R-kioskit saivat vuodenvaihteessa Teemu Rissasesta tutun vetäjän, sillä hän on kehittänyt Suomen suurinta kioskiketjua monessa tehtävässä yli kymmenen vuotta.

Henkilö

06.09.2016

R-kioskin Teemu Rissanen hakee tulosta hauskuudella

Meillä on hauskaa ja teemme tulosta. R-kioskien toimitusjohtaja Teemu Rissanen kuvaa, ettei hauska ole Ärrillä hersyvää naurua tauotta. Se on hyvää oloa, joka on vahvasti kiinni jokaisen omasta tahdosta.

Asenteesi ratkaisee, uhriudutko vai oletko valmis pohtimaan, mitä asioiden hyväksi voit tehdä, perustelee Teemu Rissanen.

R-kioskit saivat Rissasesta toimitusjohtajan vuodenvaihteessa. Hän on R-kioskilaisille tuttu kasvo, sillä hän on kehittänyt Suomen suurinta kioskiketjua eri tehtävissä yli kymmenen vuotta. Hän tuli kioskien maailmaan teollisuuden puolelta Fazerilta, jossa hän vei ruotsalaisille viestiä ruisleivän terveellisyydestä. Ärrien oven hän avasi 2005.

– Ilmapiiri kioskibisneksessä oli alusta alkaen iloinen. Siinä korostui rehellinen suomalainen reippaus, mikä näkyi kaikissa ihmisissä. Yrityksen tapa toimia oli hyvin ammattimainen ja ihmisläheinen, mutta tulosorientoitunut jo silloin. Tehtiin hyvää tulosta, ja tehdään edelleen.

R-kioskien liiketoiminnan juuret ovat syvällä suomalaisuudessa. Rautatiekirjakauppa Osakeyhtiön perustivat vuonna 1910 Otavan, Werner Söderströmin, Uuden Suomettaren ja Hufvudstadsbladetin kustantamot myydäkseen sanomalehtiä ja kirjoja rautatieasemilla. Reilussa vuosisadassa kioskit nousivat lähes joka kylään ja kadunkulmaan. Omistuspohja eli muutoksissa. Vuonna 2012 Sanoma Oy myi R-kioskien liiketoiminnan norjalaiselle Reitan Groupiin kuuluvalle Reitan Conveniencelle.

Yhteiset arvot, yhteinen kieli

Reitanissa vallitsee Rissasen mukaan perheyrityksen kulttuuri, jossa aikajänne on iäisyys kvartaalin sijasta. Yhteistä Pohjoismaat ja Baltian kattavassa kioskikonsernissa ovat arvot, jotka alun perin ovat syntyneet vuoropuhelussa norjalaisten kioskikauppiaiden kanssa. Ne luovat pohjaa yhteiselle kielelle. Jokainen maa panostaa tahollaan omaan työkulttuuriinsa. Esimerkiksi Reitanin norjalainen yksikkö valittiin kotimaassa Best Place To Work -yritykseksi 2015.

Norjalainen perheyritys on kolmessa vuodessa investoinut R-kioskien kehittämiseen yli 30 miljoonaa.

– Olemme suomalainen yritys ja teemme työtä Suomessa. Panostus kertoo omistajan vankasta luottamuksesta suomalaiseen tekemiseen. Meillä on vahva tulevaisuus, Rissanen sanoo painokkaasti.

”Uskon, että puhuminen vaikeistakin asioista synnyttää luottamusta. Puhumme toisillemme, emme toisistamme.”

Teemu Rissanen

Teemu Rissasen mielestä kehityssuuntia on parasta hakea kioskien arjesta. Toimivimmat ratkaisut löytyvät keskustelemalla kauppiaiden ja henkilökunnan kanssa.

Puhumme toisillemme, emme toisistamme

Voittamisen kulttuuri on konsernin keskeinen arvo ja tavoite, samoin keskittyminen liikeideaan. Rissanen korostaa puhumisen kulttuuria ja esteetöntä tiedonkulkua.

– Uskon, että puhuminen vaikeistakin asioista synnyttää luottamusta. Meidän arvojemme mukaisesti puhumme toisillemme, emme toisistamme. Se pätee joka tilanteessa, myös yksityiselämässä. Jokainen tarvitsee tietoa siitä, miten suoriutuu, mitä häneltä odotetaan, miten meillä menee.

