Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Työväkivallan uhka väheni Päijät-Sotessa

Työturvallisuus

13.09.2021

Kuvateksti: Jutta Karvonen (vas.) ja Marita Simola iloitsevat Päijät-Soten tuloksista.

Työväkivallan erityis­asiantuntija ja kriisi­työnohjaaja Jutta Karvonen on ohjannut Päijät-Soten yksiköissä työväkivallan hallinnan valmennusprosesseja. Vaikka työ on vasta alussa, se on jo alkanut tuottaa tulosta.

Työväkivallan hallintaa edistävä hanke sai meillä Päijät-Sotessa alkunsa, kun henkilöstöstä joka toinen kertoi työhyvinvointikyselyssä kohdanneensa työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Ongelma oli huomattu aiemminkin, mutta se oli ohitettu, ja esimerkiksi muistisairaiden yksikössä työväkivaltaa oli alettu jo pitää jonkinlaisena normina.

Fyysistä työväkivaltaa enemmän koettiin uhkaa, eli työntekijä joutuu työtehtävässään kestämään mahdollisuutta joutua väkivallan uhriksi. Työväkivallan uhkaa voi esiintyä esimerkiksi autismiyksikössä, päihdetyössä tai perhetyössä.

Työntekijät saivat kriisityönohjauksessa kertoa kokemuksestaan ja siitä heränneistä tunteista.

Eräässä yksikössä asukas hermostui omassa huoneessaan ja työntekijät menivät rauhoittelemaan. Toinen asukas hermostui tilanteesta ja tuli lyömään työntekijöitä rautaputkella. Työntekijät saivat mustelmia ja ruhjeita. Poliisitkin soitettiin paikalle, mutta asukas jäi kuitenkin yksikköön. Jo pelkästään tapahtumaraportin lukeminen saattoi aiheuttaa pelkoa seuraavan vuoron työntekijöissä.

Tilanne purettiin uuden toimintatavan mukaan: Työntekijät saivat kriisityönohjauksessa kertoa kokemuksestaan ja siitä heränneistä tunteista. Heitä kannustettiin hakemaan ammattiapua, jos tilanne jäisi vähänkin kalvamaan.

Seuraavaksi mietittiin toimintamalleja: mitä vaarallisia tavaroita asukkaalla on, voivatko muut asukkaat olla lähellä väkivaltaisesti käyttäytyvää asukasta, kuinka monta työntekijää hänen kanssaan toimimiseen tarvitaan, mitä merkkejä aggressiivisesta käytöksestä voi ennalta havaita ja niin edelleen.

Sitten tehtiin asukaskohtainen turvasuunnitelma: väkivallan uhkaa pystyttiin hallitsemaan luomalla keinoja, joilla rauhoitetaan tilannetta ja palautetaan turvallisuudentunne työyhteisöön.

Olemme oppineet tekemään näkyväksi keinoja hallita työväkivaltaa ja sen uhkaa.

Työväkivallasta ei varmaan koskaan päästä täysin eroon, mutta ei sitä pidä hyväksyä vaikenemalla. Tavoitteenamme on luoda toimintatapa, jonka ansiosta jokaisesta tuntuu turvalliselta puhua peloistaan tai työnsä haasteista ja tiimi yhdessä luo ratkaisuita ja toimintatapoja. Työtilanteiden aiheuttamia kielteisiä tunteita pitää voida käsitellä töissä, ettei niitä tarvitse viedä kotiin.

Työntekijöillä on kyllä ollut aikaisemminkin omia selviytymiskeinojaan, mutta työväkivaltatilanteita ei ollut kyetty systemaattisesti purkamaan työyhteisön kesken. Liian moni on jäänyt yksin selviämään työväkivaltatilanteista.

