Kolme palomiestä jumppaa paloaseman kalustohallissa. He notkistavat hartioita ja lonkkia kiertoliikkeillä, tekevät spider man -askelkyykkyjä ja tasapainoliikettä, jolle he ovat antaneet nimen ”lemmen jousi”.

Antti Juselius keskittyy juuri spider maniin. Hän astuu pitkään askelkyykkyyn, kiertää selkää, ottaa kädellä tukea maasta ja kurottaa toisella kädellä kohti kattoa.

– Paikat ovat notkistuneet, hän kiittelee.

Lappeenrannan Lavolan paloasemalla jumppaavat palomiehet ovat konkreettinen esimerkki Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella tehdyistä uudistuksista. Jokaisella neljällä paloasemalla on siirrytty paikallisella sopimisella kokonaispalkkaukseen, keskitetty tehtäviä ja näin karsittu turhat kuluerät pois.

Toiminnan tehostamisesta syntyneet säästöt on pantu henkilöstön työkyvyn ja työssäjaksamisen tukemiseen. Rahoilla on muun muassa palkattu työfysioterapeutti. Hänen laatimallaan treeniohjelmalla palomiehet aloittavat nyt jokaisen työvuoronsa.

Vuoromestari Olli Tarhonen (oik.) taipuu “lemmen jouseen”, joka on tasapaino- ja venyvyysharjoitus.

Työaikasuunnittelu yksiin käsiin

Kun Etelä-Karjalaan vuonna 2016 perustettiin kahden ympärivuorokautisen paloaseman rinnalle kaksi uutta paloasemaa, tuli tarve yhtenäistää paloasemien toimintatapoja.

– Neljän paloaseman työaikasuunnittelussa ja työtavoissa oli isoja eroja. Jokainen esimies huolehti omasta työvuorostaan, mikä olisi tarkoittanut sitä, että työaikoja olisi suunnitellut yhteensä 16 ihmistä ja lisäksi heidän sijaisensa, kertoo palopäällikkö Sampsa Lintunen.

Työaikasuunnittelu päätettiin keskittää.

– Ensin oli saatava sellainen tietojärjestelmä, jolla voidaan hoitaa useamman toimipisteen työaikasuunnittelu. Meille räätälöitiin oma ohjelmisto, joka on käytössä myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ensihoidossa sekä Pohjois-Savon pelastuslaitoksella.

Lavolan uudelle paloasemalle perustettiin resurssitoimisto, jonne keskitettiin henkilöstöhallinto hoitamaan kaikkien neljän paloaseman työaikasuunnittelu. Resurssitoimistossa työskentelee neljä vuoromestaria ja heidän sijaisensa. Sampsa Lintunen otti vastaan resurssitoimiston päällikön tehtävän.

Resurssitoimiston ja uuden työaikamallin myötä sovittiin myös kokonaispalkkauksesta, joka otettiin käyttöön toukokuussa 2016. Nyt normaalin peruspalkan päälle tulee kiinteä korvaus, joka on noin 41 prosenttia peruspalkasta. Lisäksi sovittiin, että 24 tunnin mittaisia työvuoroja voi tarvittaessa pilkkoa pienempiin pätkiin eli klapeihin.

Olli Tarhonen, Reiska Taipale ja Antti Juselius harjoittelevat joka vuoron alussa noin 20 minuuttia. Ensin treenataan kuntosalilla, minkä jälkeen venytellään.

Tieto liikkuu paremmin

Resurssitoimiston tietokoneen näytöllä vilistää erivärisiä palkkeja. Ulkopuolisen on mahdoton saada tolkkua työaikasuunnitteluohjelmasta, mutta työvuorossa oleva vuoromestari Olli Tarhonen on hyvin perillä siitä, mitä missäkin tapahtuu – kuka on työvuorossa, kuka tekee siirrettyä työvuoroa, kuka on vuosilomalla, kuka sairaana, kuka tekemässä klapipäivää.

– Aiemmin saattoi käydä niin, että yksi esimies puuhasi Imatralla jotakin, ja toinen puuhasi Lappeenrannassa jotain muuta. Kumpikin tarkoitti hyvää, mutta sekaannuksiahan siitä syntyi, Tarhonen sanoo.

Yksi merkittävä tekijä muutoksen onnistumisessa oli viestinnän tehostaminen. Vuoromestareiden työvuorosuunnittelua helpottaa WhatsAppiin perustettu työvuoropörssi.

– Jos tulee vaikkapa äkillinen sairausloma, voin laittaa ryhmään viestin, että tule huomenna töihin, vapaa neuvoteltavissa.

