Työturvallisuus

• 29.11.2017

Mitä on työn psykososiaalinen kuormitus?

Saman puurtaminen, kireät määräajat, jatkuvat ylityöt ja hälyisä työympäristö voivat nostaa psykososiaalisen kuormituksen liian suureksi.

Liiallisen työmäärän lisäksi haitallista kuormitusta aiheuttaa liian vähäinen aherrus.

Kun tavoitteena on pidentää työuria, myös psykososiaalisiin kuormitustekijöihin pitäisi kiinnittää huomiota entistä enemmän. Työelämän tiukentuneet vaatimukset eivät kohtele hellästi työntekijöitä, joilta odotetaan enemmän nopeammassa aikataulussa.

Pitääkö vain sopeutua, vaikka psyykkiset ja fyysiset voimavarat tuntuvat
ehtyvän? Ei pidä, eikä työntekijän tarvitse nuupahtaa kuormansa alle. Viranomai-
nen on samaa mieltä: sosiaali- ja terveys-
ministeriön työsuojeluosasto on laatinut ohjeet psykososiaalisen kuormituksen valvontaan.

Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan tekijöitä, jotka liittyvät työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Valvontaa pyritään yhdenmukaistamaan ja tehostamaan ohjeistuksin. Työsuojeluviranomaiset tekevät tarkastuksia työpaikoilla joko omasta tai työntekijän aloitteesta.

Työturvallisuuslaista löytyy lisää pykäliä, jotka ohjaavat työnantajan toimia, kohteinaan muun muassa riskien välttäminen ja vähentäminen, väkivallan uhka, häirintä, yksintyöskentely- ja yötyöhaittojen torjunta sekä yhtäjaksoisen työn tauottaminen.

Tärkeintä on, että työnantajan pitää oma-aloitteisesti vähentää työn kuormitustekijöiden aiheuttamaa vaaraa työntekijöiden terveydelle.

Jaksaminen koetuksella

Työn sisältöön liittyvä haitallinen kuormitus voi olla yksitoikkoinen työ vaikkapa liukuhihnan ääressä. Työvoimavaltaisissa tuotantolaitoksissa asiaan on usein puututtu: tehtäviä voidaan vaihtaa päivän aikana. Toimistotyöntekijällekin on mahdollista keksiä välillä toisenlaisia tehtäviä kuin silkkaa istumista tietokoneen äärellä.

Alituinen valppaana olo voi myös kuormittaa. Kadehtia ei sovi koneenkäyttäjiä tai hoitohenkilökuntaa, joiden herpaantuminen voi aiheuttaa taloudellisia tai kohtalokkaita seurauksia. Jos työpaikalla on tapaturmavaara, pelko peilautuu jaksamiseen.

Asiantuntijatyössä liiallinen tietomäärä tai kohtuuton vastuu voivat koitua ylivoimaisiksi. Myös jatkuvat keskeytykset heikentävät keskittymistä ja pitkittävät omien työtehtävien hoitamista. Asiakastyössä taas on koko ajan vuorovaikutustilanteissa. Jos joutuu kohtaamaan hankalia tai vaativia asiakkaita vuodesta toiseen, jaksaminen on koetuksella. Riittämättömyyden tunne kasvaa.

Roppakaupalla riskejä

Työn järjestelyihin ei työntekijä aina voi vaikuttaa, mutta silloinkin pitäisi asiasta puhua omalle esimiehelle. Työnantaja pystyy vaikuttamaan esimerkiksi työaikajärjestelyillä, koulutuksella tai järjestämällä muuta tukea.

Liiallisen työmäärän lisäksi haitallista kuormitusta aiheuttaa liian vähäinen aherrus. Emme ole tottuneet pyörittelemään peukaloita, jos kollegalle kertyy rutkasti enemmän töitä. Kohtuutonta on myös aikapaine: lyhyessä ajassa pitää saada paljon tehtyä.

