, niiden toteuttamisen ja niistä tiedottamisen kaikille sidosryhmille.
Mutta kuka varmistaa riskianalyysin onnistumisen yhteisillä työpaikoilla? Kun samalla alueella ja samoissa tiloissa työskentelee useampia yrityksiä ja toimijoita? Kun tuotantoprosessit, yhteinen infrastruktuuri ja maantieteellinen läheisyys vaativat ottamaan muut yritykset huomioon? Kun yhteisellä työpaikalla ei ole yhtä vastuutahoa, jota voisi kutsua riskianalyysin omistajaksi?
Tämä ei onnistukaan ilman kaikkien toimijoiden yhteistyötä, jossa jokainen toimija tuo oman tietonsa ja osaamisensa yhteiseen riskianalyysipöytään. Onnistunut riskianalyysi on kaikkien samalla alueella toimivien yhteisponnistus, jonka pohjalta laaditaan yhteiset toimintatavat ja päätetään toteutettavista toimenpiteistä turvallisen ja häiriöttömän toiminnan takaamiseksi kaikille.
Onnistunut riskianalyysin toteutus ”monitoimijaympäristössä” voi vaatia enemmän organisointia ja aikataulujen sovittelua. Laadukkaan riskianalyysin yhteisiä kulmakiviä ovat selkeästi määritellyt tavoitteet ja kohteen rajaus, käytettävissä olevan lähtötiedon laatu, vetäjien ammattitaito sekä käytettävissä olevat resurssit. Riskianalyysin menetelmät ja toimintatavat voivat vaihdella kohteen, tarpeiden ja toimialan mukaan. Hyvä riskianalyysi viimeistellään hyvällä dokumentoinnilla ja tulosten viestinnällä, jonka pelisäännöistä tulee sopia toteutusprosessin aikana.
Onnistuneen riskianalyysin pohjalta voidaan laatia selkeitä ohjeita ja perehdyttämismateriaalia niin yhteisen työpaikan normaalitoimintaan kuin häiriötilanteisiin. Näin varmistetaan kaikkien osapuolten sitoutuminen riskianalyysin tuloksiin ja niiden jalkauttaminen alueen kaikkiin toimintoihin. Monesti samalla alueella liikkuu lisäksi erilaisia palveluntarjoajia, kumppanuus- ja alihankintayrityksiä, jotka tulee ottaa huomioon niin toteutusprosessissa kuin ohjeistuksessa ja perehdytyksessä. Riskianalyysin tuloksista saadaan myös terävyyttä viestintään eri sidosryhmille.
Hyvään riskianalyysiin yhteisillä työpaikoilla kannattaa panostaa pohjan luomiseksi toimivalle yhteistyölle niin normaali- kuin häiriötilanteissa. Tästä hyötyvät kaikki turvallisena työympäristönä ja häiriöttömänä tuotantona. Toivottavasti tämä myös ymmärretään lisäarvona eikä välttämättömänä pahana.
Anna-Mari Heikkilä työskentelee VTT:llä erikoistutkijana riskienhallinnan ja turvallisuuden parissa. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus alan hankkeissa kotimaassa ja ulkomailla. Hän on yksi tutkimuksen ”Riskianalyysien laatu: vaatimukset tilaajalle ja toteuttajalle” tekijöistä.
Lisätietoja
Riskianalyysien laatu: vaatimukset tilaajalle ja toteuttajalle, VTT:n Tutkimusraportti VTT-R-03718-07
Turvallisuus teollisuuspuistossa, Opas teollisuuspuistossa toimiville yrityksille
Akvaristi Laura Vuorinen tarkkailee lasin läpi pienehkön hain uintia merimaailma Sea Lifen valtamerialtaassa. Mustaevähai ei voi fyysisesti koskaan pysähtyä, ja myös Vuorinen on työssään lähes jatkuvasti liikkeessä. Ruokintaa, veden laadun seuraamista, altaiden puhdistusta ja vaikkapa vuorovaikutusta jättiläismustekalan kanssa riittää.
Steveco oy on laatinut viisi sääntöä, jotka ovat parantaneet ahtaajien työturvallisuutta. Muidenkin yritysten, alalla kuin alalla, sopii ottaa mallia kaksi vuotta sitten lanseeratuista tiiviistä ohjeista.
Erikoislääkäri Henriikka Ollila on työskennellyt telttoihin pystytetyissä leikkaussaleissa, joihin kuuluvat pommitusten äänet. Auttamisen halu peittoaa pelon, ja siksi Ollila suuntaa töihin konfliktialueille yhä uudestaan.
Liibaan Ali Mohamud on ajanut taksia neljän vuoden ajan. Hän tekee yleensä iltavuoroja, joten talviaikaan hän on liikkeellä miltei pelkästään pimeällä.
