– Sekä johdon että työntekijöiden on toimittava toinen toisilleen esimerkkeinä työturavllisuuden edistämisessä. Puuttumisen kynnys on tehtävä mahdollisimman matalaksi , Erkki Heinonen sanoo.

Työhyvinvointi

• 19.02.2016

Turvallisuusriskit haltuun ennakoimalla

Jokaisen tulisi päivän päätteeksi päästä työstä terveenä kotiin. Ennakointi on tehokkain tapa selättää työssä piilevät turvallisuusriskit. Usein asennemuutos riittää.

Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtamisen tulisi olla osa yleistä johtamisjärjestelmää. Yritysjohto asettaa riman sille tasolle, jolla se haluaa työturvallisuuden olevan. Turvallisuusjohtaminen kehittyy vain yhteisen sitoutumisen kautta, Työturvallisuuskeskus TTK:n asiantuntija Erkki Heinonen linjaa.

Työnantaja vastaa aina lain mukaan työntekijän turvallisuudesta. Heinosen mukaan melko yleinen harhakäsitys kuitenkin edelleen on, että määräysten noudattamisesta vastaisi esimerkiksi työpaikan valitsema työsuojelun yhteistoimintahenkilö asemansa puolesta.

Jokaisen olisikin tunnistettava omat roolinsa ja vastuunsa. Turvallisuusjohtamista organisoidessa on lisäksi varmistettava, että linjaesimiehillä on riittävät resurssit ja valtuudet puuttua poikkeamiin.

– Ennakoivan työturvallisuuskulttuurin luominen työpaikalle ei maksa mitään. Se vaatii ainoastaan oikeanlaista asennetta, hiukan tekemistä ja perusasioiden saattamista kuntoon. Turvallisuusasioiden on oltava esillä päivittäin. Hyvä turvallisuusjohtaminen vähentää sairauspoissaoloja, parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja sitä kautta lisää yrityksen tuottavuutta, Heinonen pohtii.

Ensi vuoden keväänä eläkkeelle jäävä, pitkän uran työturvallisuuden parissa tehnyt Heinonen muistelee 1970-luvun alkuvuosiaan suuren, kansainvälisen elintarvike- ja päivittäistavara-alan yrityksen palveluksessa.

– Tapaamisemme alkoivat aina turvallisuusasioiden käsittelyllä. Julkisissa tiloissa oli nähtävillä turvallisuustaulut, joissa seurattiin yhtiön tapaturmatilannetta. Turvallisuuden merkitys nousi päällimmäisenä kärkeen kaikessa tekemisessä. Näin viestittiin asian tärkeyttä yhtiön toiminnalle. Vasta nyt tämä alkaa olla yleistä muissa yrityksissä.

Turvallisuus on osa ammattitaitoa

Yrityksen johdon tehtävä on määritellä turvallisuuspolitiikan päämäärät ja tavoitteet, luoda pelisäännöt, sysätä asioita eteenpäin ja osoittaa esimerkin voimalla asian tärkeys. Silti ennakoivan työturvallisuuskulttuurin luomiseen tarvitaan yhtä lailla työntekijöiden panosta.

– Ammattilaisen tunnistaa tavasta, miten hän ottaa turvallisuuden huomioon jokapäiväisessä tekemisessään. Rutiinit saattavat helposti tuudittaa vääränlaiseen turvallisuudentunteeseen. Ennen uuden työvaiheen aloittamista tulisikin aina pitää pieni tuumaushetki ja pohtia, mitä oikein on tekemässä ja miten se vaikuttaa muiden tekemisiin.

Ennakoivan työturvallisuuskulttuurin kannalta tärkeintä on Heinosen mukaan ylipäänsä tunnistaa ja arvioida riskit sekä niiden seuraukset. Tämän jälkeen on luotava menettelytavat riskien hallintaan. Vaarat ja niiden ehkäisy selvitetään henkilöstölle heti työhön perehdytettäessä ja opastettaessa.

Vaarat ja niiden ehkäisy selvitetään henkilöstölle heti työhön perehdytettäessä ja opastettaessa.

Tiedotuksella on keskeinen rooli asian pitämisessä esillä. Heinonen ehdottaa, että yritykset ottaisivat turvallisuuskysymykset vakioaiheeksi sisäisessä viestinnässään. Tavoitteiden saavuttamista helpottaa työturvallisuuden vuosikello, jossa kullekin kuukaudelle on määrätty ajankohtaisia esiin nostettavia aiheita. Asiat tulevat käsitellyiksi, kun niille on laadittu selkeät tavoitteet ja aikataulut.

– Tavoitetila on tietysti se, ettei työtapaturmia sattuisi lainkaan. Käytännöt 0-linjan saavuttamiseksi voivat kuitenkin vaihdella. Turvallisuuskeskustelujen, -kävelyjen tai -tuokioiden käynnistäminen ovat myös hyviä tapoja lähteä purkamaan tilannetta. Lisäksi yrityksen tulee myös luoda mittarit seurantaan ja tilastointiin.

Havainnoimalla vaikuttajaksi

Joissain yrityksessä sekä johtajille että työntekijöille on asetettu velvoite tehdä tietty määrä turvallisuushavaintoja vuosittain.

– Turvallisuushavaintoja tekemällä jokainen voi vaikuttaa oman ja työkaverin turvallisuuden parantamiseen. Havainnoinnin tulisi olla laajempaa kuin vain läheltä piti -tilanteisiin puuttumista. Yhtä lailla ne voisivat koskea myönteisiä muutoksia tai ennakoida mahdollisia turvallisuuspuutteita. Puuttumiskynnys on tehtävä mahdollisimman matalaksi, Heinonen ehdottaa.

Turvallisuus ei hänen mielestään saa olla erillinen, pikantti yksityiskohta yrityksen toiminnassa vaan osa kaikkea tekemistä. TTK pyrkii osaltaan tukemaan erityisesti pienempiä yrityksiä turvallisuuskulttuurin kehittämisessä. Tarjolla on runsaasti erilaista materiaalia sekä painettuna että sähköisesti. Lisäksi TTK järjestää aiheeseen liittyvää koulutusta.

– Hyvään alkuun pääsee tutustumalla verkkosivujemme sisältöön. Sieltä löytyy myös toimialakohtaista tietoa yleisen tiedon lisäksi. Usein riittää, että työpaikalla on yksi henkilö, joka ottaa asian omakseen ja vetää toiminnallaan muut mukaan ihan ylintä johtoa myöten, Heinonen kannustaa.

Lisätietoja: TTK, asiantuntija Erkki Heinonen, 040 716 5916, erkki.heinonen@ttk.fi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.