Monitila­toimistossa on tila päiväunillekin

Muutos syntyy liikkeestä, jossa paras työasento on aina se seuraava asento, avaa Martelan toimitusjohtaja Matti Rantaniemi.

Rantaniemen luotsaama Martela on yli 70-vuotias perhe- ja pörssiyhtiö, joka on kehittänyt työympäristöjä ja niiden ergonomiaa vuosikymmenet. Sen oma toimipiste Helsingin Takkatiellä ei ulkoa erotu teollisesta ympäristöstään, ei ainakaan räntäsateen piiskaamana aamuna.

Ulko-oven takaa avautuukin aivan toisenlainen maailma: sohvaryhmiä sylissään utuisen pastellit tyynyt, kirkkain värein ajatusten vaihtoon herättelevät keskusteluryhmiä. Värejä, ilmaa ja satoja neliöitä tilaa.

Rantaniemi odottaa vastaanotossa. Reilu kädenpuristus, kahvi matkaan ja suunta kokoustilaan, josta massiivista pöytää ja tuoleja sen kahden puolen ei löydy, vaan kalusteina ovat kirkkaiden värien kirjoa toistavat tuolit ja pikkupöydät. Ne voi ryhmitellä miten vain, tilanteen mukaan.

Reilut kolme vuotta yritystä luotsannut Rantaniemi on sitä mieltä, että tietotyötä tehdään parhaiten monitoimitilassa.

– Itse asiassa perinteisessä työpiste-ergonomiassa ei ole tapahtunut mitään uutta sitten sähköpöydän. Työympäristöä ovat uudistaneet muutokset tavassa tehdä työtä. Monitoimitilassa muutos tulee liikkeestä, sillä työtilat vaihtuvat pitkin päivää käyttötarkoituksen mukaan. Se liike tuo hyvinvointia ja edistää ergonomiaa, hän painottaa.

Pitkään työskentelimme koppikonttoreissa, joissa väki istui tiukasti huoneissaan. Sitten tulivat avokonttorit, jotka jalostuivat monitoimitiloiksi niin, että jokaiseen työtehtävään on sille sopivin ympäristö.

Digitalisaatio automatisoi ja robotisoi prosesseja, tekoäly mitätöi vanhoja työtehtäviä ja luo uusia. Tulokset syntyvät yhteistyöstä, jossa kognitiivinen ergonomia korostuu.

Monimuotoinen ympäristö vaikuttaa Rantaniemen mukaan käyttäytymiseemme. Kun käyttöliittymät ja ympäristöt eivät kuormita ihmistä tarpeettomasti, työskentely on sujuvaa, innostavaa ja motivoivaa.

Yritykset ottavat nykyisin huomioon jatkuvasti kehittyvän työn työympäristölle asettamat vaatimukset. Työympäristöjen toimivuutta mitataan ja niitä optimoidaan jatkuvasti.

– Yritykset haluavat toimitiloistaan joustavia ja viihtyisiä niin, että ne lisäävät yhteistyötä ja edesauttavat tavoitteiden saavuttamista. Mikään ei muutu, ellei työympäristö tue kokonaisuutta, Rantaniemi summaa.

Matti Rantaniemi kertoo seuraavansa sähköposteja iltaisinkin, mutta pystyvänsä kuitenkin ylläpitämään tasapainoa työn ja vapaan välillä. Loma-ajat on sitten pyhitetty lomailuun. Työtehtävät on silloin valtuutettu muiden hoitoon.

Työ kulkee taskussa

Digitalisaatio on vapauttanut työn paikasta. Käytännössä pääsemme tietoihin kiinni kotona, kahvilassa tai lentokentällä.

– Työtä ei sidota paikkaan. Ajan sijasta sitä mitataan tuloksina, jotka eivät ole enää yksilösuorituksia, vaan ne vaativat yhteistyötä. Kun työympäristö on rakennettu niin, että siellä on paljon kohtaamisen ja yhteistyön alueita, muokkaa se työtapaamme.

Rantaniemi muistuttaa, että suomalaisten yritysten kilpailuetu syntyy yhteistyöstä. Opimme toisiltamme ja jaamme informaatiota. Se tuo ketteryyttä ja kiihdyttää kehitystä.

