Työhyvinvointi

• 04.09.2019

Tutkija: urasuun­tau­tuneista nuorista on huolehdittava

Loppuun palaminen uhkaa kunnianhimoisia ja lahjakkaita nuoria työntekijöitä työelämän kovassa kilpailussa.

Apulaisprofessori Charlotta Niemistö johtaa Hankenin osuutta Suomen Akatemian WeAll-tutkimushankkeessa, joka keskittyy muun muassa työssä jaksamiseen. Väitöskirjassaanhän tutki työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja sen jälkeen tarkemmin ikä- ja sukupolvikysymyksiä asiantuntijatyössä.

Tutkimuksessa nousi esiin ryhmä nuoria urasuuntautuneita asiantuntijatyöntekijöitä, joukossa jopa alle kolmekymppisiä burnoutin kokeneita henkilöitä. Niemistö näkee nuorten uupumisen suurimpana syynä työelämän kovan kilpailun.

– Tutkimamme nuoret ovat kunnianhimoisia ja lahjakkaita. Näiden niin sanottujen menestyjien keskuudessa on aika paljon pahaa oloa. Tästä ei juuri puhuta, sillä he ovat kuitenkin pärjänneet elämässä.

Niemistön mukaan kuormitusta työssä aiheuttaa nykyään myös se, että meitä mitataan jatkuvasti erilaisilla mittareilla, eikä vakituinenkaan työpaikka ole enää tae paikan säilymisestä.

Suomi vs. Irlanti: teknologisen etumatkan varjopuolia

Niemistö näkee yhtenä kuormitustekijänä teknologian.

– Se tuo joustavuutta elämään, mutta usein työntekijän joustavuutta organisaation suuntaan. Globalisaatiokin lisää paineita työskentelyyn toimistoajan ulkopuolella yritysten toimiessa eri aikavyöhykkeillä. Moni nuori kertoo tekevänsä töitä iltaisin, jopa öisin ja viikonloppuisin. Sunnuntaina moni avaa koneen saadakseen hallinnan tunteen työstään.

Irlannissa nuorilla uraa aloittelevilla asiantuntijoilla ei ollut työläppäreitä ja älypuhelimia, joten kotiin lähdettyään he olivat irti töistä.

Niemistö havaitsi kiintoisan eron Suomen ja Irlannin välillä.

– Teknologian edelläkävijämaassa meillä on läppärit ja älypuhelimet käytössä koko ajan. Oletamme, että meidän tulee olla tavoitettavissa ja vastaavan viesteihin nopeasti. Irlannissa tekemämme pienempi haastattelututkimus osoitti, että siellä nuorilla uraa aloittelevilla asiantuntijoilla ei ollut työläppäreitä ja älypuhelimia. He työskentelivät kiinteillä koneilla, joten kotiin lähdettyään he olivat irti töistä.

– Irlannissa työläppärit ja älypuhelimet ovat käytössä vasta keskijohdosta ylöspäin, ja tilanne on samankaltainen kuin Suomessa. Tämä antaa osviittaa siihen, miten teknologian kehitys voi aiheuttaa ongelmia työn ja muun elämän välisten rajojen vetämisessä.

Niemistön tutkimassa irlantilaisessa organisaatiossa johtaja saattoi kävellä paikalle iltakuudelta ja kehottaa nuoria työntekijöitä lähtemään kotiin. Suomessa saatetaan työskennellä työpaikan ulkopuolella, jolloin esimies ei näe työntekoa työajan ulkopuolella.

– Vaikka uudessa työaikalainsäädännössä on hyviä muutoksia, näihin kulttuuritekijöihin ei lailla pystytä puuttumaan. Etenkin nuoret, nälkäset työntekijät haluavat näyttäytyä tehokkaina ja sitoutuneina muun muassa olemalla aina tavoitettavissa. Kaveripiirikin voi muodostua työkavereista, ja he kilpailevat keskenään töistä, projekteista ja urakehityksestä. Eletään eräänlaisessa kuplassa, jossa ei nähdä muunlaista elämäntapaa.

Paineita uran ja perheen yhdistämisessä

Niemistö soisi myös sosiaalisen ulottuvuuden kuuluvan yritysten vastuullisuuteen.

– Kun syntyvyys on alhaalla ja ensisynnyttäjien keski-ikä korkea, olisi paremmin mahdollistettava perheiden perustaminen. Tutkimuksen mukaan varsinkin vaativaa asiantuntijatyötä tekevät naiset kokevat paineita uran ja perheen yhdistämisessä.

Niemistön mukaan moni ajattelee hankkivansa lapsia edettyään uralla keskijohtoon, mutta siihen päästyään huomaavatkin, että lapset eivät mahdu yhtälöön. Kunnianhimoisen uran ja lapsiperheen yhdistäminen on edelleen haastavampaa naiselle kuin miehelle.

– Tutkimusten mukaan vastuu jaksamisesta on nyt yksilöllä. Jotkut selviävät työelämän haasteista, mutta moni palaa loppuun.

Uran ja perheen yhdistäminen on kuitenkin yhteiskunnallisesti hyvin kannatettavaa. Työt pitäisi organisoida niin, että ihmiset voivat halutessaan perustaa perheen ja jaksavat työelämässä eläkeikään saakka.

– Kaiken tämän johtaminen on haastavaa, eikä meillä ole vielä siihen riittävästi johtamisen osaamista. Työ olisi kyettävä organisoimaan niin, että se kyetään tekemään työajan puitteissa.

Lääkkeitä uupumisen torjuntaan

Työn jakaminen on yksi Niemistön ratkaisu uupumisen ongelmaan.

– Jos uupuminen alkaa olla kansansairaus, niin ei siinä ole mitään järkeä. Töitä olisi riittävästi useammalle ihmiselle kuin tällä hetkellä on mukana työelämässä. Pitäisi saada lisää osaajia töihin. Myös ihmisten erilaiset elämänvaiheet olisi huomioitava.

Tarkastellessa asioita 40–50 vuotisen työuran perspektiivistä, pari vuotta perhevapaalla on pieni aika. Yrityksessä se vaikuttaa muutamaan kvartaaliin, mutta asiaa tulisi tarkastella pidemmällä aikavälillä.

– Tutkimusten mukaan vastuu jaksamisesta on nyt yksilöllä. Jotkut selviävät työelämän haasteista, mutta moni palaa loppuun, joutuu luopumaan suunnitelmistaan tai itse opettelemaan tavan selvitä töistä. Tämä ei saisi olla yksilötason vaan johtamiseen ja yritysten vastuuseen liittyvä asia.

– Eikä tämä ole vain yksittäisen organisaation asia. Meillä on kyllä lakisääteiset perhevapaat lapsen syntyessä, mutta siihen perheiden tuet jäävät. Joustoja pitää olla muulloinkin ja työelämän tulisi olla inhimillisempää. •

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.