Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Taukoliikunnasta tuli tapa

Yleinen

20.02.2019

Nokia Networksin insinöörit Kari Hotakainen, Markus Nenonen, Heikki Malmberg ja Sauli Markkula sekä leukaa vetävä Tommi Nurminen treenaavat joka päivä. Jos työkaveri luistelee leuanvedossa, seuraa heti ystävällistä kuittailua.

Taukoliikunta voi lujittaa työyhteisön me-henkeä, ja siihen saattaa jopa jäädä koukkuun. Nokia Networksilla leuanvedosta on tullut insinööreille kiinteä ja hauska osa arkea.

Neljä insinöörimiestä tutkii pilke silmäkulmassa taulukkoa. Siihen kootaan tieto siitä, miten kukin on osallistunut kilpailuun leuanvedossa ja kuka on päässyt keulille.

Kaverille ei ole kiva hävitä, se on selvä, mutta yhtä lailla pidetään huolta siitä, että jokainen leikkiin ryhtynyt pysyy siinä mukana.

– Ryhmän tuki on tärkeää. Jos joku jättää homman väliin, siitä kuittaillaan heti porukan WhatsApp-ryhmässä, kertoo leuanvedon nokkamies Markus Nenonen.

Heikki Malmberg, Kari Hotakainen ja Sauli Markkula nyökyttelevät vieressä. He huomaavat taukoliikunnan hyvät puolet joka päivä – ja myös sen, mitä tapahtuu, jos leukojen vetäminen jää väliin vaikkapa tiiviinä palaveripäivänä taikka työmatkalla.

– Aivotyössä kannattaa pitää tauko 25 minuutin välein, summaa Heikki Malmberg.

Ajatus toimii paremmin

Kun Markus Nenosta alkaa työpisteellä väsyttää, hän käy vetämässä leukoja, ja olo on heti virkeämpi. Veri kiertää ja ajatus toimii. Yksi leuanvetäjä sai hierojalta hämmästynyttä palautetta: niskojen ja hartioiden seudun kireydet olivat tiessään.

Koneella istuminen puuduttaa.

– Joskus lähden vähän ulos kävelemään ilman takkia kesken työpäivän. Sekin piristää, Malmberg kertoo.

Leuanveto on työpaikkaliikuntaa ja sosiaalista toimintaa, mutta insinöörien mukaan ehdottomasti herrasmieslaji. Kaverien kesken on vahva luottamus. Jos työpäivän aikana ei ennätä vetää leukaa, sen voi tehdä kotona ja kirjata työpaikan taulukkoon.

Nokia Networksin Tampereen toimipisteessä on nykyisin kolme leuanvetopistettä. Ensimmäinen saatiin 2016. Nenonen ja kumppanit haluavat haastaa sekä muita työpaikkoja että myös yhtiön johtoa lajiin mukaan.

– Me olemme ilman muuta myös parempia työntekijöinä, kun pidämme itsemme virkeinä taukoliikunnalla, miehet tiivistävät.

Nokia Networksin väki on vähentänyt istumista ja lisännyt taukoliikuntaa.

Nokia Networksin väki on vähentänyt istumista ja lisännyt taukoliikuntaa.

Istuminen väheni 20 minuutilla

Leuanveto pyörähti käyntiin Työterveyslaitoksen tutkimushankkeen vanavedessä. Nokia Suomi oli mukana Työsuojelurahaston tukemassa tutkimuksessa, jossa haluttiin vähentää istumista ja lisätä yhteisöllisyyttä.

Nokiassa pilotoitiin pelillistä taukoliikuntaa hyvin tuloksin Cuckoo Workout -menetelmän avulla. Sovelluksen hälytys omalla koneella muistutti liikuntataukojen pitämisestä, ja video ohjasi harjoitteiden tekoon.

Osa koki pelin kiinnostavaksi, koska se loi haastetta ja antoi myös mahdollisuuden kilpailemiseen. Toisia motivoi tauottamisesta saatava hyöty.