R-kioskeilla on ollut franchising-toimintaa jo lähes 30 vuotta. Omistajan vaihduttua neljä vuotta sitten kauppiasmallia vielä terävöitettiin.

Rissanen luonnehtii Ärrän franchising-mallia toimivaksi yhdistelmäksi suuruuden etuja ja paikallista omistajuutta. Liiketoiminnassa on keskitetty hankinta- ja markkinointijärjestelmä. Kauppias puolestaan keskittyy asiakkaisiin, myyntityöhön ja työtiimiinsä.

– Pystymme tarjoamaan kauppiaille työkaluja, koulutuksia ja tietoa työhyvinvoinnin ylläpitoon. Kauppiaan onnistuminen yrittäjänä on kiinni omasta liiketoiminnasta. Totta kai hän haluaa, että työyhteisö toimii ja sen jäsenet voivat hyvin.

R-kioskit kouluttavat kauppiaitaan kuukauden verran, ennen kuin uudet yrittäjät ovat valmiita astumaan oman kioskinsa tiskin taakse. Teoriaosuudesta viidesosa tarjoaa eväitä työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseen, työterveyshuoltoon ja työturvallisuuteen.

Tukiorganisaatiolle liikuntavirikkeitä

Kauppiaiden työtiimit kohentavat työhyvinvointiaan jokaisessa kioskissa omalla tavallaan. R-kioski Oy:ssä Vantaan konttorilla työskentelee noin sadan henkilön tukiorganisaatio, joka tuottaa palveluita R-kauppiaille ja R-kioski-ketjulle.

Tukiorganisaation työntekijöille tarjottiin vastikään mahdollisuus käydä vapaaehtoisesti rasvaprosentin mittauksessa. Tulokset synnyttivät kollektiivista hurmosta antaa rasvoille kyytiä. Osanottajat vaihtoivat keskenään kunto- ja ruokavaliovinkkejä ja päivittivät tuloksiaan, joita syntyi kiitettävästi.

Tukiorganisaation tehtävä on luoda kauppiaille työkaluja.

– Avaamme kauppiaille tien yrittäjyyteen ja autamme eteenpäin.

Henkilöstön jaksamista takaavat kuntosalit työpaikalla sekä tietysti liikunta- ja kulttuurisetelit.

– Meillä on työntekijöille omia tapahtumia, esimerkiksi liikunnallinen iltapäivä kesän jälkeen. Jokainen voi valita, lähteekö kävelemään, hölkkäämään vai juoksemaan hampaat irvessä, sillä kilpailuhenkisiäkin porukassa on.

Henkilökunnan kioskissa kehitetään kioskien palvelutarjontaa. Alkutalvesta Rissanen kyseli väeltään kiinnostusta lounassalaatteihin: salaattibaarista tuli todellinen menestys. Nyt salaatit kuuluvat jo useampienkin kioskien valikoimaan.

”Työhyvinvointi on kohdallaan, kun enemmistö päivistä on sellaisia, että työssä on kiva olla.”

Omavastuu kuuluu työhyvinvointiin

Rissanen ei muotoile työhyvinvoinnille monipolvisia määritelmiä. Hänestä työhyvinvointi on kohdallaan, kun enemmistö päivistä on sellaisia, että työssä on kiva olla.

– Eihän työ aina ole ruusuilla tanssimista, mutta suurin vastuu ilmapiiristä on jokaisella yksilöllä. Miten minä suhtaudun omiin asioihini ja miten suhtaudun toisiin ihmisiin? Kannanko vastuuni ja teenkö oman osuuteni niin ajoissa, että toinen pääsee omassaan eteenpäin? Muistanko jakaa tietoa siitä, mitä odotetaan ja missä mennään?

Rissanen on luonnostellut vapain vedoin paperille työhyvinvointikioskin, joka on rakennettu yhdessä kauppiaiden ja heidän tiimiensä kanssa.

Kioskin kivijalkana ovat terveys ja työkyky.

– Kauppiaiden koulutuksessa päätössanani ovat: Onnea ja menestystä kauppiasuralla. Pitäkää huolta itsestänne. Muuten ette pysty huolehtimaan muistakaan.

Seiniksi nousevat työ ja työn hallinta.

– Emme ole ohjekulttuurissa, mutta jokaisella pitää olla selkeä kuva tehtävistään ja odotuksista, jotka häneen kohdistuvat.

Kattona on keskittyminen liikeideaan.

