Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Tieto on valtaa, mutta hyödyllisinkin tai ajankohtaisinkin tieto on turhaa, jollei sitä käytetä. ILOn kansainvälistä työturvallisuuden teemapäivää 28.4. vietetään suomalaisittain nimellä ”Tiedosta turvaa”. Päivä keskittyy työturvallisuustiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen.
Tehdäänkö työpaikallasi turvallisuushavaintoja tai selvitetäänkö henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia? Käsitteleekö ylin johto kerättävää tietoa? Hyödynnetäänkö tietoja päivittäisessä päätöksenteossa ja kehittämisessä vai jääkö tieto käyttämättä? Kuinka tietoa käytetään turvallisuuden parantamiseen? Mikä on työntekijän rooli?
Näitä asioita pohditaan ILOn (kansainvälinen työorganisaatio, International Labour Organization) järjestämänä kansainvälisenä työturvallisuuspäivänä. Päivää vietetään 28.4., ja ILO on nimennyt tämän vuoden teemaksi ”Optimize the Collection and Use of OSH (Occupational Safety and Health ) Data” eli suomalaisittain ”Tiedosta turvaa”.
Teeman puitteissa järjestetään viisi aamupäivän tilaisuutta ympäri Suomea, ja niissä käsitellään asiantuntijoiden ja työpaikkaesimerkkien kautta sitä, miten työpaikoilla kerättävää tietoa voi ja kannattaa hyödyntää. Jotta voidaan parantaa työturvallisuutta ja -terveyttä suomalaisilla työpaikoilla, paitsi tiedonkeruun myös tutkimuksen ja tiedon hyödyntämisen pitää toimia.
Työpaikoilla kerätään paljon tietoa turvallisuudesta. Esimerkiksi velvollisuus selvittää vaaroja perustuu työturvallisuuslakiin ja koskee kaikkia työnantajia toimialasta ja työntekijöiden lukumäärästä riippumatta.
– Meillä syntyy tänä päivänä hirveä määrä erilaista työturvallisuustietoa. Tietoa syntyy esimerkiksi vaarojen tunnistamisesta, riskien arvioinnista, turvallisuusselvityksistä, turvallisuusilmoituksista, läheltä piti -tilanteiden dokumentoinnista ja niin edelleen. Tietoja voidaan kerätä myös esimerkiksi henkilökunnan hyvinvointia seuraamalla, tekemällä kyselyitä tai vaikkapa kevyenä ratkaisuna laitteella, jolla voi painaa työpäivän päätteeksi Miten päivä meni -hymiötä, kertoo Työturvallisuuskeskus TTK:n toimitusjohtaja Rauno Hanhela.
Jotta kerätty tieto välittyy eteenpäin, kanavat on syytä pitää kunnossa.
Tieto on turhaa, jos se jää hyödyntämättä
Rauno Hanhela toteaa, että työturvallisuustiedon kerääminen on tyypillisesti paremmalla tasolla kuin sen hyödyntäminen. Hän nostaa esimerkiksi jokavuotisen monien työpaikkojen perinteen, työhyvinvointikyselyn. Jotta se ei olisi vain välttämätön paha, jokaisella työpaikalla olisi hyvä kysyä, onko siitä hyötyä tai millaisia parannuksia sen perusteella tehdään.
Tietoa on kerätty turhaan, jos se jää hyödyntämättä.
– Ei kukaan halua olla mukana keräämässä tietoa, jos taustalla on ajatus, ettei sitä kukaan koskaan käytä. Tiedon hyödyntämisen kannalta ratkaisevaa on, miten työsuojelun yhteistoiminta ylipäätään toimii työpaikalla.
Ja jotta tieto välittyy eteenpäin, kanavat on syytä pitää kunnossa. Ihannetapauksessa työpaikalle onnistutaan luomaan avoin kulttuuri, jossa asioita uskalletaan ottaa puheeksi ja että työntekijät tuntevat, että asiat myös käsitellään ja tietoa hyödynnetään.
Hanhela toteaa, että idea voidaan työpaikan koosta ja kulttuurista riippuen käsitellä vaikka kahvipöydässä.
– Tärkeää on ratkaista, miten asioita viedään eteenpäin.
Verkostoituminen on hyödyllistä
Maailma on tulvillaan tietoa, ja yhä enemmän korostuu juuri oman työyhteisön tarpeisiin soveltuvan tiedon löytäminen.
– Aina voi googlata asiasanoja, jotka sitten vievät satunnaiseen tiedonlähteeseen. Mutta asiallisen tiedon kaivaminen voi olla työlästä, Hanhela toteaa.
TTK haluaa tarjota luotettavan tietolähteen ja ohjata tarvittaessa myös kumppanien palveluiden ääreen. Tärkeää on systematiikka, miten sisäistä ja ulkoista tietoa hyödynnetään yhdessä ja rinnakkain.
Tiedon keruussa ja sen soveltamisessa ovat erilaiset verkostot osoittautuneet tehokkaiksi. Verkostot voivat olla epävirallisiakin, mutta Suomessa toimii myös useita yritysten yhteenliittymiä.
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