Martela One -henki

Mutta tuloksia ei tehdä ilman hyvää oloa. Martelassa työhyvinvoinnin ydin on jumpattu neljään osa-alueeseen. Kokonaisuus on saanut nimekseen Martela One -henki.

Osioista ensimmäinen määrittää työympäristöä ja organisaatiota. Työympäristöön ja kulttuuriin liittyvät työturvallisuus, viihtyisät työtilat ja ennaltaehkäisevät hyvinvoinnin palvelut.

Toinen osio korostaa yksilön kasvavaa vastuuta työhyvinvoinnistaan. Jokaisen odotetaan pitävän huolta omasta terveydestään, mutta myös halustaan ja motivaatiostaan oppia uutta, sillä maailma muuttuu kiihtyvästi. Kun motivaatio on kunnossa, on myös oman työn mielekkyys tavoitettu.

Kolmantena korostuu esimiesten valmentava rooli. Esimiehen tehtävänä on kehittää työtä ja edistää oppimista. Yhtä tärkeää on arvostaa, antaa palautetta ja kiittää tekemisestä.

– Arvostus lisää aimo annoksen hyvinvointia. Esimieheltä saat sen tuen, jota tarvitset, Rantaniemin kuvaa.

Myös keskinäisen luottamuksen tulee kasvaa. Siirtyminen ajan mittauksesta tulosten mittaukseen perustuu luottamukseen.

– Jos ihminen on tuottavampi, kun hän ottaa puolen tunnin nokoset kesken päivän työpaikalla, se sopii kyllä.

Neljäs osa-alue vahvistaa työyhteisön avoimuutta.

– Kommunikoimme ja kerromme toisillemme mahdollisimman paljon, sillä aika harva työtehtävä on enää yksilösuorittamista. Asiakaskokemus ja arvo tuotetaan tiimityöllä.

Johtajan päätehtävä on osoittaa yhtiölle suuntaa, mutta myös vastata organisaatiolla kysymykseen miksi.

Käyttäjän ehdoilla

Martelassa suunnitellaan työympäristöjä käyttäjille. Heidät osallistetaan alusta lähtien suunnitteluun ja työympäristön määrittelyyn. Se on Rantaniemen mukaan ainoa tapa luoda toimiva työympäristö.

Martelan omien monitoimitilojen uudistuksessa koko organisaatio osallistui hankkeeseen. Talon noin sadasta työntekijästä suurin osa katsoi, että keskittymistä vaativaa työtä on todella paljon. Toiseen kerrokseen rakennettiinkin iso huone, jossa oli 15 hiljaisen työn pistettä.

Hiljaisen työn tilassa puhelimet ovat äänettöminä eikä edes tervehditä, sillä kaikille halutaan taata täysi rauha keskittyä.

– Kolmen kuukauden kuluttua huomasimme, että huoneessa työskenteli jatkuvasti vain muutama henkilö. Uudistunut ympäristö oli muuttanut käyttäytymistä ja opettanut keskittymään muualla. Suunnittelimmekin tilan uudelleen neuvotteluhuoneeksi.

Rantaniemi painottaa, että työympäristön kehittäminen on jatkuva prosessi, sillä sitä pitää optimoida jatkuvasti.

Martelan strategia on luotu koko organisaation yhteistyöllä. Kaikilla on kristallinkirkkaana henkilökohtainen vastuu ja oma osansa kokonaisuudesta. Jokainen hoitaa hyvin omat tehtävänsä ja mahdollistaa myös toisten onnistumisen.

Työpaikan nomadi

Esimiehen tehtävä on huolehtia, että ihmiset jaksavat. Väsymys, uupumus ja masennuskin iskevät usein jo nuoriinkin työntekijöihin.

– Ymmärrän, että nuorella ihmisellä on työelämään tullessaan kova halu työhön, mutta ei välttämättä riittävää osaamista. Onkin elintärkeää, että yhteisö mahdollistaa hänen onnistumistaan ja tukee oppimaan joka päivä. Kun työympäristö on suunniteltu yhteistyötä tukevaksi, kynnys kysyä ja saada apua pienenee koko ajan.