Olemme oppineet tekemään näkyväksi keinoja hallita työväkivaltaa ja sen uhkaa. Palveluyksikön työntekijät ovat kertoneet, että aiemmin sattui paljon väkivaltatilanteita mutta nyt valmennuksen ansiosta ne ovat vähentyneet, kun uhkaavia tilanteita on ennakoitu ja niistä seuranneita ajatuksia sekä tunteita on käyty yhdessä läpi yksikön sisällä.

Työntekijät ovat saaneet kertoa yhteisessä valmennuksessa satuttavasta ja kuormittavasta tilanteesta, ja esimies on ollut mukana. ”Vihdoinkin joku kuulee meitä”, monet ovat sanoneet.

Erityisesti nuoret työntekijät ovat henkisesti ja fyysisesti kovilla.

Fyysistä työväkivaltaa tai sen uhkaa on usein helpompi tunnistaa kuin henkistä, joka voi olla solvaamista tai mitätöimistä. Henkistä väkivaltaa on, että omainen arvostelee hoitajaa sanoen esimerkiksi, että ”sinä kannat tästä päätöksestä vastuun”. Myös monet keskustelut sosiaalisessa mediassa ylittävät henkisen työväkivallan rajan.

Erityisesti nuoret työntekijät ovat henkisesti ja fyysisesti kovilla. Tunnekuorma voi olla melkoinenkin, eikä siitä ole puhuttu riittävästi. Henkeä uhkaavassa tilanteessa olleelle nuorelle työntekijälle sanottiin esimerkiksi kerran, että ”kyllä sinä 20 vuoden kuluttua jo pärjäät”. Siinä mitätöitiin yhdellä lausahduksella tunteet ja pelot. Sen sijaan pitäisi antaa nuoren työntekijän puhua tuntemuksistaan ja miettiä yhteisiä toimintatapoja.

Koko organisaation ajattelu- ja toimintakulttuurin muuttaminen vaatii paljon työtä.

Työ työväkivallan hallitsemiseksi ulottuu johtoportaaseen asti. Turvallisuusjohtaminen ei ole erillinen asia, vaan osa johtamista. Se vaatii konkreettisia päätöksiä, kuten asiakkaiden määrän vähentämistä asumisyksikössä tai uusien hälytyslaitteiden hankkimista.

Esimiehetkin tarvitsevat paljon lisää koulutusta ja tukea, sillä heille lankeaa valtavasti paineita sekä ylemmältä johdolta että työntekijöiltä. Esimiesten pitäisi päästä käymään oman työnsä haasteita läpi säännöllisissä tapaamisissa työterveyshoitajan, työsuojeluvaltuutetun ja oman esimiehensä kanssa.

Työmme työpaikkaväkivallan ehkäisemiseksi on aluillaan. Koko lähes 7 000 työntekijän organisaation ajattelu- ja toimintakulttuurin muuttaminen on vauhdissa, mutta vaatii paljon työtä.

Koronapandemia on pitkittänyt ja lisännyt monenlaisia haasteita työssämme. Toisaalta korona-ajassa pätevät samat ratkaisut kuin työväkivallankin ehkäisyssä: joka päivä esihenkilön pitää kysyä työntekijältä, mitä kuuluu ja voisinko auttaa sinua jotenkin. Sitten mietitään ratkaisuita yhdessä.”

 

Työväkivallan ehkäisykeinoista kertoivat Ratkaistavissa Oy:n työväkivallan erityisasiantuntija ja kriisityönohjaaja Jutta Karvonen sekä Päijät-Soten työhyvinvointipäällikkö Marita Simola. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä toteuttaa Työväkivallan hallinnan coaching -kehittämishanketta Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella. Hankkeessa ulkopuolisena asiantuntijana toimii Jutta Karvonen. Lisätietoa: Työväkivallan hallinnan coaching www.tsr.fi → Hae numerolla 190584

 

Lue lisää:

Lohjan seurakunta: Pappi kohtaamistyössä – etänä

Lassila & Tikanoja: Tehostetusta siivouksesta tuli uusi normi

 

 

Anna palautetta jutusta