Lentoaseman asematasoalueella on ruuhkaa. Alueella kuljetetaan matkustajia, rahtia ja polttoainetta sekä valmistellaan koneita lähtöön usean yrityksen voimin.

Työturvallisuus

• 06.09.2016

Turvallisuusyhteistyötä Suomen suurimmalla yhteisellä työpaikalla

Kun työpaikalla työskentelee usean eri työnantajan henkilöstöä yhdessä, työturvallisuus on erityisen haasteellista. Helsinki-Vantaan lentoasemalla yhteistyö turvallisuuden varmentamiseksi on hiottu viimeisen päälle.

Työelämän myllerryksessä työsuhteet sirpaloituvat. Jos joskus yhdellä työpaikalla oli vain oman yrityksen työntekijöitä, tänään samassa paikassa saattaa työskennellä useiden eri aliurakoitsijoiden vakituista henkilökuntaa ja tilapäisiä työntekijöitä, kuten vuokratyövoimaa.

Myös fyysiset työpaikat sirpaloituvat: Vanhoja tehdaskomplekseja muutetaan teollisuuspuistoiksi, joissa toimii lukuisia pieniä yrityksiä. Niillä ei välttämättä ole muuta yhteistä kuin infrastruktuuri. Kauppakeskuksissakin tila on yhteistä, fyysisinä rajoina ovat vain ohuet lasi- ja väliseinät.

Kun samoissa tiloissa tai samalla työpaikalla työskentelee usean eri työnantajan henkilöstöä samaan aikaan tai peräkkäin, puhutaan yhteisistä työpaikoista. Mitä moninaisimmiksi yhteisten työpaikkojen työsuhteet muuttuvat, sitä haasteellisemmaksi käy työturvallisuuden ja -terveyden hallinta.

Kommunikointia kaivataan

Teollisuusyritykset ovat tyypillisiä työpaikkoja, joissa työtä on siirretty alihankkijoiden tehtäväksi. Ulkopuoliset tekevät usein suhteellisesti riskialttiita töitä, kuten siivousta, kunnossapitoa, rakennus- ja asennusprojekteja sekä kuljetuksia.

Tutkijatohtori Sanna Nenonen Tampereen teknillisestä yliopistosta selvitti väitöstutkimuksessaan nelisen vuotta sitten, millaisia riskitekijöitä yhteinen työpaikka aiheuttaa. Ainakin erilaiset toimintakulttuurit, epäselvät vastuukysymykset ja puutteellinen kommunikaatio näyttäisivät olevan ongelma.

– Esimerkiksi riittävän tiedonkulun varmistaminen, vaarojen tunnistaminen, asianmukainen töiden suunnittelu sekä perehdytyksen järjestäminen aiheuttavat haasteita yhteisen työpaikan toimijoille, Nenonen kertoo väitöskirjatyössään.

Nämä palveluntuottajien kertomat ongelmakohdat löytyivät tutkimuksen mukaan myös vakavien työtapaturmien taustalta.

– Yhteisillä työpaikoilla eri toimijoiden työskentely vaikuttaa kaikkien työkohteessa olevien turvallisuuteen, ja turvallisuuden varmistaminen kuuluu sekä töiden tilaajan että kohteessa työskentelevien palveluntuottajien vastuulle, Nenonen sanoo.

– Työmaan pääurakoitsijan tehtävä on pitää huoli työmaan yleisjärjestelyjen turvallisuudesta, mutta myös siitä, että viestintä ja yhteinen toiminta tulee organisoiduksi, professori Jouni Kivistö-Rahnasto Tampereen teknillisestä yliopistosta selventää.

Kuinka sitten turvallisuustilanne yhteisillä työpaikoilla on viime vuosina kehittynyt?

– Tilastotietoa minulla ei ole, mutta tuntumani mukaan työpaikoilla on opittu elämään paremmin yhdessä. Ne, jotka muutenkin hoitavat asiat hyvin, ovat tässäkin asiassa panostaneet ja kehittyneet, Kivistö-Rahnasto vastaa.

