Työturvallisuus

• 09.05.2018

Perehdytys luo edellytyksiä onnistumiselle

Rakennustyömailla urakat pilkotaan ja järjestetään useille yrityksille. Tekijöiden perehdytys on suunniteltava mahdollisimman vedenpitäväksi, sillä lopulta vastuu työmaan turvallisuudesta lankeaa pääurakoitsijalle.

Yhteisellä työpaikalla yksi työnantaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa, ja työpaikalla toimii useampi kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja. Esimerkiksi rakennustyömaa voi olla yhteinen työpaikka.

– Ympäristö muuttuu rakennustyömaalla lähes joka päivä. Tämän takia logistiikka- ja tilaongelmat ovatkin rakennusalan suurimmat haasteet työturvallisuudessa, summaa Rakennusliike Lapti Oy:n työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilanen.

Moilanen muistuttaa, että nykyään kaikki rakennushankkeet ovat yhteisiä rakennustyömaita. Urakka pilkotaan poikkeuksetta useammalle alan yritykselle. Jyväskylän Aallonportin työmaalla vain noin puolet työntekijöistä on Lapti oy:n palkkalistoilla.

Vastuu työturvallisuusasioista on kuitenkin jakamattomasti pääurakoitsijalla. Aliurakoitsijat vaihtuvat välillä vilkkaastikin hankkeen edetessä, minkä johdosta työmaalla on pidettävä työturvallisuusperehdytyksiä lähes päivittäin.

Jyväskylän Aallonportin työmaalla turvallisuuden painoarvo korostuu entisestään: työmaa on lähes kaupungin keskustassa, vilkkaasti liikennöityjen katujen välissä.

Jyväskylän Aallonportin työmaalla turvallisuuden painoarvo korostuu entisestään: työmaa on lähes kaupungin keskustassa, vilkkaasti liikennöityjen katujen välissä.

Asia kerrallaan, työntekijöitä kuunnellen

Lapti Oy:n työmaiden koko vaihtelee päiväkodeista isoihin, jopa 16-kerroksisiin tornitaloihin asti. Tekemisen tapoja on siis monta.

– Lainsäädäntö on hankkeissamme aina sama, mutta työntekijät ja tilanteet vaihtelevat joka työmaalla, Moilanen kertoo.

Yhteisellä rakennustyömaalla perehdyttäminen kannattaakin Moilasen mukaan jakaa selkeyden vuoksi useampaan palaseen. Näin kaikki asiat tulevat käsiteltyä kokonaisuuksina.

Laptin työhöntuloperehdytyksessä käydään läpi yrityksen toimintatavat ja arvot. Sen jälkeen on vuorossa työmaatason lakisääteisten vaatimusten ja rakennuksilla tarvittavien suojavarusteiden läpikäynti. Kolmantena ja Moilasen mukaan tärkeimpänä osana tulee työmaakohtainen turvallisuustarkastelu. Yhdessä työhön tulevien kanssa käydään perusteellisesti läpi työmaan vaaran paikat ja yleiset toimintatavat.

– Perehdyttäjällä oltava tietynlaista pelisilmää. On osattava nähdä työntekijän ammatillinen kokemus ja toimittava sen mukaan. Suoraan ammattikoulusta tulevalle asiat selvitetään eri tyylillä kuin 30 vuotta kokemusta kartuttaneelle raskaan sarjan ammattilaiselle, Moilanen korostaa.

Työntekijöiden suhtautumisella on merkitystä paitsi perehdytyksen onnistumiseen, myös tiedon kulkuun työntekijöiden välillä.

– Moni tekijä ottaa turvallisuuden erittäin hyvin huomioon, ja he vievät omalla esimerkillään asiaa myös eteenpäin.

Pienillä, muutamia ammattilaisia työllistävällä työmailla perehdytys hoidetaan pääsääntöisesti kasvokkain sitä mukaa, kun uusia työntekijöitä tulee. Hieman isommilla työmailla väkeä on jo sen verran paljon, että työmaakohtainen työturvallisuusperehdytys hoidetaan ennalta ilmoitettuna ajankohtana ryhmissä. Etenkin ulkomaalaisten perehdytykseen liittyy melkoinen paperisota ennen kuin päästään itse työturvallisuusperehdytykseen ja työmaahan tutustumiseen.

Älypuhelimella tehtävät työturvallisuushavainnot parantavat turvallisuuden lisäksi myös työviihtyvyyttä, koska työntekijät kokevat itsensä entistä enemmän osaksi rakennustyömaan kokonaisuutta.

Älypuhelimella tehtävät työturvallisuushavainnot parantavat turvallisuuden lisäksi myös työviihtyvyyttä, koska työntekijät kokevat itsensä entistä enemmän osaksi rakennustyömaan kokonaisuutta.

Turvallisuushavainnot helposti kaikkien tietoon

Laptissa on ratkottu perehdytyksen haasteita myös digitaalisin keinoin. Yrityksessä on esimerkiksi otettu käyttöön uusi järjestelmä, jolla työntekijät voivat helposti kerrata perehdytyksessä läpikäytyjä asioita. Yrityksen sosiaali- ja kokoustiloihin on asennettu näyttöruutuja, joihin voidaan ohjelmoida näkymään haluttuja osia perehdytysmateriaalista.