Liikkuvia taukoja pitävä on tarmokas, hänen muistamattomuutensa vähenee ja hän myös palautuu työpäivästä paremmin.

Taukoliikuntasovellus muistuttaa säännöllisesti, että nyt on aika katkaista työt ja jumpata.

Hankkeen tutkija Anne Punakallio Työterveyslaitokselta tietää, että jatkuva istuminen on iso riski: se on itsenäisesti yhteydessä moniin sairauksiin ja terveyshaittoihin.

Istuvaa työtä tekevän on hyvä nousta seisomaan puolen tunnin välein. Parin, kolmen minuutin taukoliikunta sujuu työyhteisössä parhaiten, kun esimies on esimerkkinä ja juonessa mukana. Työyhteisö saadaan mukaan, kun yhdessä sovitaan pelisäännöt ja luodaan hyvät mahdollisuudet.

Nokiassa istuminen väheni tutkimushankkeen aikana noin 20 minuuttia päivässä, mikä on hyvä saavutus. Taukoliikunnan hyödyt ovat suuret sekä keholle että aivoille.

– Liikkuvia taukoja pitävä on tarmokas, hänen muistamattomuutensa vähenee ja hän myös palautuu työpäivästä paremmin. Erittäin aktiivisilla tauottajilla yhteisöllisyys lisääntyy ja työntekijöiden kokema tuottavuuskin paranee, kertoo Punakallio.

Hänen mukaansa taukoliikunnan saaminen osaksi arkea vaatii, että HR ja työterveyshuolto tukevat asiassa. Nokiassa kumpikin oli hankkeen takana vahvasti.

Työhyvinvointipäällikkö Tiina Ristamäki nyökyttelee vieressä. Hän kertoo, että yhtiö lähti mielellään mukaan Työterveyslaitoksen tutkimukseen.

– Työntekijöiden hyvinvointi on yhtiössä tärkeää, ja yritys on mielellään mukana hankkeissa, joissa on taustalla tutkittua tietoa.

Hän on iloinen siitä, että hankkeen myötä työntekijöille on saatu uutta tietoa omaan hyvinvointiin liittyvistä asioista, ja tietenkin siitä, että Suomen nokialaisten liikunnallisuus on pantu merkille muuallakin.

– Meillä on Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka sertifikaatti. Olimme kolmen parhaan yrityksen joukossa ja Urheilugaalassa. Se oli meille tärkeä asia, vaikka emme ensimmäiselle sijalle päässeetkään, Ristamäki kertoo noustessaan rappuja pitkin kolmanteen kerrokseen.

Työpäivän mittaan kannattaa pitää liikunnallisia taukoja. Kanthi Palaniappan tekee välillä työtä kävellen.

Työpäivän mittaan kannattaa pitää liikunnallisia taukoja. Kanthi Palaniappan tekee välillä työtä kävellen.

Tähän jää koukkuun!

Anu Uusitalo sai työkoneelleen pelillisen taukoliikuntasovelluksen helmikuussa 2017.

– Kun saan ilmoituksen taukoliikunnasta kesken palaverin, nousen ja alan jumpata. Ja niin tekevät ne kaikki muutkin! Taukojumppa on hauskaa, oppimisratkaisukoordinaattori naurahtaa.

Uusitalo on kilpailuhenkinen, ja hän saa voimaa siitä, että hän voi kisata itsensä kassa ja olla taukoliikuntapelin keulilla. Sivutuotteena tulee hyvinvointi: niska on kunnossa eikä hiirikäsikään enää vaivaa. Sovelluksen liikkeet ovat monipuoliset.

– Toimistolla pitää hieman varoa, etteivät teekupit lentele ja etten vahingossa huitaise jumpatessa työkaveria. Teen paljon etätyötä, ja kotona voin häpeilemättä tehdä jumppaliikkeet juuri niin kuin haluan, hän kertoo.

– Olen jäänyt koukkuun, hän tunnustaa.

Lue lisää tutkimuksesta Työsuojelurahaston sivuilta.

Kommentoi