Helsinki-Vantaan lentoasema

Swissportin Ville Mäkinen, Finavian Markku Tanni ja WDFG:n Niko Reunanen ovat ”työkavereita” lentokentän turvallisuusasioissa.

Aikataulusuunnittelu auttaa

Helsingin lentoasema on massiivinen esimerkki yhteisten työpaikkojen alueesta. Noin 19 neliökilometrin kokoisessa ”pienessä kaupungissa” työskentelee 1 300 yritystä. Lentoasemalla työskentelee yhteensä noin 15 000–20 000 ihmistä mitä erilaisimmissa työsuhteissa.

Yksi yhteisistä työpaikoista on Duty Free -myymälöitä kentällä pitävä kansainvälinen WDFG-yritys. Se työllistää yhdessätoista lentokenttämyymälässään hieman alle 180 työntekijää. Henkilöstöön tuo lisävoimia noin 90 vuokratyöntekijää ja eri brändien tuote-esittelijää.

Oleellisin työturvallisuusriski työpaikalla liittyy myytävien tavaroiden käsittelyyn: rullakoiden ja lavojen siirtämiseen sekä laatikoiden nostamiseen.

– Työterveyteen vaikuttaa myös seisomatyö. Myymälähenkilökunta seisoo pitkiä päiviä kovilla lattioilla, WDFG:n työturvallisuuspäällikkö Niko Reunanen kertoo.

WDFG:llä työtä on saatu turvallisemmaksi muun muassa tarkalla aikataulusuunnittelulla.

– Olemme työstäneet, millaisilla välineillä ja mihin kellonaikoihin tuotteita olisi paras siirtää varastosta myymälään, että kukaan ei jäisi tavaransiirron jalkoihin.

Työturvallisuuden samoin kuin työprosessin ohjeet tiedotetaan perehdytyksen yhteydessä jokaiselle WDFG:n tehtävissä työskentelevälle riippumatta siitä, mikä yritys palkan maksaa.

– Työturvallisuushavainnoista pitää kertoa aina ensimmäiselle vastaan tulevalle esimiehelle, vaikka hän ei olisikaan lähiesimies. Korostamme, että kaikkien havainnot ovat tärkeitä, ja niistä tulisi kertoa välittömästi.

”Jotta asia ei olisi yksinkertainen, vuokratyöntekijän ja alihankkijan työntekijän tilanne on yhteisillä työpaikoilla erilainen.”

Helsinki-Vantaan lentoasema

Terminaalirakennuksessa riskienhallinta sekä työ- ja asiakasturvallisuus kulkevat käsi kädessä.

Vuokratyöntekijän erilainen asema

– Jotta asia ei olisi yksinkertainen, vuokratyöntekijän ja alihankkijan työntekijän tilanne on yhteisillä työpaikoilla erilainen, professori Kivistö-Rahnasto mainitsee.

Alihankkijayrityksen työntekijät työskentelevät oman yrityksensä työnjohdon alaisuudessa. Vuokratyötä tekevä työskentelee taas vuokratyön tilaajan johdon alaisuudessa – tilaajayritys myös vastaa hänen työturvallisuudestaan.

– Vuokratyöntekijän työterveyshuolto taas on hänen oman työnantajansa järjestämä. Tästä seuraa, että vuokratyöfirman työterveyshuolto ei kulje kaikilla eri työmailla työpaikkakäynneillä eikä ole ehkä tietoinen paikkojen erityisvaaroista, Kivistö-Rahnasto sanoo.

WDFG:llä monimutkainen asia on ratkaistu selkeäksi. Yritys ottaa vastuun kaikkien turvallisuudesta ja terveydestä yhtä lailla.

– Esimerkiksi brändityöntekijöille, vaikka heillä onkin omat esimiehensä muualla, järjestetään kerran kuussa tapaaminen, jossa käydään asioita läpi. Myös vuokratyöntekijöiden työterveys otetaan huomioon, Niko Reunanen kertoo ja miettii, että olisikin hyvä idea jakaa työpaikkaselvitykset ja riskikartoitukset vuokratyöntekijöiden oman työterveyshuollon kanssa.