Rantaniemellä ei ole omaa työhuonetta, vaan hän liikkuu päivän aikana työpisteestä toiseen. Hän pyrkii ankkuroitumaan mahdollisimman usein näkyville.

– Se on signaali henkilöstölle, että kanssani voi tulla keskustelemaan.

Martelan strategian kulmakivinä ovat asiakaskokemus ja työntekijäkokemus, joita mitataan säännöllisesti. Ne eivät toteudu, ellei yrityksessä ole avoimuutta, luottamusta, yhteistyötä ja jatkuvaa keskustelua.

Rantaniemi kotiutui Martelaan isosta amerikkalaisesta taloteknisten ratkaisujen pörssiyhtiöstä, jossa hän oli Suomen ja Baltian toimitusjohtajana. Aika yli 200 000 työntekijän korporaatiossa opetti hänelle paljon. Oli silmiä avaavaa työskennellä hierarkkisessa ja raportointia suosivassa yhteisössä, hän kertoo. Toimitusjohtajan tuli tietää ja raportoida kaikesta.

– Työ vaati jatkuvia puhelinkeskusteluja ja keskittymistä omassa huoneessa liikennevalojen takana. Ihmisten kohtaaminen ja avoimuus puuttuivat, mikä näkyi omassa työhyvinvoinnissani. Kun oli pienikin vapaa hetki, sait kollegojen ongelmat eteesi. Tuli halu pysyä omassa huoneessa kohtaamatta ketään, koska joku tuo kuitenkin eteesi jotain huonoa.

Kokemus amerikkalaisyrityksessä joka tapauksessa opetti, mitä hyviä puolia on prosesseissa ja raportoinnissa, mutta mitä menetetään, kun prosessista tulee päätekijä tuloksen sijasta.

Voimaa kohtaamisista

Nykytyössään Rantaniemi on vapautunut omaan työhyvinvointiin, sillä hän pääsee kohtaamaan ihmisiä jatkuvasti.

– Johtajan päätehtävä on osoittaa yhtiölle suuntaa, mutta myös vastata organisaatiolle kysymykseen miksi. Miksi olemme tekemässä tätä, miten tuotamme asiakasarvon ja työntekijäkokemuksen? Kynnys tehdä kaikenlaisia kysymyksiä johtajalle on alentunut, ja siitä nautin todella paljon.

Rantaniemellä on taustanaan kansainvälinen työura, joka on vienyt asumaan niin Pekingiin kuin Orlandoonkin. Ulkomaan vuosien jälkeen raumalaispoika on kotiutunut pääkaupunkiseudulle.

– Osallistuminen kansainväliseen liiketoimintaan ympäri maailmaa on avartanut ajattelua. Olen oppinut, miten kommunikoin ihmisten kanssa ja miten missäkin kulttuurissa ja yhteisössä saan asiat etenemään ja viestini eteenpäin.

Vuodet ulkomailla ovat opettaneet myös kotimaan ja suomalaisen luonnon arvon. Hän kertoo 2000-luvun alun heinäkuusta Pekingissä: sininen taivas näkyi kahtena päivänä.

Aamukuudelta työhön

Vapaa-ajan ja työajan välinen raja on hämärtynyt. Digitaalisuus mahdollistaa, että sinut saa kiinni milloin tahansa ja odotetaan, että vastaat sähköposteihisi koska vain.

– Pyrin olemaan töissä jo kuuden jälkeen. Silloin minulla on aikaa keskittyä. Päivällä kohtaan ihmisiä.

Kotiuduttuaan Rantaniemi käy koirien kanssa lenkillä luonnossa. Jokaiseen iltaan hän liittää myös tekemistä, joka nollaa ajatukset ja avaa aamuun virkeänä.

Fyysistä kuntoaan hän hoitaa myös pelaamalla jääkiekkoa muutamana päivänä viikossa. Kiintymys lajiin syntyi junnuvuosien peleissä ja treeneissä.

– Olen luonteeltani tiimityöskentelijä. Jääkiekossa onnistutaan yhdessä. Jo juniorina on pitänyt sopeutua ryhmään ja sen sääntöihin. Peli vaatii yhteistyötä ja yksilönä voin pelaamisellani mahdollistaa toisen pelaajan onnistumisen. Se on myös työyhteisössä hedelmällinen toimintamalli.