Työajat voivat olla haitaksi: vuoro- tai yötyö sekä se, että työhön on sidoksissa jopa vapaa-ajalla. Pitkät työmatkat rasittavat, jos ei pysty hyödyntämään matkustusaikaa järkevään tekemiseen. Liikkuva työkään − jatkuva tien päällä olo − ei ole auvoista kaikille.

Jos työvälineet eivät ole kurantit eivätkä työolosuhteet kelvolliset, työnteko takkuaa fyysisesti ja henkisesti. Työn-
antajan pitäisi vaikuttaa siihen, etteivät tehtävänkuvat, tavoitteet, vastuut ja työnjaot ole epäselviä.

STM listaa myös työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, kuten yksin työskentelyn, sosiaalisen eristämisen, yhteistyöongelmat, huonon tiedonkulun, häirinnän, epätasa-arvoisen kohtelun ja tuen puutteen työpaikalla. Kaveria ei saisi jättää.

Ehkäise ajoissa!

Psykososiaalinen kuormittuminen on yksilöllistä. Itseään ei ole syytä verrata johonkuhun toiseen. Yksilölliset erot ja voimavarat voivat riippua myös siitä, kuinka hyvin kukin pystyy palautumaan. Työn ulkopuolinenkin elämä saattaa heijastua työpäivään. Pikkulapsiarjen pyörittäminen, vanhemmista huolehtiminen tai läheisen sairastuminen vaativat ja vievät voimia.

Aluehallintoviraston tarkastajan Ulla Riikosen mukaan haitallinen kuormitus syntyy usein yhteisvaikutuksesta: kun taakkaa kertyy sieltä täältä, stressi uhkaa ja uuvuttaa. On tärkeää tunnistaa kuormitus henkilöstökyselyn, kehityskeskustelun tai työterveyshuollon työpaikkaselvityksen avulla.

Lisäksi pitäisi arvioida riskit − mitkä tekijöistä vaikuttavat haitallisesti terveyteen − ja tehdä toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Toimenpiteet vaativat myös jatkuvaa seurantaa. Riikonen korostaakin, että kuormitushaittoja tulee ehkäistä eikä vain reagoida seurauksiin.

Avin havaintojen mukaan psykososiaalisia kuormitustekijöitä ei ole arvioitu valtakunnallisesti riittävän kattavasti. Riskien arviointiprosessi on usein jäänyt kesken, eikä työnantaja ole tukeutunut työterveyshuollon asiantuntemukseen. Työpaikkaselvityksissä on ollut puutteita. Lisäksi työnantajat eivät ole järjestelmällisesti ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin ja seurantakin on ollut puutteellista.

Mitä voisi tehdä?

Kun psykososiaaliset riskit kartoitetaan työyhteisössä ja niihin reagoidaan sopivilla toimenpiteillä, stressi vähenee ja voimavarat vahvistuvat. Työturvallisuuskeskuksen Sykettä työhön -nettipalvelussa on työpaikalla pohdittaviksi kysymyksiä: Mikä häiritsee työn sujumista tai kuormittaa, mitä itse voisi sille tehdä? Mitkä ovat eri toimijoiden roolit kuormitustilanteissa? Mitä toimenpiteitä on tehty tai pitäisi tehdä stressin ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi? Mitkä asiat työntekijä kokee voimavaroina, ja miten niitä hyödynnetään työpaikalla?

Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu tarjoaa kuormittuneelle työntekijälle vinkkejä siitä, miten pitäisi toimia. Tilanne korjaantuu itsestään harvoin, joten kannattaa rohkeasti ottaa ajoissa yhteyttä esimieheen, työsuojeluvaltuutettuun, luottamusmieheen tai työterveyshuoltoon. Kuormitustekijöitä voi selvittää yhdessä ja etsiä niihin ratkaisuja.

Jos työnantaja ei ryhdy toimiin, tietoa ja apua saa työsuojeluviranomaisen valtakunnallisesta puhelinneuvonnasta. Toivottavaa kuitenkin on, että työpaikoilta löytyisi ymmärrystä, tahtoa ja joustavuutta: siinä missä sopiva määrä kuormitusta edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä, liiallinen haitallinen kuormitus heikentää niitä. •

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.