Kauneusbrändi La Merin palkkalistoilla oleva esittelijä Mila Hälinen on työvuorossa. Terminaalissa lähestytään juuri lentoaseman päivän toista ruuhkahuippua, ja kaupan oviaukosta alkaa valua kiinalaismatkustajia liki katkeamattomana virtana.

– Työpaikalla kävi juuri WDFG:n työterveyshoitaja tarkastelemassa minunkin työergonomiaani, Hälinen ehtii kertoa ja näyttää, kuinka kassan lähelle on asennettu seisomatuki sekä lattialle joustava ergomatto pehmentämään seisomista. Työpisteen vieressä on myös tuoli, jossa voi istuskella ja lepuuttaa jalkojaan.

Helsinki-Vantaa

Esittelijä Mila Hälinen kehuu, että hänen työpaikassaan tilapäistyöntekijöidenkin työterveydestä pidetään huolta.

Varmistuksessa toivomisen varaa

Lentokenttämyymälä on tyystin erilainen ympäristö kuin teollisuuslaitokset, joilla eri toimijoiden yhteistä työtä on tutkittu paljon. Tutkimustulokset antavat kuitenkin osviittaa siitä, miten työturvallisuusasioita voitaisiin muuallakin usean toimijan työpaikalla yhdessä parantaa.

Työturvallisuuslain 49 §:n mukaan yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan on varmistettava, että ulkopuolinen työnantaja ja tämän työntekijät ovat saaneet tarpeelliset tiedot ja ohjeet työpaikan vaara- ja haittatekijöistä sekä työpaikan ja työn turvallisuuteen liittyvistä toimintaohjeista. Lain pykälän toteutumisessa on professori Kivistö-Rahnaston mukaan toivomisen varaa.

– Teollisuudessa alihankintapalveluja tarjoavat ovat selkeästi toivoneet, että turvallisuudelle annettaisiin nykyistä enemmän tilaa palavereissa työn tilaajan kanssa.

Vaaroja olisi Kivistö-Rahnaston mukaan hyvä miettiä ja tunnistaa yhdessä useassa eri vaiheessa: tarjous-sopimusvaiheessa, silloin kun työmaa otetaan hallintaan, kun mennään työmaalle ja nähdään tilanne ja kun mietitetään työtehtäviä.

Perehdytyksen perusasioiden lisäksi urakan päätoimijalta kaivataan työohjeita työtehtävän turvalliseen tekemiseen.

– Työn tilaaja saattaa ajatella, että ammattilaisia ei olisi tarvetta opastaa turvallisiin käytäntöihin. Kuitenkin alihankkijan työntekijöillä on jokaisella työmaalla uudet olosuhteet ja uudet työntekijät työkavereina.

Partneriyhteistyössä ei ole ”pomoa”

Yhteisessä työpaikassa ei aina ole tahoa, joka edustaa ylintä työnjohtoa. Kauppakeskukset, teollisuuspuistot, satamat ja lentoasemat ovat tyypillisiä paikkoja, jossa yrittäjät toimivat tiloissa vuokrasuhteessa tai tasavertaisessa partnerisuhteessa työn tilaajaan.

Lentokentällä esimerkki partneriyhteistyöstä löytyy terminaalirakennuksen ulkopuolelta, suurien ikkunoiden takaa. Asematasoalueella, rakennuksen ja kiitoratojen välissä, näkyy jatkuvaa liikennettä. Työntekijät kuljettavat ajoneuvoilla rahtia, matkatavaroita, polttoainetta sekä ihmisiä ja huoltavat koneita.

Swissport on yksi lentoaseman asematasoalueella toimivista yrityksistä. Yrityksellä on tällä lentokentällä 850 työntekijää asiakaspalvelussa sekä matkatavaran ja lentorahdin käsittelyssä.

Lentokoneen kääntö eli huolinta on ketjutyötä. Kun yksi yritys saa toimensa tehtyä, siirtyy toinen puikkoihin. Ja kiirettä riittää: lentokone on saatava nopeasti taas lähtökuntoon – pysähdyksissä se ei ole tuottava.

