– Onnistuneen Party-hankkeen myötä on muodostunut melko selkeä kuva siitä, mikä pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa toimii ja mikä ei, projektikoordinaattori Miia Savinainen iloitsee.

Työpaikka

• 09.05.2018

Turun Party-hankkeessa työkykyä tuetaan yhteisvoimin

Valtakunnallisessa Parempaa työ- ja toimintakykyä (Party) Turun osahankkeessa on parannettu lähes 500 pitkäaikaistyöttömän työ- ja toimintakykyä.

Turun kaupungin Party-osahanke on suunnattu yli tuhat päivää työmarkkinatukea saaneille pitkäaikaistyöttömille. Valtaosa vapaaehtoisesti mukana olevista asiakkaista on 35–55-vuotiaita. Heidät on ohjattu hankkeeseen TE- ja sosiaalitoimistojen sekä perusterveydenhuollon kautta.

Keväästä 2015 lähtien toiminutta hanketta on rahoittanut Euroopan Sosiaalirahasto ja Turun kaupunki.

Miia Savinainen on tyytyväinen Party-hankkeen tuloksiin.

Miia Savinainen on tyytyväinen Party-hankkeen tuloksiin.

Oikealla polulla

– Projektin tulokset ovat olleet kannustavia. Lähes 500 asiakkaastamme on 45 henkilöä työllistynyt palkkatuettuun työhön ja 70 asiakasta on osallistunut kuntouttavaan työtoimintaan. Hankkeen aikana olemme saaneet läpi 20 työkyvyttömyyseläkepäätöstä. Lisäksi monet asiakkaat ovat osallistuneet sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiin, mitä kautta oma aktiivisuus on kasvanut, projektikoordinaattori Miia Savinainen kertoo.

Kuntouttava työtoiminta on joko johtanut palkkatuettuun työllistymisjaksoon, mikä on Turussa kahdeksan kuukauden mittainen, tai tarkentanut sitä, millaiseen työhön kyseinen asiakas
pystyy.

– Kuntouttava työtoiminta tarkoittaa yleensä neljän tunnin toimintapäivää 1–4 päivänä viikossa. Toiminta kestää yleensä kolmesta kuukaudesta vuoteen.

Aluksi pitkäaikaistyöttömille järjestetään vapaaehtoisia, henkilökohtaisia tapaamisia hankkeen projektityöntekijän kanssa. Tärkeää on ohjata asiakas sen palvelun, etuuden tai toiminnan pariin, joka hänelle kuuluu.

Työnantajien keinoksi pitkäaikaistyöttömien tukemiseen Savinainen tarjoaa palkkatukea. Lisäksi hän toivoo työpaikoilla kärsivällisyyttä, sillä pitkä työttömyys latistaa itsetuntoa.

– Valtion palkkatuki kompensoi sitä, ettei työntekijä kenties heti alusta alkaen tee työtä aivan täydellä teholla. Liikkeelle lähtö pitkän työttömyysjakson jälkeen on hidasta.

Party-hanke päättyi maaliskuussa, mutta sen aikana saadut hyvät käytännöt jäävät elämään. Pitkäaikaistyöttömien aktivointi on pitkäjänteistä työtä: polku on rakennettava porras portaalta.

Party-hankkeen päätyttyä elämään jäävät muun muassa asiakasraadit, työ- ja toimintakyvyn arviointimalli sekä monialainen yhteistyö, joka on hankkeen myötä saatu entistä toimivammaksi.

Party-hankkeen päätyttyä elämään jäävät muun muassa asiakasraadit, työ- ja toimintakyvyn arviointimalli sekä monialainen yhteistyö, joka on hankkeen myötä saatu entistä toimivammaksi, Raija Nordman kertoo.

Kaikki tieto yhteen paikkaan

Party-hankkeessa kehitettiin uudenlaista mallia työntekijän työkyvyn arviointiin. Tärkeää on saada mahdollisimman laaja kuva henkilön tilanteesta. Monialaiset tiimit perehtyivät hankkeeseen osallistuvien tilanteeseen, jotta kokonaiskuva kirkastuisi.