– R-kioski-kauppias tietää, että järjestelmät toimivat, hinnat ovat kohdallaan, markkinointi pelaa ja palkanmaksu henkilökunnalle pyörii. Hän voi keskittyä siihen, miten hän saa ihmisensä innostumaan työstään ja palvelemaan asiakkaita.

Kioskin keskiössä on työyhteisö, josta huolehtii kauppias.

– Kun kauppias vaihtuu, tapahtuu liikkeen luovutus, ja henkilökunta siirtyy vanhoina työntekijöinä uuden kauppiaan tiimiin.

Kioskin kalustavat työskentelyolot.

– Niihin vaikuttavat työturvallisuus työkaluineen, samoin ergonomia.

Viime silauksen antaa esimiestyö, sillä esimies vastaa siitä, että ihmisiä kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

– Siitä syntyy hauskuutta ja tehokkuutta. Niistä syntyvät tuottavuus ja tulos.

Kypärälajit pitävät kunnossa

Teemu Rissanen jaksaa pitää huolta omasta työhyvinvoinnistaan. Kaikki lähtee liikkeelle Maslow’n tarvehierarkiasta. Ensiksikin fyysisen kunnon pitää olla kohdallaan.

– En noudata mitään tiettyä ruokavaliota, mutta syön säännöllisesti ja kohtuudella kaikkea. Jos ruokailu jää väliin, olen kyllä aika äkäinen. Hyvä ruoka, parempi mieli, ei ole turha sanonta.

Liikuntaharrastuksiin kuuluvat tennis ja moottoriurheilukin eri muodoissaan.

– Harrastan kaikkia lajeja, joissa pidetään kypärää päässä – paitsi mäkihyppyä. Osa lajeista on pysynyt matkassa nuoruudesta lähtien, esimerkiksi lätkä jo junnusta. Mutta on hienoa haastaa itsensä aikuisenakin ja oppia uutta.

Rissasen oma into kuntoiluun heijastuu työyhteisöön niin, että hän puhuu paljon aiheesta ”fit for kioskwork”. Vain hyväkuntoinen jaksaa kohtuullisen raskasta työtä kauppiaana ja myyjänä.

Joskus ihmiset unohtavat omat tarpeensa tai turruttavat ne. Uupumisen
estämiseksi yrityksessä on käytössä varhaisen välittämisen malli. Kokemus on osoittanut, että nopea puuttuminen on hyvä ja tuloksellinen keino palauttaa työkyky.

Työ ja oma elämä tasapainossa

Rissanen löytää aikaa myös yksityiselle elämälle. Työn ja henkilökohtaisen elämän tulee olla tasapainossa, sillä kukaan ei jaksa loputtomiin tehdä vain yhtä asiaa.

– Uskon vahvasti ihmisiin, sillä työn tuloksia ei mitata tehdyillä tuntimäärillä. Kun työstä nauttii, ei työtunteja lasketa. Teen paljon töitä itsekin, mutta todellakin nautin siitä.

Toimitusjohtaja Rissanen antaa viikonloppuisin tilaa Rissasen Teemulle. Hän tekee harvoin töitä viikonloppuisin.

– Mutta olemme kauppiaita varten ja kioskit ovat auki koko ajan. Aika ajoin tulee tilanne, joka on ratkaistava sunnuntaina. Se sitten vain tehdään.

Hyvässä työyhteisössä kaikki asiat eivät Rissasen mukaan tunnukaan työasioilta. Viikonloppuisin saattaa puhelimeen tupsahtaa WhatsApp-viesti, jossa työkaveri kertoo, että piharakennus on valmis ja viikonlopun puhdetyöt tehty: aurinkoa viikonloppuun. Samassa ryhmässä saattaa seuraavaksi maanantai-
na olla visaisiakin työhön liittyviä kysymyksiä.

– Sosiaalisen median aikakaudella ihmiset ovat tottuneet, että viestejä tulee viikonloppuisin. Osaan palataan maanantaina, osa lukaistaan juuri viikonlopun iloksi.

Rissanen huokuu ihmisestä välittävää johtajuutta. Hän haluaa osallistua väkensä arkeen ja kannustaa heitä positiiviseen kierteeseen ja menestykseen.

– Parhaita ovat päivät, joina saan kiertää kioskeja. Tapaamisissa ärräläisten kanssa nousevat esiin parannustarpeet ja toimivimmat uudet ideat.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.