Asematasoalueella jokainen yritys vastaa omista työntekijöistään. Työturvallisuusriskiä koituu esimerkiksi siitä, että eri yritysten ajoneuvot ja työntekijät joutuvat samalle törmäyskurssille.

– Yksi uhista on ajoneuvojen alle jääminen. Muutaman tapauksen muistan työhistoriani aikana, turvallisuuspäällikkö Ville Mäkinen Swissportilta toteaa.

Jotta alueella liikkuminen olisi turvallista, tarvitaan eri työnantajien keskinäistä kommunikointia.

– Kaikkien yritysten on hyvä tietää muiden toimijoiden olemassaolo ja mitä nämä tekevät, Mäkinen tähdentää.

Helsinki-Vantaa

Kun monen eri yrityksen työntekijät valmistelevat lentokonetta lähtöön yhtä aikaa, aikataulujen hallinta on A ja O.

Lentoyhtiö määrittää ohjesäännön

Asematasoalueella lentokoneen omistava yhtiö, esimerkiksi Finnair, tilaa lentokoneidensa maahuolintaan liittyvät palvelut partneriyrityksiltään.

– Emme ole lentoyhtiön alihankkijoita
vaan sen palveluntuottaja. Lentoyhtiö ei siis varsinaisesti koordinoi yhteistä työturvallisuutta. Toimimme pelikentällä kuitenkin kaikki asiakaslentoyhtiön prosessien mukaisesti.

Asiakaslentoyhtiöiden ohjeet määrittävät, missä järjestyksessä ja aikataulussa tietyt asiat tehdään ja keiden palveluntuottajien toimesta. Kun ohjetta noudatetaan tarkasti, se tuo Mäkisen mukaan työturvallisuutta.

Työturvallisuuskeskuksen (TTK) asiantuntija Markku Tolvasen mukaan ketjutyö ja sen ongelmat kasvavat, kun isompia yrityksiä ja niiden toimintoja pilkotaan pienemmille yrityksille.

– Vaikka työskennellään samalla alueella, jokainen toimii yksilöllisesti ja katselee helposti vain omaa toimintaansa. Kokonaisuus unohtuu.

Aikataulujen hallinta on ketjutyössä kaikki kaikessa. Työn vaatimaan esisuunnitteluun tulisi Tolvasen mukaan kiinnittää kunnolla huomiota.

– Jos jollain osalla ketjussa on liian kireät aikataulut, se vaikuttaa kaikkeen ja tuo mukanaan kiirettä ja stressiä, jopa vaaratilanteita. Rakentamisessa esimerkiksi, jos kireiden aikataulujen puitteissa betonin kuivumiselle ei anneta riittävästi aikaa, työn jälkiä joudutaan myöhemmin korjailemaan vielä kiireemmällä aikataululla.

Swissportin Ville Mäkisen mielestä tiedon liikkuminen ketjussa tekevien yritysten välillä on yksi tärkeimmistä työn onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä.

– Kun ongelmista saadaan reaaliaikaista tietoa, se antaa perässä tuleville aikaa reagoida.

Mäkinen kertoo, että lentokoneen käännössä viivästykset ja muut operatiiviset asiat viestitään heti toimintaa koordinoivalle yhtiölle, joka jakaa tiedon eteenpäin muille toimijoille.

– Pyrimme kyllä varautumaan odottamattomiin tilanteisiin etukäteen. Ongelma- ja vaaratilanteista tehtävät ilmoitukset ovat tärkeä työkalu työturvallisuuden suunnitteluun. Tästä raportoinnista saadaan tulevaisuutta varten tietoa: mitä kaikkea voi sattua ja miten ongelmat voisi estää.

”Työturvallisuuslakia laadittaessa yhteisten työpaikkojen työsuojelun organisoinnin vastuu jäi vaiheeseen. Lakia pitäisi sen suhteen vielä tarkentaa.”

Laki velvoittaa yhteistoimintaan

Työturvallisuuslain mukaan työturvallisuudesta on huolehdittava, vaikka yhteiseltä työpaikalta puuttuisikin pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja. Laki velvoittaa naapuriyrityksiä tiedottamaan riskeistä ja niiden ehkäisystä muillekin työnantajille.

