Saattohoitajan työssä tärkeää on kuunteleminen
Taru Rautiainen on sairaanhoitajana palliatiivisen ja saattohoidon osastolla Katariinan sairaalassa Vantaalla. Tärkeintä hänen työssään on kuunteleminen, saatavilla olo ja potilaiden sekä omaisten kanssa keskustelu. Työhyvinvoinnista pitävät huolta erilaiset keskustelut ja kohtaamiset.
Työpaikkani on Vantaalla Katariinan sairaalassa. Teen sairaanhoitajan töitä osastolla viisi, joka on palliatiivisen ja saattohoidon osasto. Potilaspaikkoja on 17. Hoidon tarpeessa olevia ihmisiä on enemmän kuin hoitopaikkoja. Se näkyy myös meillä – aina kun potilaspaikka vapautuu, siihen on uusi tulija jonosta.
Hoitotyön ytimessä ovat kuunteleminen, saatavilla olo, omaisten lohduttaminen, tiedon jakaminen sekä muun muassa mahdollisimman tehokas kivunlievitys. Lääkehuolto kirjaamisineen vie yllättävän suuren osan sairaanhoitajan työajasta.
Olen ollut aikaisemmin pitopalveluyrittäjä, ja eräs iso asiakkaamme oli hautaustoimisto. Huomasin, että surevien omaisten kohtaaminen oli minulle hyvin luontevaa muistotilaisuuksia järjestettäessä. Pyöritin yhdessä kokkiaviomieheni kanssa pitopalveluyritystä 16 vuotta, kunnes päätimme myydä liiketoiminnan. Oli aika alkaa tehdä jotain muuta.
Valmistuin sairaanhoitajaksi 46-vuotiaana Hyvinkään Laureasta, ja saattohoito-osastolle pääseminen oli juuri sitä, mitä sairaanhoitajan työltä halusin. Olen nyt ihanneammatissani. Työni parasta antia ovat potilaiden ja heidän omaistensa kanssa käytävät keskustelut ja tunne siitä, että olen ollut avuksi.
Kohtaan työssäni paljon surua ja kovia ihmiskohtaloita. Minun on kuitenkin suhtauduttava suruun ammattimaisesti, koska muuten työstä tulisi liian suuri taakka kannettavaksi. Pidän yllä omaa työhyvinvointiani keskustelemalla työtovereiden kanssa. Meillä on osastolla hyvä työilmapiiri, se merkitsee paljon työhyvinvoinnin kannalta. Käyn kuntosalilla, olen päässyt salilla eroon selkävaivoista.
Eniten työssäni turhauttaa potilastietojärjestelmän näpyttely. Siihen kuluu liian paljon aikaa, ja se kaikki on pois potilailta. Minulle jääkin usein työpäivän jälkeen riittämätön olo, koska en ole yksinkertaisesti ehtinyt tehdä potilaiden eteen niin paljon kuin olisi pitänyt.
Haluan kehittää jatkossa hoitotyötä muun muassa palvelumuotoilun avulla. Osallistun parasta aikaa palliatiivisen ja saattohoidon kehittämistyön oppisopimuskoulutukseen työpaikallani. Se sisältää luentoja, verkkomateriaalia ja kehittämistehtävän tekemistä osastolla. Kehittämistehtävänä on omaisten iltojen suunnittelu ja lanseeraaminen osaksi osaston toimintaa. Niissä voidaan jakaa informaatiota, ja omaiset saavat vertaistukea toisiltaan.
Alan ammattilaisilla on ollut liian vähän tietoa palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta. Onneksi tilanne on parantumaan päin ainakin sairaanhoitajilla. •
Anna palautetta jutusta