Silja Kyytinen johtaa sosiaalista sirkusta

Sirkustirehtööri Silja Kyytinen on aina ollut liikkuvainen. Kouluaikaan hän harrasti telinevoimistelua, aikuisena sirkusakrobatiaa ja paljon reissaamista. Tie sirkukseen ei kuitenkaan ollut suora. Kun mieli lukion jälkeen paloi maailmalle, Silja päätyi Lontooseen.

– Englantiin oli helppo päästä opiskelemaan. Opiskelin maantietoa ja sain opettajan pätevyyden. Ajattelin, että niistä on varmasti elämässä hyötyä. Kymmenisen vuotta opiskelin, opetin, työskentelin ja matkustelin ympäri maailmaa.

Vähitellen kuitenkin kotimaa alkoi kutsua.

– Tulin Turkuun jatkamaan maantiedon opintoja, ja löysin puolison Helsingistä heti Suomeen muutettuani.

Harrastus näytti tietä

– Helsinkiin muutettuani tein opettajansijaisuuksia ja aloin harrastaa sirkusta. En oikein tiennyt, mille sitä alkaisi.

Sirkuskoulu Woltissa johtaja kysyi, olisiko Silja kiinnostunut opettamaan lapsia tai perheitä.

– Kiinnostuin ilman muuta, ja sen myötä tuli eteen sosiaalinen sirkus, mahdollisuus työskennellä erityistä tukea tarvitsevien ihmisten kanssa sirkuksen kautta.

Leikin ja hassuttelun rooli on tärkeä sosiaalisessakin sirkuksessa.

Sosiaalinen sirkus pyrkii lisäämään erityisen tuen tarpeessa olevien ihmisten hyvinvointia sirkuksen avulla. Harjoitellaan esimerkiksi vuorovaikutusta, sosiaalisia taitoja, rohkeutta ja luottamusta sekä etsitään omia vahvuuksia.

– Silloinen sirkusopettajani oli töissä myös laajassa Euroopan sosiaalirahaston hankkeessa, jossa oli mukana organisaatioita eri puolilta Suomea. Olin kauhean innostunut.

Kun kävi ilmi, että tällä opettajalla oli sellaisiakin ryhmiä, joiden kanssa hän ei itse halunnut jatkaa, Silja otti yhteyttä hankekoordinaattoreihin ja puhui itsensä töihin.

– Olin harrastanut ja opettanut sirkusta vasta vähän aikaa, mutta luulen, että opettajakokemukseni painoi tässäkin.

Sirkus tarjoaa ihan loputtomasti haasteita niitä haluavalle, mutta mukaan pääsee tosi matalalla kynnyksellä

Sopivasti samoihin aikoihin alkoi Turun ammattikorkeakoulussa sosiaalisen sirkuksen ohjaajakoulutus, jonka pystyi toteuttamaan työn ohessa.

– Pääsin kurssille, ja siitä se sitten lähtikin oikein rytinällä. Kun ESR-hanke puolitoista vuotta myöhemmin loppui, perustimme oman yhdistyksemme Sirkus Magentan vuonna 2011.

Magentalla on ollut sosiaalisen sirkuksen ohella koko ajan myös maksullisia, kaikille avoimia harrastusryhmiä. Ne ovat talouden tukijalka, mutta myös keventävät ja monipuolistavat ohjaajien työtä.

Sirkukseen on helppo tulla

Erityisen tuen toiminnassa sirkus on aika uusi toimintamuoto. Uutta se on myös osallistujille. Kaikki ovat aloittaessa samalla viivalla.

– Sirkus on menetelmänä monipuolinen. Siinä on niin paljon erilaisia lajeja, että hyvin erilaisten ihmisten on helppo löytää kiinnostuksen kohteita. Kun yhtä kiinnostavat erilaiset välineet ja jongleeraus, toista voi kiehtoa temppuilu, leikki, yhdessä tekeminen tai vaikka maskeeraus.

Vuorovaikutuksen ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen voidaan aloittaa työskentelemällä jonkun välineen kanssa. Heitellään palloa ja tehdään sillä vähitellen erilaisia temppuja.

– Siinä ollaan jo kontaktissa toiseen ihmiseen, mutta ei tarvitse vielä uskaltaa puhua tai katsoa silmiin. Leikkien ja rennon tunnelman avulla edetään vähitellen.

Kun keskiössä on se temppu, toisen kanssa voi päätyä kontaktiin ihan huomaamattaan: koskettaa, auttaa, tukea ja ottaa apua vastaan.

Sirkus tarjoaa ihan loputtomasti haasteita niitä haluavalle, mutta mukaan pääsee tosi matalalla kynnyksellä. Itselle löytyy rooli.

Tirehtööri Kyytisen omia lajeja ovat erityisesti lattia-, pari- ja ryhmäakrobatia sekä klovneria.

Entä mitä sosiaalinen sirkus vaatii ohjaajalta?

– Ennen kaikkea kiinnostusta ja innostusta, sanoo Silja Kyytinen.

Varsinaisia sirkustaitoja hyvin erityisen ryhmän ohjaaja tarvitsee aika vähän, perustaidot riittävät.

Paljon tärkeämpiä ovat ihmistaidot. Kyky tehdä töitä hyvin erilaisten ihmisten kanssa, lukea ihmisiä ja heidän tarpeitaan.

– Vuorovaikutustaidot ovat keskiössä. Erilaisia ryhmiä on kyettävä ohjaamaan ymmärrettävästi, vaikka kaikkien ei olisi samaa kieltä tai kielelliset valmiudet ryhmässä olisivat puutteelliset.

Magentassa on valmennettu mielenterveyskuntoutujia, kehitysvammaisia, maahanmuuttajia ja monia muita. Ohjaajalle se tarkoittaa jatkuvaa herkillä olemista. On hoksattava ja osattava ennakoida erilaisia tarpeita ja tilanteita. Ohjaajien on oltava koko ajan sekä fyysisesti että henkisesti erittäin läsnä ja kyettävä muuttamaan suunnitelmia tilanteiden ja tarpeen mukaan.

Tirehtööri ylösalaisin

Harvan johtajan toimenkuvaan kuuluu käsilläseisonta. Silja Kyytisen työviikkoon kuuluu säännöllistä treenausta. Tirehtööri on 60-prosenttisesti toimistolla, mutta päiviin liittyy myös valmennusta ja opetusta, käsilläseisontaa ja akrobatiaa sekä koulutuksia. Syksyllä alkaa muun muassa kehitysvammaisten aikuisten kurssi.

– Teemme työmme hyvin ja meillä on hyvä meininki. Toki tällä alalla työ on aika kuormittavaa ja voi tuntua välillä raskaalta. Onneksi tukenamme on taitava työnohjaaja ja hyvä työyhteisö. Kuuden ihmisen ydintiimillä pyöritämme nykyään jo aika isoa organisaatiota. •