Yhteistoimintaa voi olla myös esimerkiksi väkivallan uhan ehkäisemiseksi tai liikennejärjestelyiden toimivuuden varmistamiseksi. Laki ei kuitenkaan tällaisessa tapauksessa määrittele, kenen vastuulla on koota eri yritysten ihmiset yhteen suunnittelemaan turvallisuutta.

TTK:n Markku Tolvanen tähdentää, että yhteisten työpaikkojen työturvallisuus lähtee turvallisuusjohtamisesta. Suunnitelmat pitäisi tehdä eri työnantajien työturvallisuusedustajien kesken.

– Olisi hyvä, jos tämä yhteistoimintahenkilöstö katselisi toimintaa koko tilan, vaikkapa nyt kauppakeskuksen tai lentokentän, näkökulmasta.

Tolvasella on kokemusta erityisesti teollisuuden yhteisistä työpaikoista. Teollisuuspuistoissa esimerkiksi lopetetun tehtaan tiloja vuokrataan eri yrityksille. Yhdistävänä tekijänä on taho, joka omistaa ja vuokraa tilat.

Teollisuuspuistot ovat todellisia yhteisen vaaran työpaikkoja – vierekkäisissä tiloissa saattaa työskennellä kaasua käyttävä ja tulitöitä tekevä yritys. Yhteisten vaarojen, infrastruktuurin ja vastuukysymysten vuoksi teollisuuspuistossa toimivat yritykset ovat tehneet yhteistyösopimuksia, jonka kaikki toimijat ovat allekirjoittaneet.

– Joissain teollisuuspuistoissa yritykset ovat koonneet ydinryhmän, joka katselee tilassa tapahtuvaa toimintaa sivusta ja antaa palautetta, sparraa tietämystä ja jopa kouluttaa yhteiseen turvallisuuteen, Tolvanen kertoo.

Hän näkee, että muissakin vastaavanlaisissa työpaikoissa, vaikkapa kauppakeskuksessa, omistaja olisi tilojen vuokraajana luonteva taho organisoimaan työturvallisuusjohtamista. Mutta koska laki ei tähän kehota, asia on mutkikas.

– Työturvallisuuslakia laadittaessa tämä yhteisten työpaikkojen työsuojelun organisoinnin vastuu jäi vaiheeseen. Lakia pitäisi sen suhteen vielä tarkentaa.

Yhteistoiminnan koordinointia vapaaehtoisesti

Lentoaseman suuressa kokonaisuudessa yhdistävänä tekijänä on Finavia, joka toimii lentoaseman pitäjänä sekä vuokraa tiloja yrityksille. Finavialla on kentällä noin 300 omaa työntekijää ja vuokratyöntekijöitä ruuhkahuippuja tasoittamassa. Lisäksi se on ulkoistanut kiinteistön ylläpitotehtäviä ja turvatarkastuspalvelut, jotka sille ilmailulainsäädännön mukaan kuuluvat.

– Finavia vastaa omien työntekijöidensä työturvallisuudesta. Meitä sitovat myös tilavuokraajana kiinteistön ylläpitoon ja turvallisuuteen liittyvät viranomaismääräykset. Lentoaseman pitäjänä meitä velvoittavat kentän käyttäjien turvallisuuteen liittyvät Trafin eli Liikenteen turvallisuusviraston ja ilmailulainsäädännön säännöt, Finavian työturvallisuuspäällikkö Markku Tanni mainitsee.

Yritys on lähtenyt koordinoimaan lentokentän yhteistoimintaa vapaaehtoisesti.

– Meillä on lukuisia turvallisuuteen liittyviä foorumeita. Työturvallisuuden yhteistyöfoorumiin kuuluu 30 suurinta työnantajaa. Silloin kun foorumi perustettiin, se kattoi noin 90 prosenttia alueen työntekijöistä.

Tanni luettelee esimerkkinä yhteistoiminnasta niin ikään työturvallisuuden kehitystyöryhmän, joka antaa mahdollisuuden keskustella ja tuoda tietoon yleisimpiä työturvallisuuteen liittyviä asioita. Turvallisuuteen liittyviä viestintäkanavia, esimerkiksi lentoasemalla toimivaa Apron Safety Teamia, käytetään myös tarpeen tullen työturvallisuuteen liittyvissä asioissa.