Toinen viestinnällinen uudistus on joka maanantainen, neljän paloaseman yhteinen videoinfo, jossa käydään läpi ajankohtaiset asiat. Jokaiselle työntekijälle lähetetään linkki tallenteeseen. Näin kaikki työvuorot tietävät, missä mennään.

Antti Juselius taipuu spider man -askelkyykkyyn Reiska Taipaleen ja Olli Tarhosen kanssa. Tasapainoharjoitukset ja venyttelyt pitävät osaltaan kroppaa kunnossa.

Työkykyä treenillä ja koulutuksella

Oletus oli, että tehokas työaikasuunnittelu, ylitöiden loppuminen ja keskitetty henkilöstöhallinto karsivat kuluja, vaikka samalla oli palkattu uusia palomiehiä. Kun säästöjä alkoi syntyä, ne päätettiin sijoittaa erilaisiin työhyvinvointia lisääviin investointeihin.

– Työhyvinvointiin panostaminen on pelastusalalla erityisen tärkeää. Haasteena on se, että palomiesten eläkeikä nousee koko ajan, mutta työ vaatii kovaa fyysistä kuntoa, Sampsa Lintunen huomauttaa.

“Haasteena on, että palomiesten eläkeikä nousee koko ajan, mutta työ vaatii kovaa fyysistä kuntoa.”

Fysioterapeutin palkkaamisen lisäksi luotiin henkilöstön kuntobonusjärjestelmä. Jos on riittävän hyvässä iän mukaisessa kunnossa, saa 200 euron bonuksen joulukuun palkassa.

Myös koulutusta lisättiin. Kiitos kokonaispalkkaukselle, jonka myötä tulleet uudet joustavat työajat ja klapipäivät mahdollistavat koulutuksen paremmin kuin ennen.

– Olemme panostaneet erityisesti koulutukseen, joka tuottaa lisäpätevyyttä. Samalla olemme alkaneet uudistaa tehtäväkohtaista palkkausta. Tavoitteena on luoda palomiehille erilaisia urapolkuvaihtoehtoja, joihin he voivat tarttua fyysisen kunnon heikentyessä. Palomiehen työn osaksi voidaan ottaa esimerkiksi turvallisuusviestintätehtäviä tai palotarkastuksia.

Lintusen mielestä voidaan sanoa, että palomiesten ammattitaito on parantunut.

– Ainakin olemme pitäneet parempaa huolta täydennys-, erikoistumis- ja peruskoulutuksista.

Se, onko työhyvinvointiin ja koulutukseen satsaaminen lisännyt henkilöstön hyvinvointia, on vielä arvoitus. Varmaa tietoa saadaan vasta ajan kuluttua, kun voidaan vertailla sairauspoissaoloja.

41-vuotias Antti Juselius työskenteli rekkakuskina ennen kuin vaihtoi seitsemän vuotta sitten alaa palomieheksi.

Palomiehet kiittävät

Palomiehet Antti Juselius, 41, Reiska Taipale, 47, ja Timo Tahvanainen, 37, ovat tyytyväisiä uudistuksiin. Työntekijöitä kuultiin muutoksissa, ja esimerkiksi viestintään liittyvät ideat tulivat henkilöstöltä.

Kokonaispalkkausneuvotteluissa olivat mukana myös palomiesten ammattiliitot.

– Kokonaistyöaika takaa säännölliset tulot ja helpottaa vuoronvaihtoja, koska kaikki päivät ovat samanarvoisia. WhatsApp-ryhmä on kätevä. Homma on myös järkevöitynyt: enää palomiehet eivät tule väkisin kipeänä töihin viikonlopun rahakkaampiin vuoroihin, Juselius summaa.

Fysioterapeutin palkkaus, säännölliset liikuntaharjoitukset ja kuntobonusjärjestelmä kannustavat pitämään kunnosta huolta.

– Olemmehan me aiemminkin treenanneet paloaseman kuntosalilla, mutta nyt ovat lisänä liikkuvuus-, notkeus- ja tasapainoharjoitukset, Juselius mainitsee.

Tahvanainen on uudistuksen jälkeen osallistunut ulkomailla kahteen, useamman päivän mittaiseen tieliikennepelastamisen koulutukseen. Juselius on puolestaan käynyt öljyntorjuntakoulutuksessa Oulussa.

– Uusien urapolkujen luominenkin kuulostaa hyvältä. Mielellämme jäämme aikanamme eläkkeelle omasta työstä, Tahvanainen huomauttaa. •

Palkkaus- ja työaikakäytäntöjen uudistaminen karsivat kustannuksia Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella. Säästyneet rahat sijoitettiin työhyvinvointiin ja koulutukseen.
Näin palomiehet saadaan pysymään työkuntoisina mahdollisimman pitkään.