Lisäksi Laptilla on tämän vuoden alussa otettu käyttöön menetelmä, jossa kuka tahansa rakennustyömaalla liikkuva voi tehdä työturvallisuuteen liittyviä havaintoja. Nämä havainnot voivat olla joko hyviä esimerkkejä tai sitten korjausta vaativia kohteita. Järjestelmä on saanut erinomaista palautetta, ja nykyään perehdytyskoulutuksessa turvallisuushavaintojen tekemisprosessi käydään seikkaperäisesti läpi.

– Toiminta on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Älypuhelimella otettu kuva liitetään sovellukseen, ja liitteeksi joko kirjoitetaan tai sanellaan tiedot kohteesta. Samalla tieto asiasta lähtee vastuuhenkilön sähköpostiin. Sovelluksen nelikentästä kaikki voivat sitten seurata, missä kohtaa prosessia turvallisuushavainto on. Puhelimen näytössä olevan sovelluksen nelikenttään tulee selkeä merkintä, kun asia on saatettu kuntoon, Moilanen selvittää.

Uudella työturvallisuushavaintojen tekemisjärjestelmällä pyritään madaltamaan asioihin puuttumisen kynnystä. Kun turvallisuus koetaan yhteiseksi asiaksi, sen kehittäminen sujuu paremmin. Koska järjestelmään voidaan liittää hyviäkin havaintoja, siitä on hyötyä myös uusille työmaille siirryttäessä.

Laptissa on konseptoitu työturvallisuus mahdollisimman käytännönläheiseksi osaksi suunnittelua ja rakentamista. Turvallisuus huomioidaan aina jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa, käytäntöjä kehitetään koko ajan ja tiedon halutaan liikkuvan esteettä. Kun konsepti toimii, yksi nokkela työturvallisuutta parantava idea tai käytäntö voidaan monistaa kaikkiin tuleviin kohteisiin.

Rakennusliike Lapti Oy:n työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilanen (vas.) ja työnjohtaja Jarmo Leppänen panostavat työntekijöiden perehdytykseen. Uusia menetelmiä turvallisuuden parantamiseksi kehitetään kaiken aikaa.

Rakennusliike Lapti Oy:n työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilanen (vas.) ja työnjohtaja Jarmo Leppänen panostavat työntekijöiden perehdytykseen. Uusia menetelmiä turvallisuuden parantamiseksi kehitetään kaiken aikaa.

Työmaakierros on ehdoton

– Viimeksi tänä aamuna vedin reilun puolen tunnin mittaisen työturvallisuusperehdytyksen. Alkuun asiat käytiin läpi toimistolla, ja sitten kierrettiin työmaa huolellisesti läpi, kertoo Rakennusliike Lapti Oy:ssä työnjohtajana toimiva rakennusmestari Jarmo Leppänen.

Työmaakierros on ehdottoman tärkeä osa perehdytystä. Noudatettavat lakipykälät ja säädökset ovat kaikilla työmailla samat, mutta kahta samanlaista työmaata ei Leppäsen mukaan taatusti löydy. Hän rohkaisee perehdytettäviään myös kyselemään kierroksen aikana rohkeasti.

– Perehdytettävät voisivat kenties kysellä hieman enemmän työmaan asioista, jolloin asia menisi keskustelunomaisesti paremmin perille.

On myös varottava puskemasta työturvallisuustietoa pelkästään yhdestä suunnasta. Usein perehdytettävät ovat rakennusalalla pitkän linja ammattilaisia, eikä ylhäältä alas annettu perehdytys aina toimi.

– Kun asiat puretaan auki ja käydään yhdessä läpi, saavutetaan kaikkien kannalta taatusti toimivin kokonaisuus, Leppänen tiivistää.

Leppäsen reilusti yli 20 vuoden kokemus tuo miehen puheisiin uskottavuutta. Etenkin nuoret rakennusalalle hakeutuvat osaavat arvostaa käytännön kokemuksen kautta saatua työturvallisuusperehdytystä.

Työmaan yhteinen asia

Kirvesmies Teemu Rinne kertoo olevansa Aallonportin työmaalla töissä nyt kolmatta viikkoa. Vuonna 2013 ammattikoulusta valmistunut Rinne oli tyytyväinen saamaansa perehdytykseen. Napakasti viedyssä kokonaisuudessa käytiin läpi kaikki olennainen.

– Periaatteessahan kaikilla työmailla työturvallisuusperehdytys on lähes samanlainen. Tällä työmaalla asiat käytiin harvinaisen seikkaperäisesti läpi, eikä minulle jäänyt kysyttävää oikeastaan mistään, Rinne muistelee.

– Olen aina saanut kaiken tiedon, minkä olen katsonut tärkeäksi työn turvallisen tekemisen kannalta. Minulla ei tule mieleen mitään seikkaa tai osa-aluetta, minkä perehdytyksessä voisi tehdä paremmin. Tämä on hyvä ja käytännössä toimivaksi hioutunut systeemi.

Samalla hän rohkaisee etenkin nuoria kyselemään, mikäli perehdytyksessä tulee esiin asioita, joita ei heti ymmärrä. Ja myöhemminkin kannattaa olla yhteydessä vastaavaan mestariin tai esimieheen, jos jokin työturvallisuuteen liittyvä asia vaatii lisäselvitystä.

– Yhteisellä asiallahan tässä työturvallisuuden parantamisessa ollaan, Teemu Rinne muistuttaa.

Jukka Moilanen on tiukasti samaa mieltä.

– Sanon aina työntekijöille, että työturvallisuutta ei kannata kehittää työturvallisuuspäällikön takia, vaan siksi, että me kaikki pääsisimme terveinä kotiin.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.