– Täällä ei onneksi tarvitse odotella komiteoita, että asiat järjestyvät, WDFG:n Niko Reunanen mainitsee ja jatkaa:

– Työturvallisuutta luodaan ihan arjessa. Jos esimerkiksi meidän työntekijämme huomaa pienenkin asian, vaikkapa yleisten tilojen lattian olevan liukas tai valon menneen rikki, hän ilmoittaa siitä heti omalle esimiehelleen. Esimies ilmoittaa asiasta eteenpäin Finavialle.

– Yhteisen tilan ongelmana voisi olla sellainen kulttuuri, että epäkohdista ei kerrottaisi yhtään kenellekään. Meillä homma onneksi pelaa, Tanni toteaa.

Lukuisia yhteisiä työpaikkoja

Lentoasema ei Tannin mukaan ole niin yksiselitteisen selvä yhteisen työpaikan alue kuin esimerkiksi rakennustyömaa, telakka tai tehdashalli.

– Lentoaseman alue koostuu lukuisista yhteisistä työpaikoista, joiden toiminnot ulottuvat laajoille alueille ja kohtaavat
toisia toimintoja.

Esimerkiksi Swissportin maahuolinnan prosessi alkaa sisältä lähtöselvitystiskiltä, käy Finavian kuljetinjärjestelmässä ja jatkuu sitten rakennuksen ulkopuolelle huolintaan.

– Siksi vastuun rajoja ei pysty määrittelemään pohjapiirustuksesta. Lähestymme vastuukysymystä aina toimintakohtaisesti: mitä ollaan tekemässä, ketkä ovat tekemisessä osapuolina ja kenellä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa kokonaisuuteen. Sitten sovimme yhdessä, kuka tekee mitäkin asioiden hyväksi, Tanni selventää.

Finavian lentoasemalla turvallisuuteen liittyvistä asioista sovitaan jo yhteistyön alusta pitäen.

– Sopimuksissa alihankkijan tai tilavuokraajan kanssa käydään turvallisuusasioita listan mukaisesti läpi. Sopimukset sisältävät muun muassa lentoturvallisuuteen, laittomien tekojen ennalta havaitsemiseen ja ehkäisyyn sekä työturvallisuuteen liittyviä asioita. Myös yhteistoimintafoorumin päätösten noudattamisesta sovitaan sopimuksissa, Tanni kertoo.

Yhteisen työpaikan turvallisuutta on myös tietää, kuka työpaikalle kuuluu ja kuka ei. Isommilla rakennustyömailla asia on ratkaistu pakollisilla kulkukorteilla. Lentoasemalla on käytössä oma kulkulupamenettelynsä: Trafi ja EU-komissio
vaativat, että alueella työskentelevien taustat tarkastetaan. Finavia myöntää kulkuluvat tarkastuksen jälkeen.

Lentokenttä on turvallinen paikka työskennellä siksikin, että paikalla on
jatkuvasti viranomaisia: poliisi, tulli ja rajavartiolaitos. Lisäksi Helsinki-Vantaalla on ympäri vuorokauden valmiudessa oma pelastuspalvelu.

– Huolehdimme toki pelastuslain mukaisesti pelastussuunnitelmasta. Järjestämme myös yrityksille ja heidän työntekijöilleen pelastustietoisuuskoulutuksia. Pommi-iskuun ja terrorismiin liittyviä uhkia valmistaudutaan hallitsemaan yhteisillä suunnitelmilla viranomaisten kanssa.

Lähteet ja kirjallisuutta

Nenonen, Sanna: Implementation of Safety Management in Outsourced Services in the Manufacturing Industry. Tampere University of Technology, 2012.

Pelastuslaki 29.4.2011/379

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 20.1.2006/44 (26 § ja 43 §)

Turvallisuus teollisuuspuistossa, opas 2008. VTT, Helsingin yliopisto

Työsuojelun yhteistoiminta kauppakeskuksissa. PAM 2014

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.