Merkittävimpiä työllistymisen esteitä asiakkailla on keskeytynyt tai vanhentunut koulutus sekä ammattikoulutuksen puute. Lisäksi suurelta osalta on löytynyt diagnosoimattomia tai hoitamattomia sairauksia, kuten diabetesta, verenpainetautia, psykiatrisia sairauksia tai erilaisia neuropsykologisia häiriöitä. Usealla on tuki- ja liikuntaelinsairauksia.

Vain 15 prosentilla asiakkaista työllistymisen esteenä on päihteiden käyttö.

– Jos päihde- tai mielenterveysongelmat ovat akuutteja, henkilö kuuluu hoidon piiriin. Päihteiden käyttäjän työkykyä ei ole järkevää arvioida, sillä arviointi ei ole luotettavaa. Lisäksi Kela hylkää herkästi päihteiden käyttäjien sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyyseläkehaut, toteaa Raija Nordman, Partyn projektityöntekijä ja työterveyshoitaja.

Partyn asiakkaat ohjataan tarvittaessa työterveyshoitajalle. Hän kartoittaa tilannetta parin tunnin alkutapaamisessa, joka sisältää myös terveystarkastuksen.

Tapaamisen jälkeen asiakas ohjataan tarvittaessa hankkeen omalle lääkärille ja hänelle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma. Lisäksi pyydetään lupaa käsitellä henkilön tilannetta monialaisessa verkostossa – ilman asiakasta. Tällöin eri tahojen hallussa oleva sirpaleinen tieto on kaikille avoinna samalla kertaa, ja asioiden käsittely nopeutuu.

Lopputuloksena on asiakaskohtainen, selkeä suunnitelma, johon asiakas sitoutuu ja jonka toteutumista seurataan asiakaskäyntien ja puheluiden avulla.

– Tärkeintä on asiakkaan oma herääminen. Se, että motivoituu sisältäpäin.

Party-hankkeen päätyttyä elämään jäävät muun muassa asiakasraadit, työ- ja toimintakyvyn arviomalli sekä monialainen yhteistyö, joka on hankkeen myötä saatu entistä toimivammaksi.

Turussa käynnissä ollut pitkäaikaistyöttömien työkyvyn tukemiseksi perustettu Party-hanke päättyi maaliskuussa. Hankkeen hyvät käytännöt, kuten aktivointiin käytetty Kimmoke-ranneke, jäävät silti edelleen elämään.

Kimmoke-rannekkeen piiriin kuuluvia tapahtumia koordinoi asiakasraati, liikuntapalveluvastaava Toni Pekkola kertoo.

Kimmoke vetää kotoa kylille

Merkittäväksi aktivointikeinoksi hankkeessa on osoittautunut Kimmoke-ranneke, Turun liikunta- ja kulttuuritoimen yhdessä kehittämä tuote.

– Kimmoke on suunnattu tiettyjä Kelan etuuksia saaville työikäisille. Ihminen on saatava ensin parempaan fyysiseen ja henkiseen kuntoon, jotta hän voi tehdä työtä, rannekkeen aktivointipalveluita kehittävä liikuntapalveluvastaava Toni Pekkola muistuttaa.

Rannekkeen haltija saa puolen vuoden ajan käydä maksutta kerran päivässä kaupungin uimahalleissa, kuntosaleilla, matalan kynnyksen liikuntaryhmissä ja lukuisissa erilaisissa kulttuuritapahtumissa.

– Kimmokkeella lisätään aktiivisuutta ja hyvinvointia sekä houkutellaan ihminen ulos kotoa, sosiaalisten kontaktien pariin. Varmasti tulee säästöjä myös terveysmenoissa, Pekkola jatkaa.

Kalenterissa olevista tapahtumista lähetetään tekstiviestit viikoittain kaikille kimmokelaisille. Tapahtumia ideoi Partyn asiakaskunnasta koottu asiakasraati.

Erityisen suosituiksi Kimmoke-toiminnoiksi ovat Pekkolan mukaan osoittautuneet kuntosaliharjoittelun ja uimisen lisäksi sosiaaliseen kuntoutukseen sopivat lajit, kuten keilaus ja frisbeegolf.

– Olen nähnyt aivan huikeita edistysaskelia. Ennen ujot henkilöt ovat alkaneet jutella, ovat iloisia ja löytäneet ystäviä uusien harrastusten parista. Sosiaalisuuden myötä koko henkilön yleinen olemus ja habitus on valoisampi, Pekola iloitsee.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.